Katsastustarinoita

[hyper]

Isoin ongelma nyt on se, ettei tähän mennessä kukaan ole tiennyt edes tahoa mistä kysyä mistä kysyä miten edetä. Traficomista ei enää saa vastauksia, katsurit eivät osaa (tai uskalla/tiedä) ottaa kantaa muuten kuin tällaisen pohdinnan yhteydessä, eikä oikein haluttaisi tehdä-ja-kokeilla-mitä-maksaa jos katsastukseen ajaisi kamat kiinnitettynä... Laitoin kuitenkin tuonne "tragicomiin" viestiä heitän palautelaatikon kautta, katsotaan tuleeko mitään vastausta, laitoin toki rastin ruutuun "haluan vastauksen sähköpostiin"...

Jos tuon saisi oikein virallisesti leimattua, hybridiksi tms, niin saattaisi saada aika hupaisia tilanteita aikaan sähköauton latauspisteellä. 60-lukuinen hilseilevällä maalipinnalla varustettu Lantikka sähkönarussa kiinni. Voisi olla Teslan narun kanssa vuoroaan odottavalla monta kysymystä mielessä...

No tässä jotain katsottavaa ja luettavaa:
https://www.youtube.com/watch?v=RvyCetgy_os
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/f91a3d60-cfdb-469d-8c97-c9ea40916dc1
http://www.sahkoautot.fi/
https://www.muuntuva.fi/

[Jasu]

Millainen tuo Land-Roverin ulosotto on toiminnaltaan, vetopyörien ja koneen suuntaan? Eikös joissain (yleensä) se ole kai juuri väärinpäin että vaihteiston ollessa vapaalla voi moottori pyörittää voiman ulosottoa (tai sitten toisinpäin ulosotosta voisi pyörittää moottoria).

Näissä mitä omista olen löytänyt, ovat aivan toisistaan riippumattomia. Nopeasti selitettynä, voima menee ensin vaihteistolle, siitä jakovaihteistolle jonka päässä on voiman ulosotto, tuosta pisteestä voima nopeusalueen valinnalle josta joko normaali tai alennettu nopeus käyttöön, Rangessa keskitasauspyörästölle jonka voi mekaanisesti lukita, Lantikassa nopealla alueella kaksi- tai nelivetoisena, hitaalla aina nelivetoisena... Tarkoittaa siis, voiman ulosotto pyörii vaihteen mukaan valitulla nopeudella ja suunnalla, pyörille menee voimaa riippuen mitä on jakovaihteistosta valittu eli hidas, nopea vai vapaa. Lantikassa on vapaa-asennossakin jostain syystä valittu että neliveto kytkeytyy, olisiko ajateltu että tuolloin käytetään autoa voimakoneena, jolloin paikallaanpysyminen on tärkeää..?

Sitä en tiedä miten on "yleensä", ja mitä pidetään yleisenä ratkaisuna. Muihin en ole tutustunut sen enempää kuin se vähä mitä on vahingossa tullut Tojotasta jostain Land Cruiserin versiosta luettua että sen voiman ulosoton suuntaa voi valita, mutta pyörimisnopeuden välitystä ei voi valita...

[Jasu]

Isoin ongelma nyt on se, ettei tähän mennessä kukaan ole tiennyt edes tahoa mistä kysyä mistä kysyä miten edetä. Traficomista ei enää saa vastauksia, katsurit eivät osaa (tai uskalla/tiedä) ottaa kantaa muuten kuin tällaisen pohdinnan yhteydessä, eikä oikein haluttaisi tehdä-ja-kokeilla-mitä-maksaa jos katsastukseen ajaisi kamat kiinnitettynä... Laitoin kuitenkin tuonne "tragicomiin" viestiä heitän palautelaatikon kautta, katsotaan tuleeko mitään vastausta, laitoin toki rastin ruutuun "haluan vastauksen sähköpostiin"...

Jos tuon saisi oikein virallisesti leimattua, hybridiksi tms, niin saattaisi saada aika hupaisia tilanteita aikaan sähköauton latauspisteellä. 60-lukuinen hilseilevällä maalipinnalla varustettu Lantikka sähkönarussa kiinni. Voisi olla Teslan narun kanssa vuoroaan odottavalla monta kysymystä mielessä...

No tässä jotain katsottavaa ja luettavaa:
https://www.youtube.com/watch?v=RvyCetgy_os
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/f91a3d60-cfdb-469d-8c97-c9ea40916dc1
http://www.sahkoautot.fi/
https://www.muuntuva.fi/

Katsoitko itse noita linkkien juttuja, vai menikö minulta se osuus ohi mitä kaipasin eli hybridit? Täyssähköistä puhuu sahkoautot.fi ja samaa kertoo muuntuva.fi sivun jutut. Ei mitään uutta niissä, tiedän miten muutos täyssähköksi tehtäisiin, ja miten juridiset kiemurat niiden kanssa menisi, esittämiini kysymyksiin ei linkit antaneet mitään tietoa...

Sanotaanko näin: Minua ei kiinnosta täyssähköauto miltään kantilta. Eikä mikään kaupasta hankittava hybridikään, eikä hybridi sen kuvitteellisen säästön mitä ajaessa voisi saada suhteen, lähinnä vain siksi että se voisi toimia tässä nurkissa liian pikkupätkää laiskuuttani ajellessa paremmin kuin bensakoneella ajelu, ja sekin enemmän sen moottorin hyvinvoinnin kuin ympäristön kannalta... Kiinnostus on suurin osastolla "voiko sen tehdä, ja miksi ei voisi", eli tutustua taas uuteen alueeseen, ylittää itsensä, hulluus pitää ansaita...

[hyper]

Katsoitko itse noita linkkien juttuja, vai menikö minulta se osuus ohi mitä kaipasin eli hybridit? Täyssähköistä puhuu sahkoautot.fi ja samaa kertoo muuntuva.fi sivun jutut. Ei mitään uutta niissä, tiedän miten muutos täyssähköksi tehtäisiin, ja miten juridiset kiemurat niiden kanssa menisi, esittämiini kysymyksiin ei linkit antaneet mitään tietoa...

Sanotaanko näin: Minua ei kiinnosta täyssähköauto miltään kantilta.

No ei sit. Mutta, toki olen katsonut ja lueskellut noita postaamiani juttuja, jo aikaisemmin ennen tätä päivää. Ajattelin että niistä voisi löytyä jotain infoa josta olisi hyötyä tai ainakin inspiraation lähteitä.

Mitä hybdriditekniikkaan tulee niin en usko sellaisen asentamiselle olevan tuon ikäluokan autossa mitään laillista estettä kun ei siitä saa tosiasiassa mitään hyötyäkään, sehän on vain lisuke alkuperäisen tekniikan rinnalla. Auton omapaino kuitenkin lisääntyy ja se vaikuttaa sitten auton käyttöön ja käytön kustannuksiin. Ja projektiin menee sen verran aikaa ja rahaa että mahdollinen polttoaineen säästö jää siihen verrattuna pieneksi... Silti, harrastusprojektina varmasti mukavaa puuhastelua jos sellaisesta tykkää.

[Jasu]

^Jos en tykkäis, niin tuskin tulisi ajeltua näillä ristuksenvanhoilla keksinnöillä. Uusimmalla, eli 2003 C-kasilla näköjään parin viikon välein tullut viime aikoina käytyä yleensäkään missään, pääosa ajoista -95 Rangella ja lähipyöritykset taas tuolla -62 Lantikalla. Jotenkin noista vanhoista tykkää enemmän kuin uudemmista, muuten olisi hukattu nuo vanhat pois jo aikaa sitten ja haalittu jotain uudempaa tilalle. Mieli vaan haluaisi vieläkin vanhempaa, ja karsintaa uudemmasta päästä pois...

Kuten sanottu, ei säästöillä pysty mitenkään tuota muutosta perustelemaan. Painoa tulee lisää, muttei vielä sen vertaa että paikkalukua tulisi tarvetta vähentää, kantavuutta kun on mitä käyttää. Toimintamatkaa jos haaveilisi enemmänkin, kuin joitakun kymmeniä kilometrejä, niin sitten pitäisi akkutekniikkaankin panostaa, nyt suunnitelma olisi mennä halvimmilla lyijyakuilla, 48 voltin vermeet on siitä kivoja ettei määräyksiä isommin niille ole...

Ei vaan tosiaan viranomaisilta ole tullut minkäänlaista vastausta kysymyksiin. Odotellaan, ehkä sieltä joku vastaus joskus tulee. Sitä ennen sähköistän moottorinorsun, sitä varten tuli oikeasti noita palikoita haalittua, vaan kun purkukohteessa olikin kahdet moottorit, niin äkkiäkös se mopo käsistä karkaa ainakin ajatustasolla... Norsuprojetkikin on jo karannut aikaa sitten, siitä jotain juttua ja kuvia kunhan saa jotain näkyvämpää aikaan...

[Oxalainen]

Menee offtopiciksi, mutta mulla oli vähän samanlainen ajatus tässä taannoin... Olen haaveillut että saisin lähitulevaisuudessa vaihdettua tuon Bemarin pois ja vahvin ehdokas olisi Discovery 3 tai jopa 4. Ajelisin sillä 4-5 vuotta sellaisenaan ja sen jälkeen auto voisi toimia aihiona sähkökonversiolle. Just nyt tällä hetkellä konversiot eivät ole kovin kiinnostavia, mutta toisaalta 5 vuotta on taas tämän teknologian kanssa pitkä aika kehityksen edetä. Ja nytkin jo esim. GKN:n viritelmät ovat vissiin aika lupaavia ja ainakin wanhat Defenderit suosittuja konversioaihioita.

Sinänsä sähköautoilussa mua ei närästä niinkään teknologia (kovin paljon), pitää muistaa että 10 vuoden päästä tekniikka saattaa näyttää kovinkin erilaiselta mitä nyt. Mutta jos ajatellaan mitä sähköautoja meillä on nyt tarjolla, ovat ne niitä joihin itselläni olisi ehkä 10 vuoden päästä varaa käytettynä. Enkä oikein näe että näin maaseudulla asuvana junttina pärjäisin jollain SEAT Miillä tai VW ID.3:lla isomman kuorman kanssa huonommalla tiellä (juu, oikeasti ajelen n. kerran vkossa metsäteillä)... Eli vaikka konversiossa ei olisikaan mitään järkeä rahallisesti, saisin ainakin sellaisen sähköauton mistä itse pidän.

Eli eniten mua sähköautoilussa närästääkin sen kapeakatsoisuus, se kun nyt tällä hetkellä pyrkii vain ratkaisemaan varakkaampien kaupunkilaisten ongelmat, melkeinpä hinnalla millä hyvänsä. Ja jos tätä aihetta täällä meillä yhden totuuden Suomessa menee vielä kritisoimaan ääneen, leimataan ties miksi luddiitiksi. Hybridejä itse pidän vähän turhina kalliina väliaikaisratkaisuina. Jos kerran Euroopassa aiotaan kieltää kaikki polttomoottoriautot, kuuluisivat hybriditkin niihin joka tapauksessa.

[Jasu]

Havahduin että 4x4 Dyanessa oli enää parisen viikkoa leimaa jäljellä. Varasin ajan, ja suoriltaan näytille, moitteitta reilu pari vuotta ajoaikaa heltyi. Siksi reilu, kun nyt olisi loppunut 29.4.2021 mutta seuraava katsastusaika onkin 2.5.2023 mennessä. Näin sitä viikonlopun sijainnilla saikin kätevästi siirrettyä menemään vapun yli...

Oli asemalla tilaa, ainoa asiakas sillä aikaa mitä asemalla vietin, ehti juttelemaan mukaviakin tälläkin kertaa. Ja ottamaan kantaa aiemmin tälläkin sivulla esitettyyn kysymykseen, "saako vanhan Lantikan muuttaa hypriidiksi", totesi että "taitaa olla viisainta kysyä uudestaan, nyt kun on muutospykälätkin ehtineet muuttua"...

[Basbarduu]

Hybridejä itse pidän vähän turhina kalliina väliaikaisratkaisuina. Jos kerran Euroopassa aiotaan kieltää kaikki polttomoottoriautot, kuuluisivat hybriditkin niihin joka tapauksessa.

Nyt olet mielestäni aivan hakoteillä. Akut ovat tunnetusti kalliita ja yhden täyssähköauton akun materiaaleista saadaan tehtyä viisi plugarin akkua. Plugarilla voi ajella nurkka-ajot täysin sähköllä ja pidemmät matkatkaan eivät ole polttomoottorin ansiosta ongelma. Polttomoottori saadaan optimoitua hyvälle hyötysuhteelle sen toimiessa generaattorina eivätkä ne kulutuksetkaan ole suuria vaikka iltapäivälehtien kommentoijat niin väittäisivätkin. Euroopassa on jo alueita jossa ei saa ajaa polttomoottorilla ja sitä varten esim. mun Outlanderissa on nappi jonka avulla sähkön voi säästää sellaiselle alueelle ja ajaa siellä pelkällä sähköllä.

[yason]

Ja taas kerran tylsästi C5 moitteita läpi katsastuksesta. Täähän on kuin Toyotalla ajais. Ei synny katsastustarinoita.

[ukonvaaja]

Sen verran tarinaa että jouduin viemään ceevitosen näytille uudestaan kun oli kuulemma päästöt pielessä. Koitin itse mittailla ja diagnosoida mutta mitään vikaa ei löytynyt. Saivat 25 lanttia siitä sitten ylimääräistä, ehkä keräilevät kassaa uuteen päästömittariin. 330tkm vasta viina-automaatilla ajettu että mitenkäpä siinä vikaa voisikaan olla.

[hyper]

Kia katsastettu, ei huomautuksia.

[vpekkari]

Hylky tuli vm 2004 femmasta. Homma tuntui ihan valtionkonttorin meiningiltä. Mitä mieltä muut olette, vuotaako tuo kuvan jarrusylinteri?

Lisäksi olen ollut siinä käsityksessä, että kaasunestejousitus jäykistyy vanhemmiten. Miten on mahdollista, että vaimennusteho on riittämätön? Tokin hieman puolieroja on.

Auto myös rullaa liian hyvin, joten en usko laahaaviin jarruihin. Vilkkupolttimot tietysti on oikea vika.

Niin ja kynkänlaakereita ei edes yritetty tutkia, joten A-katsastus meni nyt boikottiin.

[mustis]

Hylky tuli vm 2004 femmasta. Homma tuntui ihan valtionkonttorin meiningiltä. Mitä mieltä muut olette, vuotaako tuo kuvan jarrusylinteri?
-kuvan jousisylinteri ei kyllä näyttäisi vuotavan-

Lisäksi olen ollut siinä käsityksessä, että kaasunestejousitus jäykistyy vanhemmiten. Miten on mahdollista, että vaimennusteho on riittämätön? Tokin hieman puolieroja on.
-Jos ei jousitus jousta niin miten se voisi vaimentaa iskuja-

Auto myös rullaa liian hyvin, joten en usko laahaaviin jarruihin.
-kyllä 1.5tonnia rullaa vaikka jarrut hieman laahaisikin-

Vilkkupolttimot tietysti on oikea vika.

Niin ja kynkänlaakereita ei edes yritetty tutkia, joten A-katsastus meni nyt boikottiin.

[olli__o]

Rullaamisesta ei taida jarrun laahaamista juuri huomata, sen huomaa kun auto pysähtyy kokonaan hitaasta rullauksesta - auto hieman nytkähtää, sama ehkä heikommin havaittavissa lempeässä hitaassa lähdössä. Mittarin "pitäisi" kertoa aika tarkastikin laahaamisesta, eli se mittaa voimaa joka tarvitaan pyörittämiseen.

Ehkä tuo iskari hieman vuotaa tai sitten siinä on jotain muuta rasvajälkeä, iskunvaimennintestin tulosten tulkinnassa pitäisi olla ammattitaitoa ja tuossa tuntuu että ehkä sitä ei ole ollut, oletettu ehkä että sylinterivuoto voisi aiheuttaa vaimennustehon laskua, mutta tuossa se ei ole mahdollista, kun pumppu pumppaa koko ajan lisää tarpeen mukaan. Iskaritestien absoluuttiarvoista ei oikein voi päätellä mitään, mutta puolten väliset erot ovat merkittävämpiä (mutta mikä on sitten siihen syynä, kaikki vaikuttaa rengaspaineiden eroista alkaen (ne tarkistaisin ekana ja laittaisin mieluummin reilusti painetta kuin liian vähän), sylinterin kitkaerot puolilla, mutta myös jousipallojen paine-erot vaikuttavat, kyllä noista tuplakalvopalloistakin hieman painetta pääsee karkuun ja vähän kaikki, kynkänlaakerit yms.). Tuollaisessa tilanteessa olen joskus miettynyt: mitäköhän nuo mittarit näyttäisivät jos auton ajaa samaan mittariin toisin päin. Iskunvaimennintehon ei pitäisi juuri muuttua jousipallin ikääntyessä, mutta kai noissa uudemmissa iskunvaimennusventtiili on monimutkaisempi kuin pelkkä reikä?

Mutta aina ei kuskikaan havaitse isojakaan muutoksia jos ne tapahtuvat oikein hitaasti, olen ainakin kerran istunut Xantiassa, jossa molemmat takajousipallot olivat täysin tyhjiä/puhki, eikä omistaja/kuski ollut tajunnut vikaa.

Itse varmaan kysyisin mailitse aseman vastaavasta/päälliköltä mielipidettä, mainiten että kyseessä on korkeussäätyvä kaasuhydraulijousitus sähköisellä hydraulipumpulla, sylinteriden ohivuodon paluuletkuilla (ja tarkistaisin että ovat standardijousipallot ja myös joustavat kulmia painamalla, voisihan periaatteessa olla myös että vika on tuossa ainoassa hyväksytyssä, jos siinä onkin pallon paineet vajenneet, rengaspaineet myös tarkistukseen). Ja toisaalta kyllä katsastajatkin ovat ihmisiä ja tekevät virheitä - minulla joskus katsastusaseman päällikkö/omistaja laittoi väärän mallivuoden tiedot dieselin savutusmittauksen raja-arvoiksi - korjasivat kyllä kun kyselin hylyn perään (huomasin vasta myöhemmin kun katselin vanhoista papereista että edellisenä vuonna oli hyväksytty tulos, vaikka arvo oli suurempi).

[IJN]

C5 -etutolpat voivat joissain stressitilanteissa vuotaa vähäsen ja sitten taas olla pitkään kuivia. Luulen että iskaritesteri on saanut sieltä pari tippaa liikkeelle, ja ne ovat olleet katsurin silmissä seuraavana hetkenä nosturilla. Jos vain pyyhkii syltyt kuiviksi ja menee jälkkäriin kulkematta täristimen kautta .. jaa mutta sehän ei käy koska iskarien toiminnastakin tuli hylky.. Mitä jos menisi kokonaan uuteen katsastukseen muualle, lukevatkohan tämän hylkyraportin jostain arkistosta toisessa katsastuspaikassa? Iskaritestiin kyllä siinäkin joutuu.

[vpekkari]

Kyllähän tämä vähän murhetta nyt aiheuttaa. Unohtui mainita, että inssi totesi käsijarruvivuista, etteivät palaudu "stoppariin" saakka, eli tuo väli kahden viivan välissä (kuva) oli inssin mielestä liikaa.

Vipu ei tosiaan palaudu, eikä kuulu palautuakaan tuohon mötikkään saakka ainakaan käyttämättä isosti väkivaltaa, minkä jälkeen satula kyllä on entinen.

Kyllä tässä tulee jo mieleen, että pistänkö paaliin koko vehkeen?  ???

[mustis]

Pistä paaliin.

[Teuski]

Mä olen ainakin katsastusinssien puheista saanut sellaisen kösityksen, ettei iskaritestistä voi hydejousituksen vaimennustehoa päätellä, kunhan ei ole heittoa.

[olli__o]

^ Sama käsitys ja vielä eri asemien laitteilla erilaisia tuloksia testistä. Tuossa voi kokeilla perinteistä kokeilee painaa kulmaa ja katsoo miten heilahdukset vaimenee. Joskus voi olla tuunattu ylipehmeään suuntaan vaihtamalla erilaiset jousipallot ja niilläkin voi mennä overiksi, tosin aika lullia hyväksytään muutenkin.

Kyllähän tämä vähän murhetta nyt aiheuttaa. Unohtui mainita, että inssi totesi käsijarruvivuista, etteivät palaudu "stoppariin" saakka, eli tuo väli kahden viivan välissä (kuva) oli inssin mielestä liikaa.
...

Ehkä luuli keksineensä laahauksen lähteen, mutta ei kuitenkaan merkinnyt mitään katsastuslappuun, eli ei liene ollut kovin varma tai sitten unohti? Kyllä noissa kai käsijarruissakin usein vikaa on, mutta usein toisin päin eli ruosteisessa vaijerin "kuoressa" liikaa kitkaa, kai se lopulta vaikuttaa molempiin suuntiinkin. Satuloissa voi olla silti monta eri syytä laahaukselle, korjaushaarukka ulottuu putsaus/herkistyksestä uuteen satulaan asti. Laahausta voi yrittää arvioida myös ajelemalla vältellen jarrutuksia (hiljainen reitti/liikenne + moottorijarrutusta/ennakointia - jos etujarrulevy on kuuma kun pysähtyy, niin laahaa, tai pidemmän matkan jälkeen koko pyörän keskiö, tuntee jo vannetta koskettaessa ja voi verrata takapäähän)

Iskunvaimentimethan näissä olisi mukavan helppoja ja kohtuu edullisia vaihtaa, iskari kun on käytännössä jousipallo, mutta en silti heti vaihtaisi ellei ole jotain kohtuullista varmuutta tai isompaa epäilystä että ne ovat vialliset. Putsausta sopivalla rasvanpoistajalla jousitolppaan ja tutkii vuotaako, ja tuo kuvakin valmiina esitettäväksi jos kysyy.

Joskus katsureillakin on huonoja päiviä ja osa on hieman tulkintakysymyksiä, vaikka tuo suuntavalon väri, sain joskus neljästä vilkusta hylyn värin perusteella ja kaksi niistä olikin perinteisesti oranssi "lakka" halkeillut ja palanut, mutta kaksi oli ihan uuden veroista, sanoin katsastuksessa että nuo kaksi on vaihdettu, mutta kerroin että huoltomies oli todennut kahdesta että hän ei halua noita vaihtaa kun ovat hyvät (eikä ollut värikään haalistunut), oli vaan katsurin silmä ehkä häikäistynyt ajovaloista tms. syy, läpi meni kuitenkin, aika laaja kirjo värejä vilkuissa on tehtaan jäljiltäkin.

[Ves_ku]

Aika ominaista c5:ssa, että jarrut alkaa jumimaan. Juuri käytettiin omasta ex -06 C5:sta molemat etusatulat paloina ja puhdisteltiin. Oli kyllä ihan kunnolla jo jumissa. Käsijarru tuo vielä oman mausteensa kun kääntyviin pyöriin menee vaijerit. Kaikkineen kuitenkin tuonkin jaruissa  aika vähällä päästy. Kustannukset tässä jumiremontissa oli uudet palat joku 70 €. Olisiko kolmisen tuntia mennyt kun huolellisesti putsattiin.

Alustassa toinen kierros palloja menossa. Toinen etujousisylinteri hiukan hikoilee ja siitä katsastuksessa mainittiin, mutta ei aiheuttanut toimenpiteitä tai merkintää. Jos muistan niin katson mitä lukemia testissä tuli.

Kerrasta meni kuitenkin läpi ja mittarissa päälle 400 tkm. Sanoi vaan, että hyvässä kunnossa kilometreihin ja vuosiin nähden. Ite hiukan erimieltä hyvästä kunnosta, mutta kai se vertas muihin merkkeihin. :)

Kuivattele jousisylinteri ja mene toiselle konttorille. Jos H3+ niin pyydä, että tekee iskaritestin sport tilassa. Tarkista myös rengaspaineet ennen uusintaa.

[vpekkari]

Kässäriremppaa pääsee nyt ainakin tekemään. Oikea vaijeri oli hieman jähmeä, joten kaikessa viisaudessani päätin yrittää kiskoa sitä pyöräkotelosta, jotta tulisi ulos putkesta. No ei tullut, vaan juuttui puoleen väliin ja vaijerin irtopää piti sitten nirhata poikki.

Motonetistä onneksi löytyi hyllystä sekä putki, että vaijeri. Onneksi työn alla on oikea puoli, koska käsittääkseni tilaa putken pujotukseen on plussallisessa mallissa siellä enemmän. Vasemmalla puolen oli kyllä tila loppua kesken ja hermot samoin, kun tein homman sinne muutama vuosi sitten.

Jousisylinteriä en lähde korjaamaan, koska siinä ei ole mitään vikaa. Jarrut nyt herkistelen varoiksi, jotta arvon suikkalakille kelpaisi. Auto kyllä lähtee hyvin herkästi valumaan, jos on vähänkin kaltevuutta. Eipä nuo jarrut siis laahaa.

Vasen eturengas oli aika vajaa, joten on voinut vaikuttaa iskaritestissä. Tosin tämä ei selitä takaosan heittoja.

[KariM]

Vajaa rengas parantaa vaimennusprosentteja. Tietty ne renkaat kannataa jo tuonkin takia olla tasapaineissa samalla akselilla.

On minullakin tullut hylsy yhden takanurkan poikkeavasta vaimennustuloksesta. Korjattiin sitikkakorjaamon purkuosalaatikosta dyykatulla pallolla.

Vasemman etutolpan kosteaa pintaa osoiteltiin vuosittain katsastuksessa, mutta ei siitä sen enempää motkotettu. Yhtälailla ihmeteltiin tolpassa isolla lukevaa PEUGEOT:ia [emoji1]

[Jasu]

Jos H3+ niin pyydä, että tekee iskaritestin sport tilassa. Tarkista myös rengaspaineet ennen uusintaa.

Ei vaikuta tulokseen. Se nappi alentaa kynnystä siirtyä kovaan tilaan, ei pakota sitä nappia painaessa kuten vain Hydractive ykkösessä teki Xm:ssä ennen kakkosen julkaisua 1993...

C-vitosen palloistakin paineet karkaa, vaikka paljon on mainintaa ettei karkaisi. Konkreettisesti tuli asia esille, kun ihmettelin -03 yksilön outoa takapään pohjaamista pienissäkin heitoissa, joustoa kuitenkin vähän oli ja vaimennustakin tuntui kun ajettavuudessa ei muuta outoa ollut. Napattiin pallot irti, paremmasta saatiin mitattua muutaman barin lukemat, huonommasta ei saatu mitattua. Tästä on viitisen vuotta aikaa, joten iän kannalta samalla viivalla olisi nyt -08 yksilö. Joustoa oli takana siis käytännössä vain keskipallon ansiosta, plussaton olisi ollut aivan kivireki niillä nurkkapallojen paineilla...

Se on totta mitä Teuski sanoi, ettei lukemista iskaritestissä voi jousituksen toiminnasta sanoa oikein mitään. Jossain määrin eri puolien tasaisuutta, mutta siinäkin on monta muuta muuttujaa mukana. Lisäksi tuntuu antavan isompia prosenttilukuja mitä huonommassa kunnossa pallojen kaasunpaine on. Asiaa ei helpota sekään, että hydet vähenee koko ajan, ja entistä vähemmän on semmoisia katsureita jotka oikeasti tietävät kuinka eri tavalla koko jousitus/iskunvaimennus käyttäytyy rautajousiin verrattuna. Jousitusjärjestelmän ominaistaajuus on (nyt hatara muistikuva, tuli "hieman" perehdyttyä kun tekussa tein fysiikan kurssille tutkielman aiheesta) kymmenysosa rautajousiseen verrattuna, kaasun ansiosta luonnostaan voimakkaan progressiivinen, ja testeri on mitoitettu sille yleisemmälle eli rautajousen suhteen. Ilmajousilla sama juttu, mittarissa käyttäytyy aivan toisin kierrejouseen verrattuna (tästäkin kokemusta, kun hallussa pari lähes vastavaa, toisessa ilmat toisessa kierrejouset), ilmojen kanssa katsurit on vielä vähän kartalla, hyden kanssa aivan pihalla...

[yason]

Etutolpat kannattaa vaan pyyhkäistä puhtaaksi ennen katsastusta jollain rasvaa irrottavalla liemellä. Mulla on oikea etutolppa hikoillut kymmenen vuotta, mutta ei sieltä ikinä mitään oikeasti vuoda. Hydrauliikka hikoilee aina: koskapa olette nähneet työkoneita, joissa hydraulisylinterit olisivat totaalisen kuivia? Ei se mikään ihme ole, kun lämpötilat vaihtelevat 60 astetta vuoden aikana, usein enemmänkin.

Miten tuon vaimennustehon riittämättömyyden voi arvioida, siitä en ole löytänyt minkäänlaista määritelmää Trafilta. Katsastusperusteissakin mainitaan vaan erilaisia tapoja tutkia asiaa ja listattu noita hylky-/korjaustuomioita, joita siitä voi antaa.

Jos auton kulma jää esimerkiksi leijaamaan ylös ja alas, kun sen painaa alas, niin viimeistään silloin voi varmaan sanoa, että vaimennusteho on riittämätön. Iskaritesterillä taas näkee, kuinka suuren osan aikaa rengas on kosketuksissa tärinälevyn kanssa testin aikana, mutta vaimennustehosta se ei paljon kerro.

[IJN]

Iskaritesteri antaa numeroita - mutta mitä ne oikeasti tarkoittavat? Laite laskee ne jostain jollain antureilla, tästä maailmasta ne kuitenkin taitaa olla kotoisin..  Katsurin raporteissa niillä ei ole mitään laatuyksikköjä.