Talvirengas keskustelua

[Seevitska]

Eilen lykkäsin talvirenkaat (nasta-sellaiset...) vihdoinkin saaran alle, olenkohan foorumilaisista viimeisimpiä ?

...niin nastarenkaat sutii vaan ja kitkoilla pääse ilman sutimista liikkeelle

Jaa, laita viereen auto jossa toimiva vetoluistonesto, ja ota itse ESP pois päältä .

Ei minulla kyllä nastat sudi yhtään vaikka autossa ei ole luistonestosta (eikä etenkään ESP:stä) tietoakaan. Hyvin pysyy penkkojen välissä rauhallisesti ajellen. Nyt tosin on sellainen vetinen "välikeli", että kitkat olisivat varmasti paremmat. Kaksi viikkoa rapisseet jo nastat alla, mutta pakko ne on varuilta jo olla. Ei voi koskaan tietää milloin herää vitivalkeaan pakkasaamuun.

[Xari]

onhan se talvella hauskaa kun lähetään valoista, niin nastarenkaat sutii vaan ja kitkoilla pääse ilman sutimista liikkeelle

Vähän se joskus huvittaa kun vierestä kuuluu kauhea rapina mut eteneminen on sangen vaisua

[wiki]

Nyt lopetan tämän osaltani, koska on havaittavissa liiallista turhautumista. Emme varmaankaan halua pahoittaa toistemme mieltä?

T: wiki

[CiXan]

Eilen lykkäsin talvirenkaat (nasta-sellaiset...) vihdoinkin saaran alle, olenkohan foorumilaisista viimeisimpiä ?

Täällä vielä kesärenkaat alla, tosin vaihtuu huomenna kitkoihin. Kuljettajasta se on kiinni, ei renkaista. 3. talvi alkamassa kitkarenkailla eikä ole ollut ongelmia. Ainakin on oppinut ennakoivan ajotyylin kitkojen kanssa jos ei muuta.

[jtbo]

Vähän se joskus huvittaa kun vierestä kuuluu kauhea rapina mut eteneminen on sangen vaisua

Olihan se tosiaan veikeää, kun jäinen mukulakivi alla ja valoista lähdettäessä vieresä alkoi hirmuinen sutiminen ja nastojen armonhuuto, mutta se viereinen auto jäi ikäänkuin paikalleen seisomaan, on se hurja peli 80-luvun alun 240 Volvo vapaastihengittävällä kutosdieselillä, vai olisiko se niiden Gislavedin nastarenkaiden taikaa ollut?

Kyllä se oikeasti mun mielestäkin on kuljettaja joka ratkaisee, monilla aivan hirmuinen into painaa sitä kaasua vaikka pitoa on käytettävissä vaan se tietty määrä, ei siinä kaasuttelu auta yhtään.

Nelivetohiluxeja joskus oli mutaisella metsätiellä 'jumissa' ja samaisella laitteella en onnistunut jäämään jumiin, toki helposti olisi voinut jäädä, mutta sopivilla ajolinjavalinnoilla pärjäsi ihan hyvin, välillä piti jopa pysähtyä ja käydä kävellen suunnittelemassa reittiä.

Joku toinen olisi varmasti ajanut vielä haatavammassakin paikassa ilman ongelmia.

Ei ne välineet, vaan miten niitä käyttää, se mun kokemuksien mukaan ratkaisee.

Jos ei sitten ole halua opiskella kuinka välineistä saa parhaimman irti tai sitä mitä rajoituksia välineissä on, niin ehkä sellaiselle kuljettajalle ei kuitenkaan kannata suositella välineitä joiden kanssa pitää edes jollain tasolla tuntea välineiden rajoitukset.

Maanteillämme on paljon kuljettajia, joita ei kiinnosta ajaminen pätkääkään, he haluavat vain äkkiä pois liikenteestä ja matkustaa paikasta a paikkaan b, itse soisin, että heillä olisi käytössään välineet, jotka antavat roimasti marginaalia toimia kuten he toimivat, koska vaihtoehtona olisi että hallinan menetyksen seurauksena sattuu jotain, ehkä jopa ikävää.

Sitä en voi sanoa onko se väline kitka vai nasta, mutta on toivottoman huonoja renkaita olemassa molemmissa renkaissa ja soisin, että niitä ei myytäisi, soisin, että huippurenkaasta tietyn prosenttimäärän huonompia ei saisi käyttää liikenteessä ja soisin myös, että rengasratsioissa unohdettaisiin millit ja keskityttäisiin renkaan pitoon.

[Alpo Kieppi]

Älähän ny wiki lyö hanskoja vielä tiskiin! Keskusteluhan on ollut perin asiallista täällä, kuten yleensäkin.

Kun laitoin Xsaraan kymmenen vuotta sitten nastattomat Hkpl Q:t alle, niin ihmettelin renkaiden tahmean hyvää pitoa koppuraisiin nastallisiin verrattuna ja melkein jopa häiritsevää hiljaisuutta, joka loihti esiin moottorin pörinän (1,6i) ja vaihteiston PSA-ujelluksen!

Xantiassa tulikin sitten mukana Blitzakit (vai miten kirjoitetaan) ja kohtuudella niilläkin mentiin joskin hiukan huonommin pitivät kuin Q:t. Ja vaihteisto ujelsi vaimeasti siinäkin-

Toyota-hairahduksen aikaan oli Avensiksessa Hkpl R:ät ja hyvin pitivät joskin ääntä oli Quita enemmän.

Että kyllä itse enemmän nastattomiin olen kallistunut, vaikka nyt alla rapisevat vitosessa jo kahdeksatta talvea Hkpl5:et. Ei nuita ajamalla saa näillä pappakilometreillä loppuun. Pentele kun vie asuntolaina ja perheen leivittäminen kaikki rahat ettei tarvi kitkakauppaan mennä!

Yksi työkaveri muuten ajeli aikanaan A-mallin Vectralla talvella nastarenkailla, joista oli nyppinyt nastat pois. Ihan toivottomat kusiluistimet kuulemma!

[Basbarduu]

Kivipöly kaupungissa on peräisin mekaanisesta kulumasta, nastarenkaat jauhavat kiveä ja asvalttia koko pitkän talven ja sitten kun paikat ekan kerran lkeväällä kuivahtaa niin onhan se pöly faktaa.

Haloo! Ihan yhtälailla ne kitkatkin sitä asfalttia hakkaa. Se pölyn määrä vois laskee aika radikaalisti jos talvella ei hiekottettais mut tokihan siitä pitää syyttää nastarenkaita.

Minä olen kaukana insinööri tasosta, mutta osaan arvostaa heitäkin, eikä ilman heitä taideta tulla toimeen. Totean kuitenkin, että teiden suolaaminen on kaiken murheiden alku, sillä se pehmentää/ syövyttää jopa sementin, betonin, teräksen ja myös asfaltin. Tiheämmin laminoitu kitkarengas kaiketi nostaa tuota katupölyä enemmän ilmaan kuin nastarengas joka murentaa kuitenkin sitä tien pintaa. En myös ole ainoa joka autoani ajaa ja lisäksi ne yllättävät tilanteet silloin tällöin tulee vastaan kullekkin meistä, emmekä aina ole kaiken aikaa tarkimmillaan tuolla liikenteessä. Silloin kun tuo hätätilanne tulee vastaan liukkailla, ehkäpä harvoin,  niin silloin on tarpeen yksikin metri jotta tietä ylittävä lapsi ei jäisi meidän autojemme alle. Siksi haluan tuhlata rahaa, tarpeeksi usein, uusiin nastarenkaisiin. En kuitenkaan halua moittia kitkarenkaita koska ne ovat hyviä esim. lumisessa kelissä lapissa, itäsuomessa ja muuallakin kun ei ole aurattu ja suolattu  asfaltti esiin. Näin nenäpäivän kunniaksi haluan vielä todeta, että tuo teiden suolaaminen saastuttaa pohjavesiä . Kaikilla kun tuota puhdasta vettä, saatika saastunutta
vettä ole.)

Täysin samaa mieltä wikin kanssa. Jos onnettomuutta voi ehkäistä nuin yksinkertaisesti, kuin valitsemalla renkaat autoonsa niin mielestäni on selvää että tulee valita ne, joiden suorituskyky on paras. Muutaman metrin aikana auton nopeus voi muuttua radikaalistikin ja vaikutukset on sit sen mukaiset. Vrt. törmää/ei törmää. Juurikin lapset voivat singahtaa taajamassa yllättäen auton eteen. Ja tietenkään kaikkia tilanteita ei voi estää mutta jos nyt edes yritettäis parhaamme.

Tuo suola on kyllä vihonviimeinen juttu. Yli 5-vuotta raskaan liikenteen parissa(ratissa) ja harvassa on ne paikat, jossa sitä oikeasti tarvitaan. Täällä pk-seudulla sen näkee miten ihmiset ei tajua talven ja kesän eroa kun pidetään tiet väkisin sulana. Sitten kun se suola jäätyy tai muuten talvi pääsee tulemaan ollaankin ihan kusessa.
Autot ruostuu ja tuskin tuo keväinen suolapöly kovin terveellistä on.

Lukaisitko dokumentin selitykset lopusta?  Siellä jossain kohtaa sanottiin, että sellaista onnettomuutta ei ole tapahtunut 2002-2011, jossa kitkarenkailla olisi suojatiellä talvikaudella ajettu jonkun yli, mutta nastarenkailla oli, kolmen yli, yhdeksän vuoden aikana. Siellä oli myös mainittu, kuinka kitkarenkaat pakkaskelissä jäällä päihittivät nastarenkaan pidonmäärässä ja kyseessä oli verrattaen sileä jää, aivan huimia renkaita nuo nykyiset verrattuna niihin vanhoihin 90-luvun Blizzakeihin.

Lisäksi oli tuosta pisemmästä jarrutusmatkasta sanottu, että suomessa tapahtuneissa onnettomuuksissa ei oikeastaan sillä pysähtymismatkan erolla olisi ollut mahdollista estää onnettomuutta, kun on harvinaista sellainen ettei kerkeäisi pysähtymään, yleensä sivuttaispito loppuu kesken.
Toki raportti voi olla jollain tavalla puolueellinenkin, vähän sellaista haistelin, että yritettiin löytää syitä miksi kitkat eivät olisi ongelma enemmän kuin että olisi objektiivisesti kirjoitettu. Helsingin kaupunki maksajana tietty on halunnut jotain, ehkä.

Eli koska et löytänyt onnettomuutta, josta suoranaisesti näkyisi nastarenkaiden hyöty niin se ei siis ole mahdollista? Renkaan laatu ja kunto vaikuttaa kanssa aika suurelta osin ja aika pienet luvut 0-3 kun verrataan autojen lukumäärään, eli en ehkä vetäisi nuin pienten lukujen perusteella suuria johtopäätöksiä, etenkin kun ottaa huomioon paljonko nastarenkaita on suhteessa kitkarenkaisiin.

Tuo viimeinen huomio raportin objektiivisuudesta on hyvä.

Norjassa kitkarenkaita käyttää liki 70% autoista (autoilevista), Ruotissakin lähes puolet. Meillä taitaa kitkarenkaitten käyttöaste olla alle 20%:n. Meidän asenteisiin on iskostunut uskomus nastarenkaitten ylivoimaisuudesta vaikka niiden paremmuus on lähinnä marginaalinen ja lisäperusteluna, että karhentavat risteykset. Ei kuitenkaan samalla huomata mainita, että tekevät tiet ympäri vuoden erittäin meluisiksi jas uraisiksi (rengasmeteli). Syynä voi myös olla se, että testeissä esitellään ja arvioidaan aina uusia renkaita. Pari talven käytössä olleet nastarenkaat ovat yleensä ongelmallisempia kuin vastaavan ikäiset kitkarenkaat. Surkeutta lisää se, että kuskit olettavat edelleen autossa olevan pitävät nastarenkaat eli uskovat harhaan johon kitkoihin tottuneet eivät yleensä sorru.
Olen tottunut, että liukkailla mm. risteyksissä pääsen paremmin liikkeelle kitkoilla kuin monet nastarenkailla. Uskon, että johtuu vain siitä, kun suurimmalla osalla on autoissaan jo useamman talven ajetut nastarenkaat, joiden pito on mitä sattuu. Luottamus nastoihin taitaa talvisin olla myös yleinen syy peräänajoihin.
Eli on nastat tai kitkat ajelu on yhtä turvallista, ongelmat johtuu lähes poikkeuksetta kuljettajista.

Tiet urautuu koska kaikki Lemmingssit ajaa yhdessä pötkössä. Käy ajamassa Leveäkaistaisella tiellä niin huomaat että jos ei ajeta yhtenä possujunana niin se tie kuluu tasaisesti.

Saisko perusteluja tuolle että nastarenkaat kuluu nopeammin huonoiksi? Omat kokemukset on juurikin päinvastaiset eli se kitkarengas on ihan hyvä pari vuotta mutta sitten sen pito romahtaa dramaattisesti.

Peräänajoissa syynä on typeryys ja se ettei tunneta oman auton käytöstä.

Mitä tulee tuohon tien meluisuuteen ja urautumiseen, tunnen erään henkilön joka on jo eläkkeelle jäänyt, suuren asfaltti firman palkka listoilta. Hän oli juuri se henkilö joka valmisti koneasemalla tuota asfalttia, säätäen eri ainesosien määrää. Pikeä ja kiviä sekä niiden kokoa yms. Hänen mukaansa voidaan halutessa tehdä kestävää sekä hiljaista asfalttia. Vaan kun se ei ole yhtiölle kannattavaa koska asfaltin tekeminen vähenisi eikä näin ollen tuo rahaa omistajille niin paljon että pääsisivät rikastumaan.

wiki kirjoittaa taas asiaa. Näinhän tuo menee. Asfaltin kestoon vaikuttavat myös kuinka paksukerros laitetaan, tehdäänkö koko tie uudelleen vai vedetäänkö liimapohjalle ja uusi asfaltti päälle(urien kohdalle enemmän uutta asfalttia) ja se paljonko RCA:ta käytetään.

[Citikka99]

wiki kirjoittaa taas asiaa. Näinhän tuo menee. Asfaltin kestoon vaikuttavat myös kuinka paksukerros laitetaan, tehdäänkö koko tie uudelleen vai vedetäänkö liimapohjalle ja uusi asfaltti päälle(urien kohdalle enemmän uutta asfalttia) ja se paljonko RCA:ta käytetään.
[/quote]

Niimpä niin! Vain loppuisi nastarenkaitten tietä kuluttava vaikutus, jos tielle laitettaisiin paksumpi asfalttikerros. Tien kantavuuteen se paksumpi kerros voi vaikuttaa, mutta ei nastojen aiheuttamaan kiistattomasti todettuun tienpinnan rikkomiseen. Sinänsä jo liikenne kuluttaa tietä, raskasliikenne kevyttä enemmän. Raskasliikenne ennen muuta tien elastisuuden kuoleentumisen, joka myös aiheuttaa uria. 
Todettakoon, että autossani on nastarenkaat alla. Ei se kuitenkaan ole minulle mikään peruste kieltää tosiasioita nastarenkaitten aiheuttamista ongelmista. Ymmärrän tästä syystä myös syyt, miksi monissa maissa nastat ovat kiellettyjä ja miksi mm. Helsingissä pyritään vähentämään niiden käyttöä. Uskon, että vastuussa olevat viranomaiset ovat ainakin yhtä hyvin tietoisia asfaltin rakenteesta ja sen kestävyyteen sekä kustannuksiin taikka ympäristöön vaikuttavaista tekijöistä kuin minä.

[Basbarduu]

Kyllä se paksuus vaan kiistattomasti vaikuttaa.<- Perustelen ja esitän yhtä paljon faktoja kuin Citikka99 esitit minulle vastaväitteessäsi.
Nykyiset nastat on semmosia nypyköitä että ne ei sitä tienpintaa juuri kitkarengasta enempää kuluta. Jätän todistamisvastuun sinulle. Etsi siis objektiivisesti toteutettu tukimus, joka todistaa että nastarengas kuluttaa tietä huomattavasti enemmän kuin kitkapyörä niin uskon sinua.

Tieverkon kunnostamiseen pitäisi laittaa enemmän rahaa kun sitä niin valtavasti autoilijoilta kerätään.
Minä taas en ole ollenkaan vakuuttunut että Helsingin viranomaiset olisivat perillä asfaltin tekniikasta. Todellisessa elämässä on hyvä myös käydä välillä ulkona ja katsoa asiaa ihan oikeasti, eikä vain tuijottaa papereita ja lukuja.

[Citikka99]

Kyllä se paksuus vaan kiistattomasti vaikuttaa.<- Perustelen ja esitän yhtä paljon faktoja kuin Citikka99 esitit minulle vastaväitteessäsi.
Nykyiset nastat on semmosia nypyköitä että ne ei sitä tienpintaa juuri kitkarengasta enempää kuluta. Jätän todistamisvastuun sinulle. Etsi siis objektiivisesti toteutettu tukimus, joka todistaa että nastarengas kuluttaa tietä huomattavasti enemmän kuin kitkapyörä niin uskon sinua.

Tieverkon kunnostamiseen pitäisi laittaa enemmän rahaa kun sitä niin valtavasti autoilijoilta kerätään.
Minä taas en ole ollenkaan vakuuttunut että Helsingin viranomaiset olisivat perillä asfaltin tekniikasta. Todellisessa elämässä on hyvä myös käydä välillä ulkona ja katsoa asiaa ihan oikeasti, eikä vain tuijottaa papereita ja lukuja.

Olen aivan samaa mieltä siitä, että teiden kunnostamiseen pitäisi laittaa lisää rahaa. Olen jo iät ja ajat sitten päättänyt, etten alistu väittelemään asioista henkilöiden kanssa, jotka ovat itseäni viisaampia ja minua tuntematta tietävät kuinka elän ja mikä on kokemukseni.  Varmaan nastojen kuluttavan vaikutuksen olen nähnyt väärin jopa oman autotallini lattiassa ei tosin esää sen jälkeen kun laitoin lattiaan klinkkerit. Kokemus on olematon, koska talliin ei mahdu kuin puolen kymmentä autoa. Voi tietysti olla, että lattian valuyritys on aikoinaan valanut lattian liian ohuella betonilla tai pinta käsitelty huonolla maaliaineella, mitä komponettia lieneekään ollut.
Ei minulla ole mitä tarvetta todeistella asioita, sen voi jokainen todeta taas talven jälkeen mm. katujen risteyksissä ja jyrinänä kesärenkaitten alla kunnes rengaskumi kesän mittaan hieman tukkii nastojen karhennuksen.

[wiki]

Täällä sitä taas ollaan. Minulla ei tuota autotallia ole, mutta muiden talleja olen jotakin nähnyt, niissä on tuo betonilattia kulunut montulle noiden renkaiden kohdille ei niiden välistä. Tuo saa minut kyllä pohtimaan, suolan vaikutusta asiaan. Olettaisin myös, että kesärenkaatkin kuluttavat ja tasoittaa maantietä kesän mittaan?

[Xari]

Varmaan nastojen kuluttavan vaikutuksen olen nähnyt väärin jopa oman autotallini lattiassa ei tosin esää sen jälkeen kun laitoin lattiaan klinkkerit. Kokemus on olematon, koska talliin ei mahdu kuin puolen kymmentä autoa. Voi tietysti olla, että lattian valuyritys on aikoinaan valanut lattian liian ohuella betonilla tai pinta käsitelty huonolla maaliaineella, mitä komponettia lieneekään ollut.

Ei taida mikään maali kestää nastarenkaiden alla, eikä normibetoni, tuolla käsiteltynä pitäisi kestää.
http://www.basf-cc.fi/fi/Lattiapinnoitteet/Sementtipohjaiset_lattiapinnoitteet/Pages/Mastertop450.aspx
Ei ainakaan naarmuakaan ole nastarenkaista jäänyt, tosin meillä ne on vaan kesäautossa mut sehän tuolla tallissa eniten seisoo.

Ja tuohon asfaltin paksuuteen, kyllä se vaan on eroa vedetäänkö sitä 5 cm vai joku sentin säästöliru lämmittämällä pintaan, noihan irtoaa isoina paloina pois.

[kurtsi]

Tuosta suolan vaikutuksesta asvaltin kulumiseen haluaisin saada kunnollista puolueetonta ja asiallista tietoa. Veikkaan ,että ainakin pinnan rapautuminen lisääntyy suolatuilla teillä, suolavesi tunkeutuu pieniinkin halkeamiin ja jäätyessään repii railot.  Pelkän veden pintajännitys hivenen suurempi kuin suolaveden.
Voi olla marginaalinen ero, silti vaikutusta väärään suuntaan.

[jtbo]

Tuosta voi lueskella tien kulumisesta nasta vs kitka ja muusta ja ehkä puolueettomampi kuin nasta-hankkeeseen tehty tutkimus?:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30880/Henri%20Sairanen.pdf?sequence=1


----
Jos tilastoissa on ettei jotain onnettomuutta juurikaan esiinny, niin missä ne onnettomuudet sitten on? Kesällähän tässä maassa enimmäkseen kolaroidaan ja ajetaan kevyenliikenteen yli, voisi siis kuvitella, ettei pidolla ole merkitystä moisiin asioihin. Useimmat ihmiset kuitenkin ymmärtävät mennä hitaammin jos pitoa on vähemmän, mielikuvista huolimatta.


Tuossa on muuten renkaiden ja kuolonkolareiden välistä yhteyttä selvitetty:
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2467.pdf



Contin Viking 5 kitka ainakin säilytti pitonsa useamman vuoden ja mikään nastarengas mulla ei ole pitoaan säilyttänyt 4mm urasyvyyteen kuten nuo kitkat. Yli 80 000km tarjosi pitoa, joten kyllä mun kokemuksien mukaan nastarengas menee huonoksi nopeammin, etenkin nykyään kun suolauksen takia käytännössä jatkuvasti märällä asfaltilla ajellaan.

Jokainen voi muuten miettiä tätä kun ajelee betonisia siltoja pitkin, niiden pitäisi olla suolauksen kestäviä, mutta onko ne? Pitihän sen Jyväskylän vesitorninkin kestää, mutta ruostui tukiranka ja ihan vain veden vaikutuksesta:
http://www.siivous.info/pihatyot-puutarha/jaan-sulatus-sulattaminen

Asfalttimmehan ei sitten ole betonia, mutta märkä tienpinta, jossa hiekkaa, niin kyllähän se jauhaa aika tehokkaasti vesihiontana sitä tienpintaa, jolloin tulee enemmän hiekkaa, sitten jos joskus kuivaa, niin voi se pölistä. Siksikin tuo keinosyksyn tekeminen liki ympärivuoden on vähän huono juttu.

Tuolla on jotain siitä mitä kiviaineksessa tapahtuu suolan vaikutuksesta:
http://www.tafoni.com/Salt-Weathering.html

Salt crystallization pressures from growth of crystals from solution. Mixing salt cations and water can produce a supersaturated solution. When this solution evaporates, salt crystals precipitate in pores spaces. The resulting crystalline solid precipitated between mineral grains can exert stress and readily cause mineral breakdown.

Salt crystallization pressures are highly effective at physically, mechanically breaking grains apart. Bartrum (1936), Bradley, et al. (1978), Mustoe (1982) and many other tafoni researchers find that salt prizes apart mineral grains. A study by McGreevy (1985), who used a scanning electron microscope (SEM) to microphotograph salt crystals lodged between sandstone minerals, provided direct evidence that salt crystals physically dislodge grains.

Itse en ole mitään uraa viitsinyt ajaa, renkaat kuluu vähemmän ajessa urien sivussa, samoin meteli on pienempi, usein pito paljonkin parempi, tosi harvoin näkee mitään muuta kuin samoissa urissa ajelua ja tosi usein kuulee valitusta kuinka pahat urat tiessä on, en minä mitään uria edes huomannut, kun siinä sivussahan on kuin ajaisi uudella asfaltilla.


Kunhan tekisivät polkupyörään yhtä hyviä kitkoja kuin autoihin, niin ajaisin talvet kitkoilla, mutta kun ei moisia tehdä, niin pitää ajaa niillä ei niin kaksisilla ja raskailla nastarenkailla, on aika kaukana autojen renkaista tuo fillareiden renkaiden taso, jo ihan ottamalla autojen kitkarenkaiden kumiseoksen käyttöön saavutettaisiin paljon, samoin jos sitä renkaan runkoa pehmennettäisiin.

[Basbarduu]

Olen aivan samaa mieltä siitä, että teiden kunnostamiseen pitäisi laittaa lisää rahaa. Olen jo iät ja ajat sitten päättänyt, etten alistu väittelemään asioista henkilöiden kanssa, jotka ovat itseäni viisaampia ja minua tuntematta tietävät kuinka elän ja mikä on kokemukseni.  Varmaan nastojen kuluttavan vaikutuksen olen nähnyt väärin jopa oman autotallini lattiassa ei tosin esää sen jälkeen kun laitoin lattiaan klinkkerit. Kokemus on olematon, koska talliin ei mahdu kuin puolen kymmentä autoa. Voi tietysti olla, että lattian valuyritys on aikoinaan valanut lattian liian ohuella betonilla tai pinta käsitelty huonolla maaliaineella, mitä komponettia lieneekään ollut.
Ei minulla ole mitä tarvetta todeistella asioita, sen voi jokainen todeta taas talven jälkeen mm. katujen risteyksissä ja jyrinänä kesärenkaitten alla kunnes rengaskumi kesän mittaan hieman tukkii nastojen karhennuksen.

Tietääkseni en ole väittänyt mitään sinun viisaudesta tai että tuntisin sinua, saati sinun elämäntapojasi. Olen elänyt siinä käsityksessä että asfaltti ja betoni ovat eri asioita. Tuntuu vain että niitä faktoja pyydettäessä sihahti palkokasvi sieraimeen. Btw porukoitten tallissa on betoni, jossa on minulle tuntematon pinnoite mutta se ei ole juurikaan kulunut sen jälkeen kun talo valmistui vuonna 1991. Autoina on ollut mm. Range Rover ja nykyään jo vuosia XC90. Tosin ukko hurahti tuohon kitkarengas villitykseen muutamia vuosia sitten.

jtbo... no niin nyt on kaivettu vähän faktaakin esille. Hienoa. Täytynee koittaa ehtiä lukemaan nuita linkkejäsi iltasella. Mut mitä ilmeisimminkin ongelmien ratkaisu olisi vähentää suolausta. Tiet kuluisivat vähemmän, terveellisempää ihmisille ja luontokin pelastuisi. Uskoisin että säästöjäkin syntyisi ja työpaikat suola-autojen kuskeilla voitaisi säilyttää kun ne voisivat ajaa ihan tavallisia aura-autoja. Polkupyörien renkasiin ei ehkä ole samanlaisia resursseja käytettävissä kuin autojen mutta luulisi että niihin olisi saatavilla edes jotenkin kelvollisia renkaita.

Jos tilastoissa on ettei jotain onnettomuutta juurikaan esiinny, niin missä ne onnettomuudet sitten on? Kesällähän tässä maassa enimmäkseen kolaroidaan ja ajetaan kevyenliikenteen yli, voisi siis kuvitella, ettei pidolla ole merkitystä moisiin asioihin. Useimmat ihmiset kuitenkin ymmärtävät mennä hitaammin jos pitoa on vähemmän, mielikuvista huolimatta.

Olenko aivan hakoteillä kun väitän että tässä on yhteys pienempiin liikenne määriin ja siihen että epävarmimmat kuljettajat liikkuvat suosiolla julkisilla talviaikaan? Tarkoituksena ei ole todellakaan mollata niitä, jotka ovat niin vastuuntuntoisia että myöntävät ettei taidot riitä eivätkä sitten lähde vaarantamaan liikennettä.

[jtbo]

Olenko aivan hakoteillä kun väitän että tässä on yhteys pienempiin liikenne määriin ja siihen että epävarmimmat kuljettajat liikkuvat suosiolla julkisilla talviaikaan? Tarkoituksena ei ole todellakaan mollata niitä, jotka ovat niin vastuuntuntoisia että myöntävät ettei taidot riitä eivätkä sitten lähde vaarantamaan liikennettä.

Mulla ei ole mitään faktaa tuohon, mutta aika paljon tuolla tienpäällä aikaa viettäneenä sanoisin, että ihmiset jotka ajelevat talvikelissä, ennakoivat enemmän ja eivät yleensä aivan niin kovasti intoile kuin mitä kesäisin näkee. Eli tilannenopeudet ovat varmaankin alhaisempia, jolloin keretään tekemään enemmän havaintoja ympäristöstä ja ehkä paremmin osataan tilanteen mukaan hidastellakkin, kun nähdään niitä tilanteita enemmän.

Muutoinkin talvisin mielestäni enemmän tarkkaillaan ympäristöä, kun tiedostetaan se, että pysähtyminen ei käy hetkessä.

Toisaalta on myös niinkin, että talvisin se kevytliikennekkin erottuu paremmin ja etenkin polkupyörien määrä on dramaattisesti vähäisempi. Talvella myös mielestäni kevytliikenne toimii varovaisemmin kun se liukkaus on jatkuvasti mielessä.

Koskaan onnettomuus ei ole yhdestä tekijästä kiinni, joten en usko, että on vain yhtä tekijää miksi talvella kevytliikenne ei menehdy suojateillä autojen kanssa törmäilyssä, aina kaikki on usean tekijän kokonaisuus, muuta yhtä tekijää ja lopputulos voi olla kokonaan toinen tai vain vähän erilainen.
Usein kuitenkin niin lento-onnettomuuksissa kuin tieliikenteen onnettomuuksissa jo yhdenkin tekijän muuttaminen olisi todennäköisesti estänyt onnettomuuden syntymisen.

Siksi kai tuolla liikenteessä menehtyy käsittämättömän vähän porukkaa jos verrataan vaikkapa tapauksiin joissa päihteet ovat vahvasti mukana, muutama sata vastaan useita tuhansia vuodessa.

Valokuvaamisessa on muuten vähän sama juttu kuin renkaissa, että ei ne välineet vaan kuinka niitä käyttää, tai niin nuo maailman huiput väittävät ja eikös ole joku sanonta, että huono seppä se työkalujaan syyttää?

Tietoa on maailmansivu täynnä nykyään, mutta siltikin hyvin usein sitä takerrutaan omiin mielikuviin monessakin asiassa, itse olen huomannut, että mitä pisemmälle elo etenee, sen vaikeampi on säilyttää sellainen avoin katsontakanta ja omaksua uutta.
Rengasjutussa se on helposti sitten sitä, että on mielikuvia renkaiden ominaisuuksista ja ne voi olla kaukanakin sitten nykytodellisuudesta, mutta mahdottoman vaikea sitä on uskoa jonkun toisen väittämiä ilman vankkoja perusteluita ja siltikin voi olla vaikeaa uskoa.

Siksi aikoinaan otin kokeiluun kitkarenkaat, kuvittelin, ettei niillä mitään tee ja ettei ojien välissä kestä millään. Sitä ennen otin kokeiluun etuvetoisen auton, kun niilläkään voi ajaa, ovat pelkkää kärsimystä.
No, en minä voi sanoa, että kitkat olisi sen huonommin pitäneet kun piti pysähtyä, vain kun suolaliuos jäätyi liikenneympyrässä oli ongelmia tiedossa, lähinnä kun abs ei antanut jarruttaa
Positiivinen ylläri oli, että renkaan kuluminen ei tosiaankaan vaikuttanut pitoon, kuten niistä renkaista mainostettiin, nastarenkaat tahtoi olla mulla jo 6mm kohdalla entiset, suolattua asfalttia niin pitkälti tiet olleet ainakin viimeiset 15 vuotta.


Siinä sitä on sitten oppinut, että ei kaikki ole sitä samaa, noita blizzakkeja haukun, kun ne oli todella pelottavat nahkaluistimet, hakkapeliitta 10 kesti pisempään pitävänä kuin blizzakit ja ne kympit aika nopeasti meni kehnoiksi jos asfaltilla ajeli, sokerihiiren hampaita alkoi nastat muistuttamaan nopeasti ja jäällä sitten luisteltiin. Aikanaan kuitenkin parasta mitä oli tarjolla.

Mun mielestä kannattaa siis avoimin mielin kokeilla asioita mitä pitää toivottomina ja siinä pian kokee rikkaaman elämiskokemuksen.

Itse tykäistyin kitkoissa sen pidon säilymisen lisäksi hiljaisuuteen, kulutuksen lasku oli sitten kiva bonus, jos mun annettaisiin yhä ajaa, niin ottaisin kitkat vaikka nastalla muutamassa paikassa per vuosi olisikin huomattavasti parempi pito.

Etuvetoisuutta minä en edelleenkään osaa juuri arvostaa, kuin vasara jota viskaisi kahva edellä, luonnottomalta tuntuu, mutta näen minä sen miksi moinen on niin suosittu, normaalijärjellä varustettu henkilö ei mitenkään voi menettää sellaisen hallintaa, se sallii paljon virheitä. Se vähän harmittaa, kun viimeiset ajelut oli sitten etuvedolla, mutta fillarissa on tietty takaveto ja kyllä silläkin pääsee ylinopeutta 80 rajoituksella kun oikein polkee alamäkeen

[Basbarduu]

Mun mielestä kannattaa siis avoimin mielin kokeilla asioita mitä pitää toivottomina ja siinä pian kokee rikkaaman elämiskokemuksen.

Samaa mieltä mutta valinnan vapaus täytyy silti säilyttää eikä rueta rankaisemaan toisen vaihtoehdon valitsemisesta, jos haluaa ajaa ne muutamat paikat per vuosi myös paremmalla pidolla.

Itse olen alkanut nähdä hybridi-autot jopa vaihtoehtona vaikka aluksi pelkkä hybridi -sana kuulosti kirosanalle.

[jtbo]

Samaa mieltä mutta valinnan vapaus täytyy silti säilyttää eikä rueta rankaisemaan toisen vaihtoehdon valitsemisesta, jos haluaa ajaa ne muutamat paikat per vuosi myös paremmalla pidolla.

Itse olen alkanut nähdä hybridi-autot jopa vaihtoehtona vaikka aluksi pelkkä hybridi -sana kuulosti kirosanalle.

Minä en ole vielä löytänyt sellaista tutkimusta, jossa raskaankaluston ja etenkin bussien (käyttävät yleisemmin nastakumeja) tienkulutusta verrattaisiin suoraan henkilöauton tienkulutukseen. Jotenkin mulla on kuitenkin käsitys, että raskaskalusto kuluttaa sitä tienpintaa kokonaisuudessaan enemmän. Paikallisesti voi olla sitten toisaalla henkilöautot ja toisaalla raskaskalusto.

Liikennesuorite raskaalla kalustolla ja henkilöautoilla on kuitenkin samaa luokkaa, vaikka raskasta kalustoa on paljon vähemmän, joskus sen kaivoin tilastoksekuksen/liikenneministeriön/trafin -tilastoista, en muista mikä noista vai pitikö useammasta katsoa sekin.

Kovasti tässä nastajutussakin on sellainen Helsinki-leima, siellä haluavat nastat verolle ja ymmärtääkseni yksityisautoilu on se joka on taas hampaissa.

Kuitenkin bussit on se suurin pölyn ilmaannostelija, joka saa paikallisesti huimat pölylukemat aikaan keväisin, jokainen voi havainnoida tätä seisoskelemalla pölyisen kadun varrella ja seuraamalla millainen pölymäärä auton perässä nousee ilmoille, aika mahdottoman monta henkilöautoa saa olla siihen yhden bussin pölymäärään.

Ihmettelen vaan sitä, että jos Helsingissä on ongelma, miksi sitä pitää ratkaista Rautavaaralla? Eli nämä nastakieltoa ja rajoituksia laativat tekevät kieltoa koko maahan eikä vain sinne missä se ongelma on (jonka pää-aiheuttaja on kyseenalainen, puunpoltolla lähiöissä taisi olla suurempi vaikutus kuin katupölyllä).

Jos Norjassa on Oslon alueella nastakielto ollut jo pitkään, niin miksi meillä ei voisi toimia alueelliset rajoitukset?

Nastojen osuuttahan voi vähentää sen vielä tuomatta nykyistä pahempaa kiillottumisongelmaa, mutta kuten Oslossakin niin osallahan olisi hyvä olla nastarenkaat. Muistaakseni Oslossa ulkopaikkakuntalainen sai ajaa nastoilla jos maksoi jonkin maksun, kuka tietää tai muistaa paremmin?

Tällöinhän säilyisi valinnanvapaus jossain määrin, mutta toki kalliimmaksi tulisi, mutta toisaalta ehkä voitaisiin sitten nähdä kuinka nastoilla ei ole tai on vaikutusta ilmanlaatuun?

Valitettavasti maassamme nuo väliaikaiset jutut tahtoo jäädä pysyviksi vaikka myöhemmin aiemman päätöksen perusteet murentuisivatkin. Jos noin ei olisi, niin mun mielestä ei se haittaisi ottaa 5 vuoden kokeilu tuossa asiassa, mutta kun on kuten on, niin kaikkia kieltoja pitää periaatteesta vastustaa, ne tulee helposti ja mahdoton niitä on saada poistumaan.

Jonkinlaisia tapahtumia pitäisi olla, jossa rengasvalmistajat antaisi ihmisille mahdollisuuden kokeilla ajelua kitkakumeilla normaalissa ihmisten autoiluympäristössä, ehkä sitten tulisi enemmän sitä kitkarenkaiden osuutta tai vähemmän, riippuen miten kitkat toimii ihmisten normaaleissa ympäristöissä.
Aivan varmasti alijäähtynyt vesisade mukulakivikadulla voisi pelottaakkin joitain, kun ei sitä turvallisuudentunnetta tuovaa rahinaa kuuluisi jarrutuksessa, vaikka nopeus hidastuisi lähes yhtälailla. Jotenkin mun mielestä olisi reilua niin ei tarvitseisi ostaa sikaa säkissä.

Helsinki voisi sitten maksaa moisesta lystistä osan ja rengasvalmistajat osan, kaikille osapuolille hyödyllisiä kokemuksia moisesta tulisi eikä ketään tarvitseisi pakottaa käyttämään renkaita joihin ei luota.

Sitten on yksi asia mikä mua tossa ihmetyttää, kun liikenteestä kerätään aivan hurja määrä veroja ja siitä tienpitoon käytetään aivan minimaalinen osa, niin jotenkin musta on väärin itkeä siitä, että tiet kuluu, kun autoilija kyllä jo nykyään maksaa moninkertaisesti sen teiden kulumisen, raha menee vaan jonnekkin muualle.

Aikoinaan nastat oli aika julmia nykyiseen nähden ja sai ajaa satasta huomattavasti suuremmalla osalla tiestöä, ei ollut edes talvinopeusrajoituksia, nastathan kuluttaa tiestöä sitä enemmän mitä lujempaa ajetaan, koska nastan pistovoima kasvaa. Silloin liikenteen veroista kuitenkin suurempi osa meni teiden ylläpitoon. Nykyään liikennemäärät ovat suurempia, mutta tienpitoon taidetaan käyttää samaa luokkaa rahaa tai jopa vähemmän kuin silloin joskus.

Helposti unohtuu kuitenkin tälläiset tekijät noissa julkisuudessa esiintyvissä keskusteluissa ja myöskin nastarajoituksia kun päättäjämme kiristävät, niin en minä ole ainakaan kovin paljoa nähnyt kenenkään huomioivan tuota, että autoilijat maksavat kyllä moninkertaisesti sen haittojen määrän nykyäänkin. Se kai on vaan helppoa sivuuttaa tuo tekijä ja vaatia kieltoja ja lisämaksuja eikä edes autoilijat muista tuota ja jälleen on alistuttu uusiin tiukempiin nastanormituksiin, vain koska pienessä osassa maata on ongelma.

Suolauksenkin saa kyllä vähenemään ja ehkä jopa loppumaan, kas kun täällä korvessakin alkoivat suolaamaan eräänä talvena, mutta siitä koko seudun asukkaat valittivat ja touhu loppuikin hyvin nopeasti, mutta siihen tarvitaan sellaista joukkovoimaa ja yhtenäisyyttä, jolla moista lähdetään vaatimaan, toki hyvät perustelut auttaa myös.

Vanhemmat taksimiehet ovat kertoneet kuinka renkaat piti puhdistaa aikoinaan ihan omalla aineella, että suolatulta tieltä pois siirryttäessä renkaissa oli taas pitoa, onneksi nykyrenkailla ei ole enää aivan niin valtavaa eroa tuossa, mutta on siinäkin yksi tekijä jota ei varmasti turvallisuusvirastossa aikoinaan edes huomanneet ajatella.

Jotenkin näkisin, että nastajutussakin voisi löytyä se todellinen ongelma jos tarpeeksi asiaa selviteltäisiin, eikä tyydyttäisi helpoimmin muutettavaan tekijään, joka vähiten lisää kustannuksia yrityksille.

Hybrideissä on hyviä ja on huonoja, sitten riippuu hyvin paljon siitä mitä arvoja painotaa, että mitkä on niitä hyviä ja mitkä niitä huonoja. Aika paljon niissä on väittämiä, mitkä ovat kaukana todellisuudesta. Vettä tankkiin ja menoksi olisi mun mielestä paras ja täysin mahdollinen nykyäänkin, mutta sattuneesta syystä pitää tehtaiden tuottaa vain noita välimalleja eli hybridejä, no öljyfirmoillakin on isot rahat pelissä, ei niitä paranne suututella tekemällä massatuotettuja vetyautoja

2015 noita pitäisi alkaa jo olemaan (Huyndai tuo silloin kauppoihin omansa), mutta konsepti on sellainen, että vetykaasua pitää tankata suoraan, että energiayhtiöt saavat varmasti siivunsa, vaikka se olisi mahdollista tankata vaikka vettä ja pilkkoa siitä vety erilleen (esim. taivasalla parkkeerattuna).

Siitä 5 vuotta eteenpäin ja pitäisi olla jo monella valmistajalla noita. Mistään ei vaan saa vetyä tankattua ja jos yhtä hitaasti laajenee kuin RE85 verkosto tai maakaasuasemien verkosto, niin taitaa jäädä todella heikoksi esitykseksi pitkäksi aikaa. Parempana pitäisin kuitenkin kuin sähköautoa, sähköautossa pitäisi olla nopeasti vaihdettava akku, että siitä saataisiin varteenotettava, ei mitään pikalatauksia joka taloudessa.

Tai näin ainakin itse näen tuon kuvion. Liikenteessä kyllä tulee isoja mullistuksia nyt, kun ensivuonna tulee myyntiin se Googlen itsekseen ajeleva auto ja sitä seuraavana vuonna vetyteknologian autot, meillä on varmaankin 10 vuoden sisällä suurempia uutuuksia liikenteessä kuin mitä on ollut pitkiin aikoihin. Sitä mietin vain, että kuinkahan se Googlen itsekseen ajava auto kykenee erottamaan onko sillä nastat vai kitkat, tai kuinka erilainen pito on erilaisella alustalla ja erilaisella rengastuksella?

Tosin vielä ei ole niitä lentäviä autoja kaupoissa, mitä 60-luvulla kuviteltiin, että olisi jo 2000 luvulla ollut

[Basbarduu]

Nyt oot kyllä jtbo oikeilla jäljillä. 

Raskasta liikennettä täytyy olla että tämä maa voi toimia mutta kyllähän se kuluttaa kovasti tiestöä. Rekalla ei oikeastaan edes voi ajaa kuin keskellä omaa kaistaa niin tiet urautuu.

En lähtisi mihinkään lisämaksuun olipa miten "väliaikainen" hyvänsä. Tuo on jo nähty miten siinä käy. Enkä ymmärrä miksi meidän pitäisi tehdä kuten Norjalaiset. Mun puolesta ne ketkä haluaa tehdä Norjalaisten tapaan voi mennä Norjaan asumaan.

EU:han oli jo kieltämässä kotien puunpolttoa...  Ei elämän ehkä kuulu olla täysin kliinistä hajutonta ja mautonta. Itelleni tulee ainakin hyvä mieli kun haistan että joku lämmittää saunaa tai uunia.

Tuntuu että on muodikasta kehua olevansa niin hyvä kuljettaja että pärjää ilman nastoja. Se on mulle ihan ok mut älkää sotkeentuko mun valintoihin.

Ite oon ajellu parivuotta E85:lla, aluksi bi-fuel ja sitten muutin autoni täysin flexfuelautoksi ja mielestäni tuo E85 on helpoin tapa kohti ekologisuutta. Lisäksi muistutan että RE85 on kotimaisista bio jätteistä tehty. Samat asemien säiliöt ja kuljetuskalustot käyvät myös tuon aineen jakeluun ja autossa voi tarpeen vaatiessa käyttää myös bensaa.

[barfly]

Me (autolijat) maksamme jo itsemme kipeiksi erilaisten verojen muodossa.
Tiestöön pitää ohjata lisää rahaa ja piste!
Ihan turha laittaa nastarengas vs. kitkarengas sotaa tänne.

[Zego]

Eilen lykkäsin talvirenkaat (nasta-sellaiset...) vihdoinkin saaran alle, olenkohan foorumilaisista viimeisimpiä ?

...niin nastarenkaat sutii vaan ja kitkoilla pääse ilman sutimista liikkeelle

Jaa, laita viereen auto jossa toimiva vetoluistonesto, ja ota itse ESP pois päältä .

Kompaan 100% C4VTS:ää, kitkoilla ei jää sutivien nykyautojen jalkoihin ellei sattumalta ole nelivetosia. BMW:t ylivoimaisesti hitaimpia valoista jos takatuuppri-only versiota.

[wiki]

Niin...nuo liikennevalo lähdöt...onhan se tietty "kivaa" hieman vertailla taitoja tai renkaita, mutta kuka ( ehkä joku ) normaalisti katsoo vierus auton renkaat saapuessaan liikennevaloihin? No se siitä. Olipa höpö kommentti, sorry. Vaan tuli mieleen tuo hetki, kun ajamme esim. 80km/h. alueella n. 60-75 km/h. normaali talvikelillä ( ei siis lumimyrskyllä ) , onkohan edellä ajavalla kitkarenkaat vai nastarenkaat?  Miksiköhän hän ajaa noin "hiljakseen"? Ääretön määrä kysymyksiä silloin tulee mieleen. Mitä te ajattelette silloin, muutakuin turvaväliä? ( minulla tulee joskus mieleen vaimon lämmin paljas iho peiton alla kun klo 03.15 aamulla herään töihin mennäkseni ). Juu vaarallistahan se on, mutten minäkään täydellinen ole

[jtbo]

Niin...nuo liikennevalo lähdöt...onhan se tietty "kivaa" hieman vertailla taitoja tai renkaita, mutta kuka ( ehkä joku ) normaalisti katsoo vierus auton renkaat saapuessaan liikennevaloihin? No se siitä. Olipa höpö kommentti, sorry. Vaan tuli mieleen tuo hetki, kun ajamme esim. 80km/h. alueella n. 60-75 km/h. normaali talvikelillä ( ei siis lumimyrskyllä ) , onkohan edellä ajavalla kitkarenkaat vai nastarenkaat?  Miksiköhän hän ajaa noin "hiljakseen"? Ääretön määrä kysymyksiä silloin tulee mieleen. Mitä te ajattelette silloin, muutakuin turvaväliä? ( minulla tulee joskus mieleen vaimon lämmin paljas iho peiton alla kun klo 03.15 aamulla herään töihin mennäkseni ). Juu vaarallistahan se on, mutten minäkään täydellinen ole

Epäilen, että on kesärenkaat tai talvirenkaat joiden pito vastaa lähinnä kesärengasta, jos noin hitaasti menee.

Tosin eräs pappi kertoi aikoinaan pelkäävänsä hirvittävästi jäistä tietä, rystyset valkoisena se rattia puristikin, ehkä liikenteessä on sellaisia kuljettajia joilla ei ajatusprosessi ole sellainen, että hoksaisivat sen pidon ja luiston rajan ja noille auto sitten yllättäen alkaa luistamaan jolloin ei voi tehdä yhtään mitään.

Nykyään ajaminen kun osalle on vain siirtymistä lähtöpaikasta määränpäähän, niin sellaisiakin ihmisiä sitten on liikenteessä ja ajavat sitten siinä oman pelkonsa rajalla, joka voi olla kovinkin paljon hitaampi, kuin toisen leppoisa ajonopeus.

Itse kohtasin noita 60-75 ajavia usein ja oli muka jouduttava, joten katsoin vain mistä aukeaa tarpeeksi suoranpätkää, että voi herätellä ahtimen ja kitkoilla suhauttaa ohi millälie renkailla oman pelkonsa rajalla ajavan. Useimmiten siellä näkyi valkoiset rystyset ratin kehän yläosassa, leuka melkein siinä tuntumassa ja selkänojaan kunnioitettavasti matkaa, katse lukittuna suoraan eteenpäin intensiivisesti tuijottaen.

Kyllä minä sitten aina mietin, että täytyy sen ajamisen olla hirveä koettelemus joillekkin ja en minä voi välttyä ajattelemasta, että ehkä siellä tienpäällä ei aivan kaikkien tarvitseisi olla, jotka siellä nykyään ovat, ehkä me voitaisiin järjestää asioita hieman toisin, niin että ne jotka eivät tahdo ajaa, niiden ei oikeasti tarvitseisi ajaa?

Niin tai ainakin löydettäisiin keinoja joilla niitä talvirenkaita voitaisiin raakata pois liikenteestä niiden huonon pidon vuoksi, ei pelkkien millien, joilla ei ole ilmeisesti edes mitään yhteyttä onnettomuuksien syntyynkään tai jotain sellaista trafin materiaaleista luin.

Viimeisen auton kun ostin, mukana tuli Hakkapeliitta 09 renkaat, niissä on nastat tallella ja urasyvyyttäkin löytyy, nykysäädöksien mukaan ne ovat täysin lailliset käyttää liikenteessä, mutta eihän ne mitään pidä.

Yhä on kuitenkin ihmisiä, joille sillä ei ole merkitystä, vaan sillä, että lain kirjain täyttyy ja teillämme on paljon autoja talvisin, joiden renkaat täyttävät kyllä pykälät, mutta uudet kesärenkaatkin olisi turvallisempi valinta.

Niitä ihmisiä ei rengaskeskusteluissa näy, jotka ajavat noilla hengenvaarallisilla, mutta lainkirjaimen täyttävillä renkailla, ei heitä kiinnosta usein ajaminenkaan, mutta pienipalkkaisessa työssä yrittävät käydä ja muutoin se ei välttämättä onnistu kuin autolla, jonka ylläpitoon ei rahaa juuri riitä, koska tilipussi on niin ohut.

Henkensä kaupalla nämä sitten käyvät töissä silloin kun niitä vähän sattuu olemaan ja yrittävät osaltaan pitää tätä meidän tieverkkoammekin pystyssä. Mun mielestä siinä on jonkinlainen epäkohta, johon pitäisi paneutua ennemmin kuin moneen muuhun asiaan.

M+S renkaat on sitten oma mysteerionsa, niilläkin ajetaan ja kuka moisilla on talvella ajanut tietää kuinka täysin kelvottomat ne on talvirenkaina, silti ei se laitonta ole ja sellaisiakin liikkuu tuolla teillämme.

Entäs sitten kun on kurvi ja vastaan tulee auto, jos se on joku näistä laillisista riskeistä liikenteessä? Se verkkaisesti etenevä voi tulla hyvinkin vastaankin, jos on lailliset kusiluistimet alla ja sitten se kaikenkamala luisto alkaakin, välttämättä ei auta vaikka olisi ne hakkis 8:t alla.

Talvirenkaiden pito liikenneturvallisuuden kannalta ei ole vain se, että itsellä on hyvät renkaat, pitäisi niillä muillakin olla edes jotenkin kelvolliset ja meidän sieltä mistä aita on matalin säädökset mahdollistavat aivan järjellä käsittämättömän huonot renkaat nykyisellään, koska meillä keskitytään vain niihin milleihin tai siihen onko renkaiden koristeita riittävän tasapuolisesti ja jos ei niin revitään paremmista vähän niitä nastoja pois ja johan kelpaa 

Tässä rengasjutussa tuo kokonaisuus hämärtyy helposti, koska me jollain tavalla aktiivisemmat ollaan valmiita ottamaan asioista selvää, panostamaan vähän enemmän, on tavallaan kunnia-asia, että meidän omat renkaat takaavat turvallisen kyydin ja helposti ajatellaan, että niin muutkin ajattelevat, muttei se niin ole, todella monia ei kiinnosta se pitääkö ne renkaat, kunhan halvalla selviää, ajavat sitten varovammin tai kuten yleensä enemmän onnensa varassa.

Raskaasta kalustosta voisi mainita, että ei niille ole juuri sen kummemmat säädökset, paitsi että paripyörien sisemmät ei vetävällä akselilla eivät muistaakseni omanneet minkäänlaista millirajaa ja että sen enempää millejä kuin pito-ominaisuuksia ei vaadita, mutta onhan niissä monta rengasta...

Siinäpä sitten mietittävää, kuinka asiaan saataisiin korjausta ilman, että se osalle käy taloudellisesti mahdottomaksi maksaa veroja ja ylläpitää tätä koko systeemiä, jossa niin useassa kohtaa on tuota kehittämisenvaraakin vaikka melkoisen hyvä onkin.

Samalla voi sitten miettiä sitäkin, että millainen se vastaantulijan rengastus on, mutta ei kannata liikaa miettiä, voi alkaa pelottamaan itseäkin, eikä sitten pelota vain sitä hitaasti ajavaa.

Jotain muutakin pohdittavaa kuin vain se onko niitä nastoja vai ei, on nimittäin aika paljon jo se, että löytyy suht tuoreet tunnetun valmistajan renkaat alta, ihan sama mikä on rengastyyppi, niin todennäköisesti hyvin paljon, ehkä jopa suuri osa nimenomaan vanhemmista autoista omaa huonomman rengastuksen.

Ehkä tuo antaa jotain suhteellisuutta tähän keskusteluun, Olympialaisissa 1. tai 2. sijoittunut kymmenottelija on varmasti molemmat aivan helkkarin kovia urheilijoita ja se viimeiseksi tullutkin todennäköisesti on aika paljon kovempi urheilija kuin sohvaperunat, mutta eihän sitä muisteta kun omaa suosikkia kehutaan, vaan tylsäähän se olisi hymistellä

[Megaman]

Tuli eilen laitettua kaverin hallissa uudet Kitkat alle ja kyllä oli tänä aamuna ajetut 150 kilsaa hienoa kyytiä...

On noista Nankang SV-1 :stä niin hyvät kokemukset, että tilasin jo kolmannet. Meillä ajetaan siis 10-12 tkm vuodessa, joten ei ole tarvetta vaihdella nakkeja keväisin ja syksyisin. Nyt ajettiin samoilla renkailla 3 talvea ja kolme kesää. Vielä olis kesän ajellut, mutta alkavaa talvea noilla ei uskalla urheilla.

Tilasin kokeeksi 55-sarjalaisten tilalle 60-sarjalaiset ja ei tarvinnut pettyä.


Tuotenumero: R-237891
tuote: Nankang SV-1 Nordic 205/60 R16 96T XL Nordic compound (Wi)
määrä: 4
A-hinta netto: 70.81 EUR (87.80 EUR brutto)
  -----------------------------------------
kokonaissumma netto:     283.23 EUR
lähetys netto:      0.00 EUR
-----------------------------------------
kokonaissumma netto: 283.23 EUR
24 % ALV           67.97 EUR
-----------------------------------------
loppusumma :            351.20 EUR

[Greyhound]

Minkälaisissa talviolosuhteissa ajat? Harvemmin kuulee jonkun kehuvan kiinankitkoja. Heikkeneekös noissa pito paljoa jos ajaa kesät talvet? Itselläni autossa Hakkapeliitta 4 nastat, mutta kitkoja ainakin ajattelin joskus kokeilla. Voi olla ettei jääkään vain kokeiluksi