Joo, ei riitä kerta hät... en olisi enää hengissä, muiden kyytiläisten ohella. Ja jos väistän, teen sen huomaten. siinä ei ole mitään yllätystä. Kuin toivottavasti tuolle... se, että alkaisi ajatella. Ei asia nyt niin mustavalkoinen ole. Ja ei ole mitään järkevää syytä olla jonkun svensson-tuntumassa. Kyllä siitä haluaa eroon. Tyypillisiä tapauksia on mm. Kun vilkutan vähän jarruvaloja, tuleekin mukavasti väliä, hetkeksi, sitten kohta taas tulee vielä likemmäksi, se on metrejä, nopeudesta riippumatta. Tyyli?: mitä vittua siinä vilkuttelet, minä ajan niin liki, kuin tykkään ja näytän sen? Aivan tavallista. Myös, kun, kun olen väistänyt, tämä hyväkäs ryntääkin seuraavan auton perään liki... Aivan tavallista. Eihän sille voi mitään, että on patologisia tapauksia... Jaa, että minussa taas jotain vikaa, kun vaan haluaisin ajaa turvallisesti ja viisaasti, mutta ilmeisesti ei niin mene. Olen ainoa häirikkö?