C5 - Jousisylinteri vuoto

[jakew]

No huh. Noita kutsutaan meillä päin kunnon skraaduiksi. Haluaisitko jakaa foorumille tiedot mistä ostit, paljonko maksoi ym. Tiedoista voi olla joillekin iloa ja hyötyä, varsinkin kun noiden tarjonta on Härmässä aika vähissä käsissä ja hinnat nousseet 100 % vuosikymmenessä. Itselläkin vaihto edessä  :)

[KariM]

Minä tilasin Sitroselta. Muistaakseni vuosikymmenen vaihteessa hinta oli 125e, nyt n. 200e.

Se on vielä halpaa jos rahalla saa?

[Prof. Dr. Holzauge]

Haluaisitko jakaa foorumille tiedot mistä ostit, paljonko maksoi ym.

Teile-Profis, 156,10 € plus postit parikymppiä. Samalla tuli tosin muutakin hilua kuin jousisylinteri.

[Jasu]

Sylinteri vaihdatettu. Ruumiinavaus vanhalle osalle paljasti melkoisen näyn. Mikä tämän lie aiheuttanut? Ei ihme jos oli hiukan ohivuotoa...

Tukivarren laakerit huonona, josta sitten aiheutuu sivuttaista kuormaa? Ei oikein näytä minkään roskan/epäpuhtauden aiheuttamalta tuo...

[Prof. Dr. Holzauge]

2015 syksyllä oli juuri tukivarren laakerit tällä puolella hajalla ja vaihdettiin. Helmikuussa 2016 alkoi perä tippua, mutta muutaman viikon päästä vika korjaantui itsestään. Nyt tammikuussa aloitti saman eikä enää korjaantunut. Eikä ihme.

[IJN]

Onkos C5-takasylinterin rakenne  erilainen kuin vanhemmissa? Niissä oli molemmista päistä nivelöity männän perukoille tukeutuva tanko joka ei sivuttaisvoimaa mäntään tee ennen kuin palikat on niin vinossa että tangon varsi osuu männän helmaan, ja silloin on jo laakerit aika jauhona. Vai onko nyt tukivarren pään ympyräliike niin laaja että jossain kohdassa tanko käy lähellä jo luonnostaan?

[purflux]

Kumma että naarmut on tiivistepuolella, eikö männän puolella ollut naarmuja? Jos mäntä on sileä, saattaisi sylinteri palvella uusilla tiivisteillä. Toki skraadit kannattaisi hoonata ennen kasausta. Mikä on aiheuttanut skraadit olisi kiva tietää. Jos ensimmäinen tiiviste on ollut niin hyvä ettei ole vuotanut ollenkaan, niin se olisi kuivannut sylinterin seinämän ja aiheuttanut leikkautumista? Mutta tuskin niin hyviä tiivisteitä on olemassakaan...

[Prof. Dr. Holzauge]

Männässä huonosti näkyvät mutta kynnellä tuntuvat naarmut.

[IJN]

Jäljistä voisi vaikka kuvitella että joku on ottanut männän paljaana olleesta ulkopinnasta putkipihdeillä kiinni ??? Vaikea tosin keksiä syytä moiseen

[Janne L]

Kyllä tulee myös ajatus siitä ovatko nuo olleet tuossa tehtaalta asti? Tosi vaikea ajatella toistaiseksi mitään muuta vaihtoehtoa.

[ealab]

Samanlaisia jälkiä on löytynyt halpistunkeista. Niistä, jotka ovat tulleet alas omia aikojaan, nopeasti, tai hitaasti.

[KariM]

Ei ollut pitkä ihmeparantuminen täällä, taas vajuu ja nyt tursuaa lientä jo haitarista ulos. Pääseepähän jo ostettu sylinteri sittenkin käyttöön.
Sokkaakin olen käynyt liottelemassa jonkun aikaa. Toivottavasti irtoaa suosiolla.

Ihme vehje. Aluksi alkoi dramaattisena tunnissa-tonttiin -laskeutumisena, sitten tuli lisäksi vuoto ulospäin. Kesällä kun oli enemmän ajelua, niin laskeutuminen poistui täysin eli auto pysyi päiväkausia ylhäällä, mutta lds:ää tursusi ulos jo pienoisen ympäristörikoksen verran.

Olipahan kyllä aivan eri luokan homma vaihtaa 16-vuotiaita osia kuin aikanaan 8-vuotiaita. Kaikki kiinni niin pirusti, ml. merkkiosaavan pajan vaihtama pallo. Sokan irrotukseen osoittautui paineilmataltta hyväksi kaluksi. Sillä päristelelmällä ropisivat irtoruosteet sokan reiästä niin että irroitusöljy pääsi syvemmälle ja sokka vapautui ehjänä. Sama paineilmataltta sai myös tukivarteen junttaantuneen karan pään pullahtamaan ulos kun ensin olin todennut käsityökalut voimattomiksi. Palloon ei enää tepsinyt sama remmiväännin millä niitä ennen olen kääntänyt. Myöskään vasarointi taltalla avaussuuntaan ei liikuttanut. Mutta kun lämmitin liitosta kuumailmapuhaltimella, niin sen jälkeen talttaus alkoi toimia. Pehmeää ainetta tuo pallo, toivottavasti katsastusmies ei pahoita mieltään taltan syömistä koloista. Putken juntturi oli tietenkin myös se aivan jumissa, ja jopa sylinterin irroitus kolostaan vaati lekaa. Ainoastaan ne pienet torx-kiinnitysruuvit avautuivat ilman kohtuuttomia ponnisteluja, kiitos siitä. Kaikkeen tuohon tuntikausien turaamiseen nähden tuntuu hämmästyttävältä kuinka nopeasti uuden osan heittää paikalleen.

Vanha sylinteri on niin saastainen etten vielä ole avannut sitä.

[yason]

Toisessa sylinterissä pientä naarmua, 800 hiomapaperilla hioin siliäksi. Puhdistin kaikki osat viimisen päälle ja ne nyt odottelee autotallin pöydällä uusia tiivisteitä.

Jos auto on pidempään perä pukkien päällä ja jousisylinterit irti, niin kannattaa irrottaa takatukivarren vakaajatanko ja käyttää tilaisuus hyväkseen tutkimalla, onko takatukivarren laakeroinnissa välyksiä.

[Sitikkapuoskari]

Kerro sitten mistä tilasit sylinterit. Tehdas ei niitä enää toimita.

[ealab]

Pahemmat naarmut tulevatkin sylinteriin, alumiinia kun on. Mäntä terästä. Olisiko haitarin puoli ollut kuivana. Taannoin kynkänlaakeria oli korjattu, jotain rasvaa vaan päälle. Samalla saatu haitariin palkeenkieli, siitä hieman valui. Sokan sai pois eestaas nitkumalla, liuotuksilla. Tuo eestaasnitkutus etenee vähitellen ja on toiminut. Vartti makoilua.....

[jakew]

Tosiaan tuli viime syksynä vaihdettua yhdet tiivisteet sylinteriin. Kuntoon tuli, vaikka naarmut olivat siinäkin yllä kuvatun kaltaiset. Toisen puolen tiivisteet jäivät vaihtamatta, kun eivät sopineet. Kyllä ihmetytti kovasti, kun autossa piti olla 40 mm sylkät, mutta olikin vain oikealla. Vasemmalla oli 37 mm sylinteri. Enhän noita tietty etukäteen tutkinut, kun en arvannut tuollaisen mahdollisuutta edes olleen olemassa. Auton ensimmäisellä l. edellisellä omistajalla oli Vehon huolenpitosopimus. Voisiko olla mahdollista, että olisivat Veholla vaihtaneet tuon 37:n alkuperäisen 40:n tilalle, vai onko voinut tulla tuollaisena jo tehtaalta? Huoltokirjassa ei ollut aiheesta mitään.

[Tervo]

Eli kyseessä I vai II koppainen? Eikös nämä viimiset ykköskoppaisetkin olleet tuolla 40mm varrella (ja kaikki farkut)? Itse joku aika sitten juuri kyselin, että meneekö toi 37 neljäkymppisen tilalle kun tuota neljäkymppistä ei enää tunnu uutena saavan, ilmeisesti menee.

[jakew]

2004 C5 I H3+ Berline on kyseessä, jossa siis kuuluisi olla nuo nelikymppiset. Mutta näköjään 37 toimii siellä myös, kunhan on hydeputken liitos sitä isompaa versiota (16 mm avaimella).

[Tervo]

Eli onko siinä hydeputkikin vaihdettu samalla?

[jakew]

Ei, vaan tuota 37 mm sylkkää on kahta versiota. Hydractive 3 plussattomassa porrasperämallissa on 37 mm sylinteri ohuilla syöttöputkilla (olikohan liitosmutterit 12-13? mm avaimella) ja porrasperä H3+-versioissa, jos 37 mm, paksummalla putkella (liitosmutterit 16 mm avaimella). 40 milliset ovatkin sitten kaikki tuolla paksummalla putkella/isommilla muttereilla.

[Tervo]

Jees, nyt selkeni, kiitokset :)

Auton käytöksessäkö ei huomannut eroa (toispuoleisuutta)? Luulis, että eri kokoiset sylkät liikuttelee nestettä eri määrän.

Edit: Mitä eroa on tuon 3plussan ja kolmosen sylkässä (muuta kun tuo liitos))?

[jakew]

Käytöksestä en osaa sanoa tällä puuperseellä mitään, mutta kun katsoin muutaman edellisen vuoden säästettyjä katsastustodistuksia, niin kaikissa niissä oli iskaritestissä takavasemmalla (37 mm) pienempi lukema kuin takaoikealla (40 mm). Muutamassa keskinäinen ero oli jopa identtinen 14 %. Eli vaikuttaisi olevan "toispuoleinen", mutta ero kuitenkin sallitussa toleranssissa. Ja voihan tuo ero syntyä palloistakin, eikö?

Sylinterien muista eroista en osaa sanoa mitään.

[purflux]

Ainakin voima on eri oikealla ja vasemmalla jos männät on eri kokoisia. Se vääntää runkoa tietysti. Sama kuin laittaisit erilaiset rautajouset autoon.

[olli__o]

Ja voiman saa laskettua noista sylintereiden halkaisijoista

Molemmilla puolilla on sama paine, joka kohdistuu erilaisiin pinta-aloihin
A=pi*r²
F=A*p
p=takajousituksen paine esim 100 bar=1000 N/cm²

F37= pi*(1,85)²) * 1000 N = 10 752 N eli vastaa jotakuinkin 1100 kg
F40= pi*(2)²) * 1000 N = 12 566 N, eli vastaa jotakuinkin 1280 kg

Mutta koska sylinterit ei paina suoraan vaan vipuvarren kautta, niin pyörän/kulman paino/massa maata vasten on vipusuhteen verran pienempi, esimerkiksi 1/6 (hatusta revitty, mutta ehkä sinnepäin...)

pikkusylinterin kulma 183 kg
Ison sylinterin kulma 213 kg

Tuo vastaa siis noin 30 kg massaa toisen kulman päälle, painumassakin ehkä jotenkin huomaa, mutta ei tuo ihan hirvittävä ero ole, itseasiassa kevyempi kulma on noin 86 % painavammin kuormitetusta, eli 14 % kevyempi, mutta ei mitään tekemistä silti katsastuksen mittariarvon kanssa, vaan ihan sattuma. (vaikka periaatteessa myös samanlaisessa yhtäpitkässä liikkeessä mäntä siirtää pinta-alaan suhteessa olevan nestemäärän, mutta nestedynamiikka ei toimi suoralla syhteella, eikä mittarit näytä mitään tarkkaa absoluuttista totuutta)

[purflux]

Tuskin tehtaalta tulisi tuollaista, vielä se että kuskin puoli olisi valmiiksi alempana menee just päinvastoin kuin pitäisi. Myös iskunvaimennus on toispuoleinen - ei tehdas sellaista tee.

Mitä jos kysyisi ammattikoulusta että koneistaisivat toisen 40mm sylinterin :)