Ilmanvastuksen että vierintävaskuksen mittailua

[Teuski]

Siinä saksalaisten insinöörien laskelmien tulosta:
http://www.iltalehti.fi/autot/2012033015395322_au.shtml

[jtbo]

Siinä saksalaisten insinöörien laskelmien tulosta:
http://www.iltalehti.fi/autot/2012033015395322_au.shtml

Tuotakin voi vielä parantaa, takapyörän kaaret jos laittaisi umpeen ja peilit korvaisi kameroilla, niin saisi vielä pari prosenttia pois, eturenkaiden vanteet kun korvaa umpinaisilla tai laittaa sileät pölykapselit, niin vielä saa vähän pois, muutoinhan tuo on 40-luvulla jo osattua muotoilua, kuten kaikki aerodynaamiset automallit

[jtbo]

SM sitikalla päästelivät vuonna 1980 332.242km/h, sileät pölykapselit ja pari turboa, muuten vakiota tekniikkaa ilmeisesti:
http://classics.com/retro03.html
edit: Näköjään eivät halua hotlinkkausta.

Eikös noissa tavannut olla se Maseratin V6 ihan tehtaalta?

Nykyinen tuota vastaava ei taida ihan niin pieneen ilmanvastukseen päästä? No se on sitä kehitystä, jonka vuoksi pitää aina vaan uudempi olla hankkimassa

[Jasu]

Ei ole ihan vakiota tuon moottorin sisältö, puristukset pudotettu 8:1 vakio 9:1:n sijaan, kolme Weberiä korvattu yhdellä Holleylla, öljynkiertoa muutettu, kansia muokattu, nokkia muokattu, nokkien ajoitusta muutettu (on muuten säädettävät nokkapyörät vakiona)...

Lisäksi muutoksina:

-keulaa pudotettu muutama sentti
-DiRaVi poistettu, korvattu ID:n tehostamattomalla ohjauksella
-hydraulipumppu muutettu sähkötoimiseksi, pumppu sijoitettu takakonttiin
-pitempi perävälitys (olikohan Lotus Elan luovuttajana?)
-ja ne pari turboa tietenkin

Erään lähteen mukaan tuossa olisi voimaa 250-280 kaakkia, riippuen käytetyistä ahtopaineista, Jerryn (auton rakentajan) mukaan Bonnevillen ratahenkilökunnan mielestä tuossa pitäisi olla yli 500 kaakkia jotta se kulkisi yli 200MPH. Vaan tehoa ei kukaan tiedä, laitetta ei Jerry ole koskaan Dynoon vienyt...

Niijotta, on tuosta ollu juttua, ja joku sähköposti on ko. herran kanssa vaihdettukin...

Laitanpa tähän tällaisen listauksen minkä sain joskus..:

Moottori: V6 Maserati 2993 cc
halkaisija x iskun pituus 92,07 x 75,00 mm
• Teho: 250-280 hevosvoimaa ahtopaineesta riippuen
• Kaasutin: 1 Holley nelikurkkuinen 750 CFM
• Ahdin: 2 AirResearch T04 turboa
• Polttoaine: 108 oktaaninen
• Männät: taotut alumiiniset, Carillo- kiertokanget taottua seosterästä
• Voitelu: Kuiva öljypohja kolmessa kerroksessa
• Vaihteisto: 5-vaihteinen mekaaninen Citroën, vahvistettu
• Perävälitys: vahvistettu, Original Lotus
• Jousitus edessä ja takana: Säädettävä Hydropneumaattinen, alennetuilla jousipallojen paineilla
• Hydraulinen järjestelmä: tehokas pumppu + sähkömoottori
• Maavara: madallettu 5 cm edessä
• Ohjaus: tyyppi DS 23, tehostamaton
• Jarrut: jäähdytetyt levyt 4-pyörässä
• Pyörät: 71 cm halkaisija
• Suurin saavutettu nopeus: 325.7 km / h (Bonneville, 1987)

[jtbo]

Ei ole ihan vakiota tuon moottorin sisältö, puristukset pudotettu 8:1 vakio 9:1:n sijaan, kolme Weberiä korvattu yhdellä Holleylla, öljynkiertoa muutettu, kansia muokattu, nokkia muokattu, nokkien ajoitusta muutettu (on muuten säädettävät nokkapyörät vakiona)...

Lisäksi muutoksina:

-keulaa pudotettu muutama sentti
-DiRaVi poistettu, korvattu ID:n tehostamattomalla ohjauksella
-hydraulipumppu muutettu sähkötoimiseksi, pumppu sijoitettu takakonttiin
-pitempi perävälitys (olikohan Lotus Elan luovuttajana?)
-ja ne pari turboa tietenkin

Erään lähteen mukaan tuossa olisi voimaa 250-280 kaakkia, riippuen käytetyistä ahtopaineista, Jerryn (auton rakentajan) mukaan Bonnevillen ratahenkilökunnan mielestä tuossa pitäisi olla yli 500 kaakkia jotta se kulkisi yli 200MPH. Vaan tehoa ei kukaan tiedä, laitetta ei Jerry ole koskaan Dynoon vienyt...

Niijotta, on tuosta ollu juttua, ja joku sähköposti on ko. herran kanssa vaihdettukin...

Laitanpa tähän tällaisen listauksen minkä sain joskus..:

Moottori: V6 Maserati 2993 cc
halkaisija x iskun pituus 92,07 x 75,00 mm
• Teho: 250-280 hevosvoimaa ahtopaineesta riippuen
• Kaasutin: 1 Holley nelikurkkuinen 750 CFM
• Ahdin: 2 AirResearch T04 turboa
• Polttoaine: 108 oktaaninen
• Männät: taotut alumiiniset, Carillo- kiertokanget taottua seosterästä
• Voitelu: Kuiva öljypohja kolmessa kerroksessa
• Vaihteisto: 5-vaihteinen mekaaninen Citroën, vahvistettu
• Perävälitys: vahvistettu, Original Lotus
• Jousitus edessä ja takana: Säädettävä Hydropneumaattinen, alennetuilla jousipallojen paineilla
• Hydraulinen järjestelmä: tehokas pumppu + sähkömoottori
• Maavara: madallettu 5 cm edessä
• Ohjaus: tyyppi DS 23, tehostamaton
• Jarrut: jäähdytetyt levyt 4-pyörässä
• Pyörät: 71 cm halkaisija
• Suurin saavutettu nopeus: 325.7 km / h (Bonneville, 1987)

Ei kumminkaan mitään ihmeitä, noin loppupelissä normi katuauton turbotus

Tuollaiset speksit on ihan mielenkiintoista tietoa kyllä, tosi pieni ilmanvastushan tuossa kuitenkin on. Moni laite voi näyttää virtaviivaiselta, mutta ei oikeasti sitä ole ja vaatii paljon enemmän tehoja että kulkee saman.

Sitikoista tuo SM taitaa kuitenkin olla yksi parhaita aihioita moiseen muotoilunsa puolesta, siihen ei kovin paljoa tarvitse tehdä, että on jo liki paras mahdollinen, nykytekniikalla ja pienemmässä koossa jos moisen tekee, niin sillä pääsisi superpihikerhoon.

Jos tuosta farkku ZX:stä choppaisi takaosan katosta pois, BX:n, AX:n tjms.  luukun jos leipoisi sopivaan kulmaan siihen takaosaan, niin johan parantuisi kummasti tuokin 

AX:stä saisikin hyvän, kun poistaisi takapenkit ja choppaisi siitä takapenkkien päältä vähän pois että saa loivemman kulman ja perää vähän jatkaisi, muutama muu muutos ja oltaisiin lähellä 3l/100km matka-ajossa, ehkä jopa alle?

1.4l kolmiovinen ZX alkupään malleja olisi myös parempi lähtökohta ilmanvastuksen pienentämiseen kuin farkku ZX dieselillä, mitä pienempi kone niin sen parempi, kun ilmanvastusta sitten pudottaa, niin pienikin kone vie tosi hyvin. Periaatteessa mitä kevyempi ja mitä pienemmällä koneella niin sen parempi. Suzuki Alto, niitä 80-luvun malleja olisi siis kaikkein paras, vaan ei sellaista satu olemaan.

No, ZX:n Bosch menetelmän mittauksia joutuu yhä odottamaan, kun pitäisi tien olla mieluusti kuiva ja ei kovin paljoa tuulta kun testailee, nyt on ollut päivittäin lumiräntäsateita, niin että kaikki on jatkuvasti märkänä.

Rakenteluunkin on kaikki tarpeet hankittuna, mutta pitää odottaa että keli antaisi myöten.

10-15 astetta pitäisi saada takakontin yläreunaan tulevalle jatkolle kulmaksi, 20-25cm pitkä ja kontin sivuille samanlaiset, vararenkaan alle pitäisi saada tasaista pintaa puskurin tasoon akselista ja se maan suuntaisena. Noilla ilmanvastus periaatteessa tippuu jopa yli 40%, mutta jos nyt 30% pudotukseen pääsisin.

cd ehkä sinne SM sitikan tasolle kaikkiaan, kun kaikki muutokset tehtynä, takaosa vaikuttaa eniten, sitten pohja ja seuraavaksi sitten pyöränkotelot ja keulan aukkojen peittäminen, näin olen ainakin arvioinut, hittojakaan minä mistään tiedä, mutta mitä nyt yrittänyt selvitellä ja opiskella tuota aerodynamiikan parantelua.

Tuosta kun aluksi lukaisee jutut läpi, niin viisastuu, vaan mulla on yhä vielä vähän vaiheessa. Buusba ainakin saattaisi olla kiinnostunut, kun voi löytyä käteviä ja helppoja keinoja noiden seasta ja on saa hyvin lähdeviitteet yms. tehtyä, kun on yliopistokamaa niin voi pitää suht luotettavanakin:
http://wwwm.coventry.ac.uk/researchnet/lowcarbonvehicles/Pages/TheAerodynamicsChallenge.aspx

edit:
Löysin ilmanvastuskertoimia, paikkansapitävyydestä en tiedä, mutta mukamas tehtaan arvoja.

C6 cd 0.31
ZX viistoperä cd 0.32
ZX Farkku cd 0.35
C10 proto cd 0.258
AX Eco konsepti (1993) cd 0.28

Eli mitä tuohon nyt sanoisi, ei C6 niin kamalan huono ole, mutta kas kun ei sen parempi kumminkaan, SM:n ajoista mennyt kuitenkin aika monta vuotta.

Tuossa AX:n takalasin yläosassa on sellainen ilmanohjain jollaista vähän haaveilen tekeväni, mutta vähän suurempana, kaava menee suurinpiirtein niin, että 0.16 kertaa korkeus on sen minimi optimaalinen pituus, ellen ihan väärin ole asiaa ymmärtänyt, sivuilla sitten toki sama mutta tietty leveyden mukaan, tosin jos olen ymmärtänyt väärin, niin sitten kertaa auton katon pituus, sitä vielä vähän yritän arpoa, mutta tuollaisella 40-48% pienempi ilmanvastus farkkumallissa:
http://www.automobile-catalog.com/make/citroen/ax/ax_eco_concept/1993.html

[wesa]

Joskus mittailin xm farkun kertoimia ilman kattokaiteita, mutta totesin että riittävän tarkan mittausdatan saanti video/mittari ei riittänyt ja toinen mikä vaikeutti oli riittävän pitkän tasaisen ja tyynen paikan löytyminen. Tulokset mittaustarkkuuden puitteissa vaihteli paljon, mutta toki olivat sinne päin. Tekisi mieli hieman parannella tämän toisen berline version aerodynamikkaa esim. peittämällä pohjan koloja ohuella pe-levyllä. Nyt XM 2.5 TD menee tasaisella n. 6l/100 km kun vauhti 120 km/h.
Mietin vain kuinka paljon voi peitellä esim. pakoputken alueita?
Muutenhan tuossa ei ole paljoa tehtävää, ehkä tiivistää konepellin saumat ja laittaa renkaiden taakse helmoihin vähän täytettä ja sileät vanteet/kapselit.

[jtbo]

Jotkut suosittelivat verkkoa pakoputken naamiointiin, sopivan tiuhasilmäinen antaa sen jäähtyä, mutta kuitenkin parantaa aerodynamiikkaa.

Hankalahan sitä ihan tarkasti on mittauksia tehdä, riittävästi toistoja, niin voi saada aikaan jonkinlaisen suunnan, tietty isompia muutoksia jos tulee, niin kyllähän ne huomaa ihan normiajollakin, alamäessä aika hyvinkin.

Itselläni ainakin nastarenkaat vie sen reilu 10km/h rullausnopeudesta tietyssä paikassa, kitkoilla sen verran paremmin, sitten kun farkun takaluukun yläreunaan löin ilmanohjaimen, niin 10km/h nousi vauhti, eli 20km/h jo noista + etuhuuli ja takapyöriänaukkojen peittäminen, niin lähes 30km/h paremmin kuin ilman mitään nastarenkain, sama lähtönopeus ja useiden kertojen keskiarvosta arvioituna, pitkä ja jyrkkä mäki kyseessä, jossa nopeus nousi noin 80 tuntumaan nastarenkailla ja ilman isoja muutoksia, noin 40km/h lähtönopeudesta, mitä lie se prosentuaalinen muutos sitten olisi, mutta tuolla tavalla olen saanut toistaiseksi ainoat suht selvät tulokset. Niin ja toki noissa tankillisilla päästyillä matkoillakin sitä on tullut arvioitua, allekirjoituksessakin on tuo paras tankki, sitä edelsi 3.5l/100km tosin oli vain puolelta tankilta noin 800km matka, oli silloin vähän turhan matala huuli edessä, kun maantielläkin skraappasi välillä, piti ottaa pari senttiä pois.

Mielenkiintoista nähdä mitä vaikutuksia on uusilla muokkauksilla, kun nyt tietää enemmän, niin ehkä saa vielä paremman tehtyä.

Niin, farkkumallista voi aina tehdä paremman, kun suurin osa ilmanvastuksestahan tulee perästä.

[jtbo]

Tämä on aika pahasti kesken vielä, mutta vähän muotoa aloitin jo hakemaan, aika paljon pitää vielä leikkailla ja muotoilla. Tuossa kulma on hieman turhankin jyrkkä vielä olettaisin ainakin, ajatus on kiinnittää vähän vähemmän jyrkkään kulmaan, mutta tuossa nyt sai piirrettyä kumminkin viivat joita pitkin sitten sivujen leikkaus.

Sitten olisi toki tuota jäykistelyä ja muuta muotoilua edessä, ylimääräisten mutkien poistoa jne, mistä kummasta lie niitäkin aina tulee 

Koko helahoidon maalauskin vielä edessäpäin.

[jtbo]

Teinköhän jotain hölmösti tuossa Boschin testin kaavoissa, kun tulee ihan kummia arvoja.

Ilmanvastuksesta tulee 14159161.96

Hakkasin tälläisen kaavan, jossa B9 = paino, B6 = keskihidastuvuus testi1 (tuli 0.95, eikös se ole aika paljon?) G6 = keskihidastuvuus testi2, B10 = otsapinta-ala, B5 = Keskinopeus testi1, G5 = Keskinopeus testi2.
=6*B9*(B6-G6)/B10*(B5^2+G5^2)

Vierintäkertoimella kaavana on:
=28.2*(G6*B5^2-B6*G5^2)/10^3*(B5^2-G5^2)

Keskihidastuvuus on =(B3-C3)/D3 testi1:lle, B3 = testi 1 alkunopeus ja C3 = testi 1 loppunopeus, D3 = testi 1 aika sekunteina.

Testi 1 alkunopeus 80, loppunopeus 70.5 ja aika 10sek, testi2  alkunopeus 38.5    loppunopeus 33.5   aika 10sek

Useamman ajon keskiarvoja nuo nopeudet. ajaksi otin 10 sekuntia, kun helpompi sellainen suht tasainen kohta löytää.

Täysin mahdotontahan moisia on laskea jos ei exceliä käytä

[Pate]

Ei sulla ole kuvaa etuhelmasta? Ajattelin jos puskurin alle laittaisi mustaa kumia lähes maahan asti...
Mitenkähän sen saisi kiinni siten, että se ei irrotessaan jommastakummasta päästä ja renkaan alle joutuessaan repäise koko puskuria mukaansa?

[buusba]

Boschin kaavassahan mitataan aikaa, kauan kestää esim 80-60km/h pudota nopeus. Ei nyt ole kaavaa tässä käsillä, joten en tarkkaan muista miten kaava menee...

[jtbo]

Ei sulla ole kuvaa etuhelmasta? Ajattelin jos puskurin alle laittaisi mustaa kumia lähes maahan asti...
Mitenkähän sen saisi kiinni siten, että se ei irrotessaan jommastakummasta päästä ja renkaan alle joutuessaan repäise koko puskuria mukaansa?

Parempi olisi laittaa pohja tasaiseksi ja vain eturenkaiden kohdalle sitä etuhelmaa, periaatteella helman matalin kohta alustan alin kohta pitäisi kuitenkin jo päästä pitkälle.

Mullahan helmana oli homeista muovimattoa, jonka vedin kiinni kipisilevyruuveilla puskurin alareunaan ja ruiskuttelin vähän mattamustaa päälle.

Halpa, muttei ehkä maailman paras.

Tuon otsapinta-alan laskemiseen Hotrod magazine tarjoili ihan kelvon vinkin, mitataan auto, sitten kuva suoraan edestä, riittävän kaukaa  niin ettei tule niin paljoa vääristymiä, sitten piirretään päälle mittaruudukko, kun tiedetään peilistä peiliin leveys ja katon korkeus maasta, niin saadaan ruutujen määrällä jaettuna aina tietää yhden ruudun koko.

Haasteena on sitten enää arvioida kuinka monta prosenttia per ruutu auto peittää, mutta siitä saadaan peitossa olevien ruutujen määrä, jolla voidaan laskea pinta-ala.

Hätäisesti arviota tein ZX:stä ja sain 1.725m^2, voi olla oikeasti kyllä 1.8m^2 mutta BX kun on reilu 1.9m^2 niin sitä vähemmän varmaankin?

Sillä toisella laskentatavalla sain näistä viimeisistä testeistä tulokseksi cd = 0.3697, Crr = 0.018739

Tosin tuossa tarkkuus arvatenkin kärsii, kun ei ole niin pitkiä rullauksia ja en tiedä ymmärtääkö tuossa kaavat sitä pienempää lähtönopeutta huomioida toisissa testeissä.

Boschin laskentaa en ole vielä oivaltanut, että mikä siinä nyt menee pieleen. Kokeilin tehdä niinkin, että yläosat lasken omassa solussaan, alaosat omassa solussaan ja sitten omaan soluunsa teen noiden välisen jakolaskun, mutta ei sekään nyt oikein vakuuttanut, sillä tulokseksi tuoli vierintävastus 0.0103336 ja ilmanvastus 0.000277268.

Koulunkäynnistä on liian pitkä aika, että muistaisi mitään matikasta 

buusba, se kaavahan on tuossa aiemmin laitettuna, siinähän laitetaan aika ja nopeudet ylös ja siitä sitten kaava laskee, sillä ei kai ole kovin suurta merkitystä onko aika vakio vai nopeuden pudotus?

edit: Laitoin nyt Boschin kaavaan, jota olen yrittänyt saada Exceliin, lähtönopeudesta 80 loppunopeuteen 70 kuluneen keskimääräisen ajan (10.5s) ja koe 2 39km/h lähtönopeus 30km/h loppunopeus, keskimääräinen aika 17s.

Vierintäkerroin 0.01172811 ja ilmanvastus 0.00028566, yli tuhat kertaa liian pieni ilmanvastukseksi mielestäni, vierintäkerroinkin kai noin kymmenen kertaa liian pieni.

[tarksu]

Hakkasin tälläisen kaavan, jossa B9 = paino, B6 = keskihidastuvuus testi1 (tuli 0.95, eikös se ole aika paljon?) G6 = keskihidastuvuus testi2, B10 = otsapinta-ala, B5 = Keskinopeus testi1, G5 = Keskinopeus testi2.
=6*B9*(B6-G6)/B10*(B5^2+G5^2)

Vierintäkertoimella kaavana on:
=28.2*(G6*B5^2-B6*G5^2)/10^3*(B5^2-G5^2)

Noista kaavoista sulta ainakin puuttuu sulkuja. Jakolaskun koko nimittäjä on pistettävä sulkuihin:

c_w = 6*B9*(B6-G6)/(B10*(B5^2+G5^2))
f =28.2*(G6*B5^2-B6*G5^2)/(10^3*(B5^2-G5^2))

Sain noilla sun alkuarvoilla + paino = 1300 ja pinta-ala = 2 ilmanvastuskertoimeksi 0,2522 ja vierintäkertoimeksi 0,01033.

[buusba]

Oho, näköjään sama kaavahan se siinä En niin tarkkaan sitä katsonut, muistin kaavan erilaiseksi ja hämäsi noi eri yksiköt Tosiaan sulkujen kanssa pitää olla tossa tarkkana, tai mielellään vaikka laskee jokaisen laskutoimituksen erikseen.

[wesa]

Ohessa jostain joskus löytämäni taulukko jossa puutteita monien autojen osalta, mutta esim. ZX:stä löytyy pari mallia joiden A 1,93-1.94 m2 eli jtbo laskemasi arvot voi olla hieman alakanttiin.

Mittauksissa ylä/alamäki ei periaatteessa vaikuta ilmanvastuksen arvoon vaan luonteeltaan nopeudesta riippumattomana summautuu vierintävastuksen arvoon. Eli jos mittaa samassa paikassa eri suuntiin pitäisi Cd olla sama vierintä vastus eri jos mäkeä. Näiden keskiarvo sitten tulokseksi.

Kokeilin tuota Noksuihin saatavaa RaceCrono softaa pelkällä loggauksella ja antaa aika kivasti nopeuden/ajan jne. Voi esim. samalla loggauksella ajaa useampia rullauksia ja purkaa sitten exeliin arvot.
En laskenut arvoja kun on jossain hukassa hieman paranneltu exeli jonka joskus tein tuosta metodista.

jtbo, "takaspoileri" vois olla hieman pienemmässä kulmassa, mutta ennen kaikkea tärkeätä olisi että muutos kulman kohdalla tapahtuu jouheasti. Ei muuta kuin Re lukuja laskemaan niin selviää sopivat kulmat eri pinnan pituuksille ja virtausnopeuksille

Painon voisi saada kysymällä kun vie kaatsille kuormaa ilman kärryä?

[jtbo]

Noista kaavoista sulta ainakin puuttuu sulkuja. Jakolaskun koko nimittäjä on pistettävä sulkuihin:

c_w = 6*B9*(B6-G6)/(B10*(B5^2+G5^2))
f =28.2*(G6*B5^2-B6*G5^2)/(10^3*(B5^2-G5^2))

Sain noilla sun alkuarvoilla + paino = 1300 ja pinta-ala = 2 ilmanvastuskertoimeksi 0,2522 ja vierintäkertoimeksi 0,01033.

Tattis, siinä sen näkee kun ei laskemista treenaa riittävästi, unohtuu kaikki 

Yhden listauksen näin, missä ZX breakille oli ilmoitettu noin 2.050 pinta-alaksi, cd= 0.34 samaa luokkaa oli monessa Xsara mallissa. Samassa listauksessa oli ZX Aura sen kummemmin erittelemättä koria, cd = 0.33 pinta-ala 1.939.

0.09 muistaakseni olisi aika vähän vierintäkertoimeksi renkaille, jos molempiin noihin, ilmanvastukseen ja vierintäkertoimeen, lisäisi 0.1, niin olisivat uskottavampia mielestäni. Tuskinpa se 0.25 luokkaa voi olla kattokaiteiden poistolla ja maskia vähän umpeen pistämällä?

On tuossa vielä vähän umpeen laitettavaa puskurin päädyssäkin.

Ehkä siinä testipaikassa sitten kuitenkin vielä mäkeäkin oli mukana, kahteen suuntaan tosin testailin samassa kohtaa ja keskiarvo noista sitten arvoksi.

Takasiipi tulee olemaan noin 10 asteen kulmassa, mahdollisuuksien mukaan tietty joueasti, mutta se ei välttämättä ole tärkeää tuo jouhevuus, esim. 10cm korista ulos tuleva ihan 90 asteen kulmassa oleva 'palikka' viritys toimii ihan siinä missä jouheasti muotoiltu 25cm lippakin. Aerodynamiikka on vähän hassua jostain syystä.

Niin tuo 1.7m2 arvio tosiaan on liian pieni, mutta sehän periaatteessa nostaa ilmanvastuksesta saatua arvoa jos on liian pieni neliömäärä, siis näin käsittääkseni, erehtymisen mahdollisuus fifty-sixty 

edit: Vierintävastuksesta, muistin sen väärin, 0.09 olisi sellainen matala arvo renkaille, tosin tälläisessä testissähän tuo vierintävastus sisältää myös voimansiirronkin ja mulla takajarru vähäsen tahmoo, muttei kuitenkaan sen vertaa että lämpöä tekisi.

Boschin testissä silti mielestäni turhan matala arvo ilmanvastuksen osalta, toisessa testissä uskottavampi. Vierintäkerroin erilainen, mutta molemmissa uskottavan rajoissa.

[buusba]

Itsellä kanssa Nokialaisessa ollut RaceCrono käytössä, ei vaan ole kovin tarkka toi nokian GPS. Oon ottanu ton ja sekuntikellon keskiarvot laskuihin.

Mä sain 0,013 vierinvastukseksi nokian hakkapelitta 4 nastarenkailla. Alkuviikolla pitää tehdä samat testit nokian R kitkoilla.

jtbo:n arvot kuulostaa tosiaan ehkä vähän alakanttiin olevilta, vaikka keulan umpeenlaittamisella voi olla aika suurikin vaikutus.

Otsapinta-alan laskemisesta ku oli puhe, niin ite tein myös ihan tulostamalla 1:10 kuvan A4 paperille. Siihen piirtää ruudukon 1cm*1cm välein ja laskee ruudut. Netistä löytyy noita mittapiirroskuvia autoista aika hyvin.

[jtbo]

1300kg on painoksi varsin uskottava, kun vakiokuosissa auto painaa 1175kg ilman kuljettajaa, äänieristyksen parannukset kuitenkin on tuoneet aika paljon lisää painoa, kuljettaja ei ole enää neuvolassa punnittava ja epämääräistä rojua mukana, tosin vararenkaan olen korvannut paikkapullolla, joten ehkä nuo äänieristykset ja vararengas kuittaa toisensa noin karkeasti, mutta siiten muu ylimääräinen siihen päälle niin tulee siitä aika helposti sen 1300kg.

Jos mäkikään ei tuossa testissä vaikuta paljoa tulokseen kun ottaa keskiarvoisena kahteen suuntaan, niin en sitten oikein tiedä mistä noin iso virhe voisi tulla, testatessa oli tyyntä.

Keulan umpeen laittamisen vaikutuksen en usko olevan aivan niin suuri kuin mitä se voisi olla:


Sekin on veikeää, että toisessa testissä saan ihan kelvollisen uskottavia lukemia, kuitenkin samoilla arvoilla pelataan, voi olla tietty vähäisestä datasta johtuvaa sattumaa vain se.
Ehkäpä pitää ottaa uusia testiajoja sitten taas, ihan tasaistahan tästä ei oikein löydy mistään, mutta vähän sinneppäin.

Itse otan kameralla videota GPS:n ruudusta, sen pitäisi olla sinällään suht tarkka menetelmä.

[MarieCurie]

Huh... vaikuttavaa mutta hemmetin rumaa 

[jtbo]

Huh... vaikuttavaa mutta hemmetin rumaa 

Rumahan on kaunista? 

[olli__o]

Kuinkas usein GPS päivittää nopeutta, jos 3...5 sekunnin valein, voi siitäkin iso satunnainen virhe aiheutua ainakin heikossa kentässä?

[jtbo]

Kuinkas usein GPS päivittää nopeutta, jos 3...5 sekunnin valein, voi siitäkin iso satunnainen virhe aiheutua ainakin heikossa kentässä?

1 sekunti. Se kuten muutkin instrumentit pitää tietysti valvoa, nopeusmittari virhe voi olla pienemmässä nopeudessa jotain muuta ja esim videon ottamisessa voi helposti tulla useampi sekunti virhettä aloituksessa, jos on hitaat räpylät, vastaantuleva autokin voi aiheuttaa virhettä.

Siksi pitää tehdä myös useampi ajo, joiden keskiarvoista sitten lasketaan arvot joita käyttää tuossa, mitä useampi ajo, sitä vähemmän sitä virheen mahdollisuutta jää, koska keskiarvo tasaa virheet.

Pitkä tasainen suora paikka jos olisi niin siinäkin tietty tulisi vähemmän virhettä kuin näillä aina johonkin suuntaan viettävillä teillä.

1km/h heitto aiheuttaa jo merkittävän muutoksen näin pienillä mittauksilla joita itselläni on tehtynä, sekin tuo hommaan sitten oman haasteensa. Tasaisin paikka joka ei ole kamalan tasainen on 80 nopeudella ohi noin 20 sekunnissa ja siinäkin on jo muutama notkahdus matkalla, niiden välissä yrittettävä tehdä mittauksia, luulen että siinä on se suurin tekijä.

edit: Kyllä se taitaa olla vaan tuo tien vika, että tulee epäkelpoja arvoja, ei ole oikein mitään parempaakaan tosin kymmenien kilometrien säteellä.
Toisella muka tasamaalla ajetussa 5 vedon keskiarvossa on jonkin verran heittoja, tie oli märkä, niin tahtoo tulla sellaisella pinnalla aika helposti epätasaisuutta aikoihin. Kuitenkin sen vedon nopeuksia ja aikoja jos käytän, niin cd on -0.053, suht tasainen sekin on, molemmista päistä aavistuksen nouseva ehkä, mutta siis aika kehnoja nämä tiet.

Vierintävastukseksi sillä pätkällä tuli arvoksi 0.2830, periaatteessa siis aina nopeasti ajettu alamäessä ja hitaasti ajettu ylämäessä sillä tiellä.

Eli pitäisi olla tasaisempaa tietä, jota ei ole ainakaan 30km säteeltä vielä löytynyt ja jotenkin ei nappaa kamalasti ajella moisen takia, tyydyn ehkä siis siihen alamäkitestiin, jos vauhti on jatkuvasti parempaa kuin ennen muokkauksia, niin varsin hyvin saa olla tyytyväinen.

[wesa]

Sain boschin kaavoilla ihan järkevät tulokset mittausarvoillesi  0,36 ja 0,012.
Ainakin tuossa omassa 5. painoksessa on kaavoissa vähän virheitä joten piti tuunata jotta osuu tulokset kohdalleen.

Tuo on varmaan sitä tarkempi mitä suurempi on keskinopeus suurnopeus rullauksessa ja mitä pienempi piennopeusrullauksessa ja samaten mitä pienempi on mittauksen nopeusalue olettaen mikäli mittaukset tarkkoja.

Ohessa exceli jossa sulut kohdallaan, nuo käppyröiden akseli merkit hieman pielessä kun ubuntun libreofficesta käännetty?

Tuolla RaceCronolla saa E55:llä vain 1,2 sekunin jaolla arvot, mutta se haittaa kun ovat sillä jaolla tarkkoja ja niitä voi käyttää lakennassa tuossa toisessa menetelmässä kun korjaa nopeustiedot niitä aikasteppejä vastaavaksi.
Näkee myös hidastuvuudet ja sivuttaiskiihtyvyydet samassa graafissa sekä korkeustiedon josta voi päätellä mäen kulman, ym ym..

[jtbo]

Sain boschin kaavoilla ihan järkevät tulokset mittausarvoillesi  0,36 ja 0,012.
Ainakin tuossa omassa 5. painoksessa on kaavoissa vähän virheitä joten piti tuunata jotta osuu tulokset kohdalleen.

Tuo on varmaan sitä tarkempi mitä suurempi on keskinopeus suurnopeus rullauksessa ja mitä pienempi piennopeusrullauksessa ja samaten mitä pienempi on mittauksen nopeusalue olettaen mikäli mittaukset tarkkoja.

Ohessa exceli jossa sulut kohdallaan, nuo käppyröiden akseli merkit hieman pielessä kun ubuntun libreofficesta käännetty?

Tuolla RaceCronolla saa E55:llä vain 1,2 sekunin jaolla arvot, mutta se haittaa kun ovat sillä jaolla tarkkoja ja niitä voi käyttää lakennassa tuossa toisessa menetelmässä kun korjaa nopeustiedot niitä aikasteppejä vastaavaksi.
Näkee myös hidastuvuudet ja sivuttaiskiihtyvyydet samassa graafissa sekä korkeustiedon josta voi päätellä mäen kulman, ym ym..

Kiitokset tästä versiosta, näemmä kaavaan oli tarvinnut laittaa se tuhannen kerroin, joka puuttui aiemmasta kaavasta, olisiko se sitten ollut 5. painoksen kaava, joka siis vähän virheellinen?

Mulla kun on kattokaiteet poissa, niin se lie vähän pienentää tuota otsa-pinta-alaa, eli ilmanvastus saattaa olla oikeasti hieman korkeampi kuin tuo 0,36, pitää tosin ottaa kuva ja tehdä mahdollisimman tarkka arvio tuosta ruudukon avulla.

Se on varmasti totta että kun käyttää suurempaa nopeutta ja pienempää nopeutta niin tarkkuus aina vaan kasvaa. 40 nopeus fillarilla on ainakin suht tuulinen, joten 20km/h lähtönopeus rullauksessa voisi olla huomattavasti tarkentava.

Tuo taulukko on oikein hyvä työkalu palstalaisten testailuun, sehän periaatteessa soveltuu myös arvioimaan talvi/kesärenkaiden vierimistäkin.

Myös eri renkaiden vertailu saattaa rajoitetusti mahdollistua.

Pyörittelin vähän noita lukuja ja sain 0.0259G keskihidastuvuudesta 0.95, en tiedä menikö oikein, mutta 0.95/3.6/9.81 sen antoi ja 1G tuntuisi tulevan myös jos keskihidastuvuus on 9.81*3.6.

Varsin mielenkiintoista, ainakin voin nyt sitten testailla muutamia muutoksia ja mitata sitten uudestaan, meneekö huonommaksi vai paremmaksi, sen jälkeen kun muutoksia tekee, niin mittauspaikkaa, tapaa jne ei kannata enää muutella ja mieluusti kelikin saisi olla suht sama.

edit: Aaaa, nythän mää hokasin, ero ei olekaan se 1000 kertaa, se on vain eri tapa ilmaista sama asia, ero on yksi miinusmerkki joka mulla oli plusmerkki.

[jtbo]

Tuolla on laskuri, jolla voi arpoa sitten oman kulutuksen suuntaa, linkissä omat tulokset ja käytetyt arvot, kun yritin viime kesän kulutusarvojen mukaan säätää tuota, ajotekniikalle jätin vielä osan ja silti aika matala cd pitää olla että pääsee edes lähelle:
http://ecomodder.com/forum/tool-aero-rolling-resistance.php?Weight=1300&WeightUnits=kg&CRR=.012&Cd=.26&FrontalArea=1.939&FrontalAreaUnits=m^2&FuelWh=37953&IceEfficiency=.22&DrivetrainEfficiency=.95&ParasiticOverhead=150&rho=1.3&FromToStep=5-200-5

Voi olla, että jotain virhettäkin, mutta selvästi modit kyllä vaikuttaa tuohon ilmanvastukseen.