Ilmanvastuksen että vierintävaskuksen mittailua

[wesa]

Päivitin tuon kulutuslaskennan aiempaan exeliin.
Suurin epävarmuustekijä on moottorin hyötysuhde eri kuormilla.

[jtbo]

Päivitin tuon kulutuslaskennan aiempaan exeliin.
Suurin epävarmuustekijä on moottorin hyötysuhde eri kuormilla.

Kiitokset jälleen uudesta taulukosta

Puhuvat sellaisista BSFC kartoista, Brake Specific Fuel Consumption, en ole löytänyt XUD9 perheen moottoreista moisia, mutta sellaisesta olisi kyllä hyötyä.

Sen voisi toki tehdä, jos dynossa ajaisi eri kuormilla konetta eri kierroksilla, näin puhuvat ainakin, mutta voi olla aika kallista moisen laatiminen, eikä Citroen taida moista antaa.

Itse ajelen siten, että kierrokset on 1800-2200, vaihdan pienempää jos puutuu mäkiin, kun 0.1bar pidän rajana ahtopaineissa, enempää en polje. Vaikkei se ahtopaineen rikastus kai tee kuin 20% niin tekee se muu rikastus siinä kumminkin niin paljon, että aika nopeasti alkaa häränsilmä pyörimään tankissa pitkissä ylämäissä jos polkee vaan menemään.

Turbon kartasta katsoin, että jo 80 000 kierroksella osuu hyvälle hyötysuhteelle matalilla paineilla.

Polttoaineletkuun jos jonkinlaisen anturin saisi mittaamaan käytettyä polttoaineen määrää ja siitä erotettua vielä palaavan polttoaineen, niin saisi tietty suht tarkan mittarin tehtyä siitä mitä sitä polttoainetta menee, mutta ei taida olla sellaisia virtausmittareita olemassa ainakaan DIY kitteinä?

Turbodieselille 35% olen nähnyt hyötysuhteeksi, mutta se on täyskaasulla maksimiväännöllä, toki osakaasulla diesel on bensaa parempi, mutta kuinka paljon? Bensalla osakaasun hyötysuhde kai on noin 10-15% luokkaa?

Tuollakin juttelevat aiheesta:
http://www.f1-forum.fi/vb/showthread.php?t=28730

[Jasu]

Tuosta Sm:stä kun on ollu hieman jotain mainintaa tässä yhteydessä, niin tuskin haitannee jos laittaa siitä pohjapuolen kuvatukset, niinkö vertailun vuoksi, miten tehtaalla on tuo asia aikanaan mietitty..?


Tässä keulanpuoli, tuohon vaihteiston alle jarrulevyjen kohdalle tulee vielä suojapelti joka tasoittaa kivasti näkyvää aukkoa


Ja tällai moottorin alta taaksepäin


Tällätääs vielä ihan takimmainenki paikka

Vallan tasanen on pohjasta tuo..?

[jtbo]

Hyvät SM kuvat!

On tosiaan varsin tasainen, etenkin jos vertaa ZX:ään, jossa etenkin taka-akselista taakseppäin on aika karmeaa se pohja, etupäässäkään ei ole kovin kummoista tasaista pintaa, en tiedä onko koskaan ollut moottorin alla mitään suojaa, mutta omassani ei vaikuta moista olevan.

En tiedä kuinka muissa uudemmissa sitikoissa, onko SM siinäkin noita edellä?

Toki etupyörän edestä varmaankin löytyy jo ihan C5 mallistakin pienet muovilipareet, joka on uusi villitys, niillä mitättömillä kun saa jotain 5% luokkaa ilmanvastuksesta pois, eikä ole kovin kummoiset, 2-3cm korkeat eikä juuri rengasta leveämmät nuo yleensä.

BMW ja Mercedes noita on käyttänyt suht pitkäänkin. Niiden lisääminen on vaan vähän sellainen homma, että vaatii testejä, kun siinä on monta vaikuttavaa tekijää.

Itse laitan ainakin moottorin ja puskurin välin umpeen, ehkä laitan ne pienet lipareetkin, taakse varapyörätelineeseen peitto, niin että saa takaosan tasaiseksi, jos oikein tuota materiaalia löytyy, niin pohjaankin levy päälle, pakoputkelle vähän aukkoa tietty jättää, mutta tuollainen SM tyyppinen tasainen pinta olisi hyvin haluttava

[Jasu]

Sm on hitusen huonompi, jos vertaa D-malliin, saati sitten B-mallia jos verrokkina käyttää. Ja uudemmat on sit Zx:n kanssa aika vastaavia, mitä nyt on tullut Bx/Xm/Xantia/Xsara/C5 tullut katseltua, eli wanhassa wara parempi tuossa asiassa...

Rättärikin on varsin tasainen, käytännössä aivan yhtenäinen pohja koko matkalta...

[jtbo]

Päivitin tuon kulutuslaskennan aiempaan exeliin.
Suurin epävarmuustekijä on moottorin hyötysuhde eri kuormilla.

Tuli tässä pari ajatusta. Se nopeus vs tarvittava voima kaavio oli hyvä, se voisi olla tuossa lisänä omana kaavionaan, sitten kulutuskaavioon pitäisi lisätä myös valojen yms. sähkölaitteiden aiheuttama kuormitus, jolloin tuo kulutusarvio tarkentuisi entisestään.

Tuo osakuorman hyötysuhde on vähän sellainen, että se on täysin moottorikohtainen, kuvaajissa yleensä on moottorin kuorma y-akselilla, kierrokset x-akselilla ja sitten jonkinlainen käyrästö, joista näkee kulutuksen per tehoyksikkö tietyllä kuormalla ja kierroksilla. Sellaisen tarvitsee omasta moottoristaan, että voisi paremmin arvioida sen hyötysuhteen.

Volkkarin 1.9l TDI esimerkkinä:


Siitä sitten pääsee arpomaan sitä kaasujalan asentoa prosentteina koko skaalasta ja kierroksia, että minkä verran tehoa se kone tuottaa sillä asennolla, jotta voi arvella mikä yhdistelmä olisi paras taloudellisuuden kannalta, kun kiipeää pitkää mäkeä ylös. Samoin se mitä arvoa käyttää hyötysuhteena laskelmissa.

Edit: Tuossa on varsin paljon tietoa rättisitikasta. Sen aerodynamiikkaahan voisi parannella...:
http://www.physicsforums.com/showthread.php?t=588473

[jtbo]

Se kuinka saada hyötysuhde laskettua tulee jotenkin näin:

Tarvitaan se BSFC kartta, josta nähdään ominaiskulutus ajokierroksilla ja kuormalla, esim. 250g/kWh

Sitten Wikipedian artikkelissa BSFC kartoista sanotaan näin:

Thus a diesel engine's efficiency = 1/(BSFC*0.0119531)

and a gasoline engine's efficiency = 1/(BSFC*0.0122225)

Jolloin 1/250*0.0119531 = 0.3346 = 33,5%

Tosin tuo 250 olisi oletettavasti kuorma VW TDI moottorilla, tai sitten 280 olisi sopivampi, joka tekisi 30%, se mitä arvo olisi esim XUD9TE koneella on arvailujen varassa, koska tuo TDI taitaa olla lähempänä HDi moottoria kuin täysmekaanista XUD9 konetta.

Sitten vielä pitäisi osata arvioida se oikea kohta kartasta.

Tuossa on samaisen VW Tdi koneen käppyröitä hevosvoimineen:


Jos 80 nopeudella menee se 14 heppaa 1800 kierroksella, niin 250 lie olisi kohdallaan, mitenkään ei ole luotettava tapa arvioida tätä asiaa täysin toisenmerkkisen laitoksen erityyppisestä kartasta, mutta ei nyt parempaakaan ole.

Nuo polttoainegrammathan on sitten per kilowatti moottoritehoa, niistäkin voi laskea monia asioita.

Voimansiirron häviöiksi muistelen 10-15% olevan etuvetoisessa autossa jonkinlainen arvio.

Tälläiset arvot olen löytänyt ZX TD farkulle, 90/120/Kaupunki 4.6 / 6.7 / 7.5 l/100km noiden paikkaansa pitävyydestä ei ole tarkkaa havaintoa, mutta itse epäilen vahvasti etenkin tuota 4.6 lukemaa, ehkä sen pitäisi olla 5.6? 80 nopeudella kyllä alle viiden pääsee, kunhan ajaa todella säästeliäästi, mutta 4.6 saavuttaminen vaatii jo taikatemppuja 90 nopeudessa. Satasta tuolla ei oikein kannata ajaa, kun siinä kulutus nousee aika paljon ihan käytännössäkin havaittua.


No jotain ehkä hyödyttää tämäkin oppimäärä.

[Jasu]

Edit: Tuossa on varsin paljon tietoa rättisitikasta. Sen aerodynamiikkaahan voisi parannella...:
http://www.physicsforums.com/showthread.php?t=588473

Paljon on pohdittu, vaan kuten aina, internetissä olevaan tietoon pitää suhtautua suodattamalla sitä...

My engine is an 2-cylinder boxer type with a maximum RPM of 6000.

No, huipputeho tuolle moottorimallille irtoaa lukemassa 5750, vaan maksimilukemaa ei ole kerrottu missään. Jostain syystä sitten varsin moni kuvittelee tuon huipputehon kierrosluvun olevan maksimikierrosluku, jota ei ylittää saisi, taasen kun tuon ylittää esim kiihdyttäessä niin vaihtaessa seuraavalle vaihteelle saa moottorin pysymään kivasti vääntöalueella...

Nimim. joskus datalogista kahtellu 10200RPM lukemia vastaavalla moottorilla...

[jtbo]

No, huipputeho tuolle moottorimallille irtoaa lukemassa 5750, vaan maksimilukemaa ei ole kerrottu missään. Jostain syystä sitten varsin moni kuvittelee tuon huipputehon kierrosluvun olevan maksimikierrosluku, jota ei ylittää saisi, taasen kun tuon ylittää esim kiihdyttäessä niin vaihtaessa seuraavalle vaihteelle saa moottorin pysymään kivasti vääntöalueella...

Nimim. joskus datalogista kahtellu 10200RPM lukemia vastaavalla moottorilla...

Mutta missä mielessä se on taloudellista kierrättää moottoria yli 10 000 kierrosta minuutissa?

Se on tyystin toinen asia ajaa lujaa ja ajaa taloudellisesti, kierroksien lisääntyessä kun häviötkin lisääntyvät.

Tuo ilmeisesti on rättärin teho ja vääntökäyrä (vai tehottomuus?  ):


edit: Jäi toinen pois...

edit2:
Olen pyöritellyt tässä tuota Boschin tapaa laskea ja yksi havaittu seikka, 10km/h nopeuden laskua kun käyttää nopeassa testissä, niin jo 0.1s virhe tekee dramaattisen muutoksen tuohon ilmanvastukseen. Huomionarvoinen seikka, jos kellottaa noita testejään.

[Jasu]

Jäi taas siis lukematta se mitä tarkoitin, eli jostain syystä ymmärretään se huipputehon kierrosluku maksimikierrosluvuksi, jota se suinkaan ei ole...

Se, onko se taloudellista, siihen en kantaa ottanut...


Kohtuullisella vaivalla, tällainen tulos, ja menee pienemmällä kulutuksella vakioRättärien kanssa samaa nopeutta ajellessa...

[jtbo]

Noin viritetyssä koneessa ehkä hyödyttää se ylikierrättäminen, jossa tosin ei paljoa enää tapahdu ja aika nopeasti tulee vastaan piste jossa vaihtaminen on järkevää vaikka kone kuinka kiertäisi enemmänkin, jo ihan nopean etenemisen kannalta, vakio koneessa kannattaa huonommin se reilu kierrättäminen, koska ylempänä tapahtuu vähemmän kuin alempana, vaikka kuinka saisi maksimiväännölle vaihdon jälkeen.

Jos vakiossa rättärin koneessa maksimivääntö on 4500 kohdalla, niin taitaa ne kierrokset vaihtamisen jälkeen siihen osua ilman kummempia ylikierroksiakin, joten ihmettelen pointtia, kierrättää kun se kerta on mahdollista?

Tietysti jos itseisarvona on se että pitää saada vaihdon jälkeen kierrokset maksimiväännön kohdalle, niin voihan sitä odottaa vaikkaa viikon että kierrokset nousee tarpeeksi, mutta se ei ole nopeaa ja kaukana se on ketjun aiheesta polttoainetaloudellisuudesta.

[Hessu]

Jos on tarkoituksena ottaa kiihdytyksen aikana koko ajan suurin mahdollinen teho moottorista, niin silloinhan pitää huolehtia että kierrokset pyörivät tehohuipun molemmin puolin, eikä ainoastaan sen vasemmalla puolella. Paras kohta on se kierrosnopeuksien väli jonka alle jää suurin pinta-ala, kun otetaan huomioon kuinka leveää kierroslukualuetta vaihteisto pakottaa käyttämään.

[Jasu]

Jtbo, vieläkään ei näemmä ymmärretä, että missään ei ole mainittu maksimikierroksia, eli mitä ihmeen ylikierrättämistä..?

Joo, ei ole tämän aiheen asia, joten annan olla tässä. En jatka. Olkoot, tässä yhteydessä...

Kunhan taas kysyin...

[jtbo]

Jos on tarkoituksena ottaa kiihdytyksen aikana koko ajan suurin mahdollinen teho moottorista, niin silloinhan pitää huolehtia että kierrokset pyörivät tehohuipun molemmin puolin, eikä ainoastaan sen vasemmalla puolella. Paras kohta on se kierrosnopeuksien väli jonka alle jää suurin pinta-ala, kun otetaan huomioon kuinka leveää kierroslukualuetta vaihteisto pakottaa käyttämään.

Juu tai jos haluaa taloudellisimmin kiihdyttää, niin pienimmän ominaskulutuksen pitäisi osua keskelle kierrosaluetta, jolla kiihdyttää. Tosin usein on taloudellisempaa seurailla maaston muotoja ja odottaa alamäkeä ennen isompia kiihdyttelyjä, kaupunkinopeuksissa sitten taas siinä pienimmän ominaiskulutuksen tuntumassa ja rullaillen vaikka moottori sammuksissa.

5.1l/100km tässä nurkkapyörittelyssä näköjään kulutus noilla kitkoilla + vararenkaalla, nastarenkailla ja lumisella tiellä yli litran verran enemmän.

Tuosta sitten pitää lähteä laskemaan.

Jasu, voihan sitä pilkkua pyöritellä kuin tahtoo, mikä sen järkevyys on onkin sitten toinen asia.

[wesa]

Nuo vaihteiston&perän hyötysuhteet riippuvat paljon kuormituksesta. Periaattessa niin että paras hyötysuhde saavutetaan korkeimmalla kuormalla ja huonoin ilman kuormaa. Häviöt on tietenkin eri asia. Jos vetarit irti ja pyöritetään moottorilla on hyötysuhde 0%, täydellä kuormalla kohtuu kierroksin optimivaihteella 2-3 voi hyötysuhde lämpöisin öljyin olla 94-95% luokkaa. n. 50% kuormalla maantieajossa kohtuukierroksin voi 10-15% häviöt olla lähellä totuutta. Häviöt jakaantuu pääosin kahteen kategoriaan, kuormasta riippuviin ja kuormasta riippumattomiin. Jälkimmäiset ovat lähinnä vatkaushäviöitä jotka riippuvat öljyn viskositeetista ja pyörimisnopeudesta. Kuormasta riippuvat ovat lähinnä kitkahäviöitä jotka kasvavat kuorman lisääntyessä.
Rullaustestissä osat vaihteistohäviöistä (vatkaus) on mukana sotkemassa tuloksia eli lähinnä nostamassa vierintävastusarvoja.

[jtbo]

Otin muuten tänään testin 20->10km/h, sain Wesan taulukolla vierintäkertoimeksi 0.010, eli kai tuosta on pääteltävä ilmanvastuksen sotkevan 40 vauhdissa jo tulosta?

Tosin kun muutin nuo hitaamman nopeuden arvot niin päädyin cd 0.429 arvoon ilmanvastuksen osalta, tosin pitää video editoriin laittaa video ja tarkemmin katsoa ajat kohdalleen, kun sillä voi olla iso merkitys.

Viimeisimmän mallin Priuksessa olivat kai tehneet jonkin keksinnön, jolla nuo vatkaushäviöt saavat pois, joten se rullaa paljon paremmin kuin aiempi versio, mikä lie sähkömagneettinen kytkin sitten lisätty väliin.

Racechrono näkyy jatkossa olevan Androidille tehty, v2.0 versiosta lähtien, joten sitäkin pitänee testailla.

[jtbo]

Sain viimeinkin tehtyä korkeuskäyrän tuosta yhdestä tiestä, jota aika paljon tulee sahattua, tuollaisessa maastossa polttoaineen säästäminen aika nopeasti tulee kannattavaksi, kun säästelemättä ajellen kulutus aika hyvin nousee.


Tuo pätkä on ihan mielenkiintoinen vetäistä kuumana kesäpäivänä fillarilla 

Keski-Suomesta löytyy kyllä korkeampiakin mäkiä, Kiiskilänmäki on korkein paikka 269m korkeudellaan, mutta tämä pieni mäki matkassa on kyllä kärkipäässä, Savo-Kainuu-Karjala ja Lappi vain omaavat korkeampia paikkoja, joten harjoitusmaasto on ainakin sopivan haastava

[buusba]

Meillä on Mikkelin kupeessa tällänen vanha varalaskupaikka missä on hyvä ottaa rullauskokeet. Vaikka pätkä ei ihan täysin tasainen ole, niin edestakaisin ottamalla tulee hyvä keskiarvo.

Ei satu mikään lähelle?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lentokoneiden_varalaskupaikka

[jtbo]

Meillä on Mikkelin kupeessa tällänen vanha varalaskupaikka missä on hyvä ottaa rullauskokeet. Vaikka pätkä ei ihan täysin tasainen ole, niin edestakaisin ottamalla tulee hyvä keskiarvo.

Ei satu mikään lähelle?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lentokoneiden_varalaskupaikka

Ei kyllä, tasaisia maanteitäkin saa vähän hakea, taitaa olla liki 60km lähimmästäkin suunnasta kunnes löytyy kelvollinen paikka, kun maaseututeillä noita ei oikein ole, kantateiltä saattaisi löytyäkkin jo. Mutta ei kovin järkevää niin pitkiä matkoja ajella mittauksen tähden.

Yhden suht tasamaastoisen paikan kyllä tiedän, mutta kun se on soratie parin suon halki, pikitiet tuntuu viettävän aina johonkin suuntaan, kun taitavat pohjautua vanhoihin polkuihin jotka ovat aikoinaan kierrelleet suot, joten on tiet sitten vain rinteissä.

[jtbo]

Pitää vielä lisää testejä ottaa, mutta tuossa kostealla tiellä otin nyt rullauskokeen nopean osan testiä, kun antisiiven sain asenneltua.

Aiemmassa testissähän hitaan nopeuden testin otin 20->10km/h, jonka seurauksena korjattu vierintävastus pukkasi ilmanvastuksen ylöspäin arvoon cd 0.429.

Nyt hitaan testin arvona käytin yhä tuota samaa, joka siitä tuskin paljoa mihinkään muuttuu, nopean testin arvot kun syötin, niin cd 0.308 väittää taulukko. Toki tuossa on vain kahteen suuntaan ajettuna sama pätkä jonka keskiarvo, pitää useammalla ajolla vähän tarkkuutta parantaa.

Subjektiivinen arvio sitten, rekka kun tulee vastaan, tai tuulenpuuska, niin enää ei tunnu, että joku tarttuisi koukusta kiinni ja kiskaisisi taakseppäin. Tuuli ei pidä mekkalaa enää kovinkaan paljoa. Kovin hurjasti tuo ei kuitenkaan alamäessä ryntää, mutta toisaalta se vaan menee ja menee ja menee, mielestäni voin rullailla nyt paikoissa missä aiemmin ei voinut. Tosin tämä nyt on vain noin 100km ajelulla ja tyystin subjektiivisia kokemuksia, tosin reitti on tuttu ja ulkoa tietää joka kohdassa mikä nopeus on kun aiemman mäen päällä on heittänyt vapaalle.

Tarkistin GPS:n asetuksia ja nopeusnäyttö päivittyy 0.5s välein, logiin kirjaaminen 1s välein, toki GPS omaa aina jonkinlaisen toleranssin ja yksi edestakainen ajo on kovin vähän, mutta kyllä siitä suuntaa kai saa.

Se cd 0.429 ei ole tosiaankaan mahdoton sekään, tuossa on kumminkin puskurin ja renkaan välissä tyhjää ja se voi tehdä todella paljonkin, joten pitää se niitata umpeen seuraavaksi kunhan tämän nykyisen muutoksen saa mittailtua.

Tein myös ram air ilmanoton, tai no, eihän siinä mitään oikeaa ram air efektiä varmaankaan ole, mutta putki kuitenkin ilmanputsarikotelosta keulaan, tuon pitäisi turbo dieselissä laskea hieman polttoaineen kulutusta. On vaan todella epäkiitollinen laitos moista viritellä, ainoa miten syylärin ohi sain putken oli vetää se syylärin ali, joka tietää että putken alareunasta maahan on hätäisesti 10cm.

Ai niin, lisäsin myös pahvin ylempään etusäleikköön, peitin 3/4-osaa siitä, koska koneen lämmöt ei pysy ylhäällä näillä keleillä muutoin, tuo ilmanotto jonka lisäsin tuntuu entisestään laskevan koneen lämpöjä. Käytännössä mulla on siis peukun kokoinen reikä ylämaskissa syylärille, yksi kokoreikä IC:lle auki, alamaskissa on lisäksi suht keskellä kahden peukun kokoinen aukko ja reilusti kun on mäkeä seudulla, niin siltikään lämmöt ei nouse liikaa, nyt sentään lämpiää normaaliin eikä heti jäähdy kun laskee vapaalla. Vähäisen polttoaineen kulutuksen kiroja, koneen kylki jäähdyttää liikaa.

Toki myös tuo peittoon laitto osaltaan tuota ilmanvastusta parantaa.

Veikeää oli ajaa räntäsateessa, kun lumi ei osunutkaan lasiin, sen tuo maskin peittäminen teki, että nyt se lumi nousee veikeästi ylöspäin keulan kohdalta ja yli lasin, toisella puolella kun on se yksi aukko avoinna, niin osuu enemmän lunta lasiin.

Suhteellisen huono kuva, oikeastaan tuo on vielä vähän vaiheessa, pitäisi vielä vähän jäykisteitä laittaa ja vähän reunaan jotain ettei ole suora pelti vastassa jos joku pyöräilee perään tjms. Keskeltä nostan vielä vähän jäykisteellä siten että olisi katon kaarevuus, nyt kun tuo on aika tasainen, toiseen suuntaan kaarta en usko että saan tehtyä, vaikka parempi olisikin jos olisi vähän pyöristetty. Tuo on noin 10% lasku mittailuni mukaan, joka on kai jotain 9 astetta, tosin en ole ihan varma, mittoja en pahemmin käyttänyt vaan silmäilin ja taivuttelin. Sivut tulee sisään ehkä noin 15 astetta, tosin sitä ei tuosta kulmasta näe kovin hyvin, takareuna on suht yhtenäistä kaarta kumminkin. Pitäisi loppu autosta mustata ja katto tummanharmaalla maalailla, vaan ei ole ollut oikein keliä, antsipoikan maalauskaan ei ole kovin hyvä, suht tyynellä auringonpaisteella vaikka maalasinkin, niin eihän tuolla nyt plussaa ole juurikaan ollut, no ei kai se sinkityn pellin kanssa niin tarkkaa ole...

[buusba]

Rullailin tänään 40-20km/h... Nokian R kitkoilla ja umpinaisilla kapseleilla, keskiaika oli 48s. Nastarenkailla ilman mitään muutoksia vastaava aika 35s. En vielä laskeskellu vastuskertoimia, mutta selvää on että se pienetyy reilusti alkuperäisestä 0,014.

[wesa]

Ei kauhean pahan näköinen peräjatke virtausmielessä! Laita tuulilankoja pintaan ja kaveri ottamaan ulkopuolelta kuva kun ajat ohi. Jos linjassa hyvä, jos viipottaa niin tuohon mistä taittuu sisään vois väkästellä pienet vortex generaattorit. Ohessa video mikä havainnollistaa niiden vaikutusta. Täytyy kokeilla tuota xm:ään kunhan saa kesäkumit (energyt) alle voi tehdä pari testiä..

http://www.youtube.com/watch?v=We8LWkqjdX4

[jtbo]

Otin uusia ajoja, kun ei tuota liikennettä ole näin aikaisin lainkaan, en nähnyt yhtään autoa koko testisession aikana.

3 testiä molempiin suuntiin nopealla nopeudella, eli 6 ajoa + 2 testiä molempiin suuntiin hitaalla nopeudella eli 4 ajoa, noiden keskiarvoilla sitten Exceliin ja tulos oli cd 0.29 ja crr 0.012 (0.0115584748517879), tie osin jäinen, sellaista rypylää vähän, ei tuulta, -6.8C lämpötila, kaikkiaan ajoa tuli alle 50km, joten loppupuolella auto rullasi paremmin kuin alussa, ainakin sellainen tuntuma on, vaihteetkin on tuossa tosi kankeita olleet kylmällä lootan öljyjen vaihdon jälkeen ja pitää ajaa yli 20km että ne vetristyvät.

Se tietty huomioitavaa, että auton päällä oli sellaisia pieniä jäämyhkyjä, jotain puolen sentin korkuisia, kuten myös antisiivessäkin, tiedä sitten liekkö noilla mitään isompaa merkitystä, jos virtaus on 'kiinni' niin se nopeushan siinä pinnassa lie aika pieni.

0.29 ja 0.308 keskiarvo on 0.299, 0.36 ja 0.429 keskiarvo olisi 0.3945, jos tuota nyt voi oikein noin ajatella laskevansa tarkkuuden parantamiseksi (useamman testisessioiden tuloksien keskiarvoistamista), 0.3945 - 0.299 on 0.0955, joka kaiketi on noin 24% luokkaa tiputusta, jos nyt likikään prosenttilaskua osasin oikein laskea?
Eli ei nyt aivan sitä 28% mutta jokatapauksessa varsin selvä pudotus.

Vortex generaattoreista pitää lukea lisää, muistan että niissä oli joku juttu joka aiheutti joissain tilanteissa sen ettei niitä pitänyt laittaa, mutten enää muista mikä se oli.

Tuosta saa vielä paremman hyödyn sitten kun laittaa kontin alta vararenkaan tilan tasaiseksi ja säätää sen samaan kulmaan kuin maantie.

Tomtom navcore 8.X versiolla on tosi kätevä kyllä tuohon rullaustestiin, 9.4 navcoren jälkeen kun mikään kunnon ohjelma ei enää välttämättä toimi, siksi tuollainen vanha versio on parempi, Tripmaster softalla saan näppärästi login talteen sekunnin välein, nopeus, matka, aika, paikka jne, riippuen valitseeko suoraan CSV muodon vai ottaako NMEA muodossa, niin on vähän erilaiset datat mitä saa talteen, NMEA muodossa nopeus on 0.1km/h tarkkuudella, kun taas CSV muodossa 1km/h, mutta CSV muodossa on ajo-aika ja ajomatka logattuna sekä saa suoraan käyttöön sen koneella, NMEA muotoisen login joutuu kierrättämään GPS visualizer sivuston kautta, jossa voi tehdä plain text taulukon siitä.

Mielestäni noin saan paljon tarkemmin nopeudet talteen kuin kameralla kuvaten ja videolta ylös kirjaten. Tosin hyvin sen huomaa kuinka korkeustieto esimerkiksi on vähän epätarkkaa, kun saan vain 8 satelliittia, voi olla useampi metri eroa eri ajokerroilla korkeudessa, toisinaan näkyy tasaisena toisinaan taas jonkin verran heiluu korkeus.

Tripmasterin asetuksista vaan pitää muistaa säätää distance ja course nollaan, niin että pelkästään ajan mukaan merkkaa asiat talteen sekunnin välein, oletuksena kun siinä on tietty suunnan muutos, ajettu matka tai minuutin välein.

Minäkin erehdyin päivittämään tuon halvan Startin liian uuteen versioon, onneksi oli koneella omien tiedostoiden alla olevassa tomtom kansiossa vanhakin ladattu versio vielä muistissa, kopsasin vanhan päivityksen cab tiedoston sisältä kaikki tuohon navin juureen ja sehän jopa toimi, muutoinkin tuli lisää toimintoja, kun tompalla ominaisuuksia katoaa aina joka päivityksen myötä, niin kun vanhempaan päivittää ne tietty tulee takaisin, kuten nyt vaikka kompassi yms. 'pientä'

edit: Jos tuo 0.429 ilmanvastus olisikin ihan höpöhöpöä ja todellisemmaksi ottaisi sen 0.364 jonka aiemmin sain, niin siitä laskien ilmanvastus olisi silti 17.9% pienempi. Eli polttoaineen kulutus täällä mäkisessä maastossa olisi lie luokkaa 4.3l/100km nyt, noin karkeasti, jos tuon mukaan laskisi, jos taas 24% on todennäköisempi, niin sitten 4.1l/100km luokkaa. No, litra vielä pitää saada pois.

[KariM]

kostealla tiellä otin nyt rullauskokeen

Mihin suuntaan muuten tien kosteus tai märkyys vaikuttaa rullaavuuteen? Se on selvää että paksu vesikerros vastustaa kun rengas joutuu pumppaamaan sitä altaan pois. Mutuna arvelisin kuitenkin että pieni kosteus tien pinnassa vähentäisi kitkaa ja sitä myöten helpottaisi rullausta?

[wesa]

Kumihan joutuu liukumaan lytistyessään tienpintaa vastaan sitä enemmän mitä löysempi se on. Kovemmalla renkaalla pintakuvion jousto pystyy hoitamaan tämän eron jos kitka on hyvä. Heikommalla kitkakertoimella luistoa tapahtuu enemmän ja kyseinen luisto on aina vierintävastuksen kannalta huonompi asia kuin se että vastus syntyy kumin jouston sisäisistä häviöistä hystereesin johdosta. Tietenkin myös renkaan jättöpuolen irtoaminen tiestä on vaikeampaa kuin sitä revitään märästä irti, tosin tämä korostuisi varmaan hyvin sileällä pinnalla vasta.
Mutta jos esim. runsaat aurauskulmat aiheuttaa renkaiden enenaikaista ja epätasaista kulumista on kontaktissa epätoivottua luistoa kokoajan. niin tätä häviötä voisi kostealla ajo alentaa, mutta en usko että kostea pinta missään tilanteessa alentaa vastusta alle optimitilanteen kuivalla.

Yksinkertaistaen voisi ajatella että tiellä olevaa kosteutta pumppaillaan renkaan mentyä yli ja siihen siirtyy energiaa ja on lämpimämpää renkaan ohitettua sen ja se on pois auton liike-energiasta sen rullatessa.
Kosteus  osin höyrystyessään painevaihteluiden johdosta myös alentaa kumin lämpötilaa joka yleensä lisää vierintävastusta.

En tiedä, mutta sellainen tuli mieleen että kosteus höyrystyessään auton takapyörteissä laskee auton takana olevaa alipainetta ja saattaa siten alentaa hieman ilmanvastusta, -tai mitenköhän tuo olosuhdemuutos ja energiatasapainot tässä nyt meneekään ettei tule ikiliikujaa keksittyä?