Ilmanvastuksen että vierintävaskuksen mittailua

[jtbo]

Ihan mielenkiintoinen artikkeli:
http://www.instructables.com/id/Measure-the-drag-coefficient-of-your-car/

Idea on sellinen, että ajetaan 70km/h, heitetään vapaalle suoralla ja tasaisella tienpätkällä, sitten rullaillaan ja kellotetaan 10s välein nopeudet 70 sekunnin ajalta (esim. digikameralla ottaa videota), sama toiseen suuntaan ja vielä pari kertaa molempiin suuntiin, eli yhteensä kolme ajoa.

Sitten syötetään nopeudet, että auton paino ja otsapinta-ala linkistä löytyvään taulukkoon, sekä nopeudet eri kellonlyömillä ja jokaisen ajon osalta.

Tuon jälkeen käytetään ratkaisinta F39 soluun, haetaan pienintä arvoa muuttamalla soluja F41 ja F42, ratkaisin hakee arvon ja pallukoiden että käyrän siinä kaaviossa pitäisi olla suht lähellä toisiaan.

Tämän jälkeen voidaan lukea sitten F41 ja F42 soluista sekä ilmanvastuksesta arvio, että vierintävastuksesta arvio.

Omalla ZX:llä sain tulokset:

Ilmanvastus (cd) = 0,362665155
Vierintävastus = 0,01318799

Täällä tosin tasaista ja suoraa tienpätkää on aika turha hakea, suht röykkyistä halkeamia täynnä olevaa joka suuntaan kalleellaan ja mäkeä omaavaa tietä käyttäen jouduin tekemään testit, mutta voisi äkkiseltään kuvitella noiden osuvan aika lähelle?

Mitäs tuloksia muut saavat?

Pitää joku ilta kokeilla gps:n kanssa, jos tulisi vähän vähemmän mittarivirhettä mukaan, kun nyt ihan mittarista tuli nopeudet katsottua ja vähennettyä näyttämästä -5km/h, jonka se kyllä valehtelee 80 vauhdissa, mutta kun virhe ei lie lineaarinen.


edit:
Täällä voi arpoa ilman tiheydenkin taulukkoon sopivaksi:
http://www.denysschen.com/catalogue/density.aspx

[tarksu]

Onpas siinä näppärä idea, pitänee kokeilla joskus.
Mitä otsapinta-alan arvoa käytit omissa laskelmissasi ja mistä sen sait?

Sait kyllä ihan "sopivia" tuloksia, sillä Boschin taskukirja (6. painos) lupaa ZX:n profiiliselle autolle (kiilamainen viistoperä) ilmanvastuskertoimeksi 0,3-0,4. Vierinvastukseksi asfaltille ja betonille on puolestaan ilmoitettu 0,13.

Tien kaltevuuden voisi kompensoida käyttämällä pystysuuntaista kiihtyvyysanturia ja sen tuottamaa dataa. Uudemmissa autoissa kaikki kiihtyvyydet saa suoraan väylästä jolloin laskenta yksinkertaistuu. Kääntöpuolena tarvitsee dataloggerin ja signaali muutenkin tuppaa olemaan aika kohinaista -> mittausepätarkkuutta.

[jtbo]

Onpas siinä näppärä idea, pitänee kokeilla joskus.
Mitä otsapinta-alan arvoa käytit omissa laskelmissasi ja mistä sen sait?

Sait kyllä ihan "sopivia" tuloksia, sillä Boschin taskukirja (6. painos) lupaa ZX:n profiiliselle autolle (kiilamainen viistoperä) ilmanvastuskertoimeksi 0,3-0,4. Vierinvastukseksi asfaltille ja betonille on puolestaan ilmoitettu 0,13.

Tien kaltevuuden voisi kompensoida käyttämällä pystysuuntaista kiihtyvyysanturia ja sen tuottamaa dataa. Uudemmissa autoissa kaikki kiihtyvyydet saa suoraan väylästä jolloin laskenta yksinkertaistuu. Kääntöpuolena tarvitsee dataloggerin ja signaali muutenkin tuppaa olemaan aika kohinaista -> mittausepätarkkuutta.

Mullahan tuo on farkku, joten on isompi tuo ilmanvastus, ehkä, se ei aina ihan mene niin.

Otsapinta-alan otin ihan mittaamaalla, leveys x korkeus maasta, ilman peilejä, ajattelin, että tuo maasta mittaaminen vähän kompensoisi tuota peilien osuutta, sinälläänhän siinä pitäisi mitata korin korkeus tuulta vasten olevalta osalta ja leveys useammasta kohtaa, kun kapenee ylös ja alas mentäessä, niin että saisi keskiarvon tai mediaanin leveydestä, sitten lisäisi renkaiden ja peilien pinta-alan vielä mukaan, joten virhettähän siitäkin jonkin verran tulee.

133 sain korkeudeksi, kun mulla ei ole kattokaiteet paikoillaan ja 160 leveydeksi muistaakseni siitä tuulilasin etupuolelta mitattuna tuo leveys. Voi siinäkin olla heittoa.

Lisäksi tuossa tarvittaisiin noita ajoja vähän enemmän, että saisi tuota virhemarginaalia pienemmäksi, niin ja tien pitäisi olla suorempi.

Heittää aika tavalla vielä suuntaan jos toiseen riippuen ihan ykkös km/h lukemista yms. Joten tuota pitää vähän lisääkin vielä testailla.

Renkaina kitkat ja 3 bar painetta hyvin matala vierintävastus siis.

[Pate]

Missä renkaissa olisi pienin vierintävastus; kesä, kitkat vai nastat?

Millä rengasmerkillä on pienivastuksisin malli?

[jtbo]

Huippukitkoissa on ollut perinteisesti matalimmat ja Nokia mainostaa että heidän kitkassaan on maailman pienin vierintävastus, tosin on nuo omat Contin kitkatkin reilusti kesäkumeja paremmat.

Kulutuskilpailuissa yleisesti ottaen taitaa olla voittajat kitkarenkailla.

Itse pidän Conti Viking Contact 5 kumeissa 3bar paineet, niin rullaa vielä muutaman prosentin paremmin.

En tiedä kuinka paljon Nokian kumeihin vaikuttaa sitten tuo vesi tiellä tai kuinka hyvät ne oikein on kesäkelissä, näissä omissa ei ole hurraamista sateella, pitoa kyllä on, mutta vierintävastus kasvaa roimasti, on kuin jarrua painaisi, oikein muuta moitteen sijaa en ole löytänyt.

Pisin rullaillu mulla taitaa olla jotain 4km, siinäkin paikassa tosin joutuu vähän jarruja käyttämään nopeusrajoituksien takia, jos niistä ei tarvitseisi välittää, niin saattaisi juuri ja juuri mennä seuraavan nyppylän yli, jonka jälkeen tulee iso alamäki ja kaikkiaan olisi sitten liki 6km tuo pätkä jonka voisi rullailla 30km ajomatkasta yhtäsoittoa, sitten pari muuta paikkaa on, joten ehkä jopa 8km 30km matkasta pääsisi moottori vaikka sammutettuna, tietty toiseen suuntaan se kaikki on sitten ylämäkeä ja tasaista, muttei juurikaan alamäkeä.

Kesäksi ajattelin parantaa kyllä taas aerodynamiikkaa sen minkä nyt pystyy, jos saisi lyötyä oman ennätyksen.

[Pate]

Minuakin kiinnostaisi tämä aerodynamiikan parantelu mutta se pitäisi toteuttaa niin, että auto säilyy hyvännäköisenä.
Kuinkahan paljon uskaltaisi laittaa kesärenkaisiin painetta?

[jtbo]

Minuakin kiinnostaisi tämä aerodynamiikan parantelu mutta se pitäisi toteuttaa niin, että auto säilyy hyvännäköisenä.
Kuinkahan paljon uskaltaisi laittaa kesärenkaisiin painetta?

Kauneus on katsojan silmässä, ehkä se on mahdollista tehdä siten, että näyttää keskimääräisen enemmistönkin silmään hyvältä, mutta itse en usko siinä onnistuvani, mutta ruman osaan tehdä ja rumastakin voi aina vielä rumentaa kuin oikein yrittää, siis rottalookkia peliin, kun taito loppuu 

Painetta voit laittaa sen verran mitä renkaan kyljessä sanotaan tai pikkaisen vähemmän jos ihan varmanpäälle tahtoo pelata, mutta varoituksen sana, nykykunnossa olevat maaseututiet on sen jälkeen aika ikäviä ajella, kun nuo asfaltin katkokset tuntuu 70 vauhdissa siltä kuin joku löisi 15kg lekalla penkin alle ja lujaa, toki ei ne matalemmilla paineillakaan paljoa vähempää tunnu...

Auton pohjaanhan voi laittaa levyä, taidekaupasta, mainoksia tekevästä firmasta tai vastaavasta saa muotoonpuristettua muovia tai mitä lie, on siis kuin pahvilaatikon pahvia, mutta muovia, niitä voi pulttailla pohjaan, että saa pohjasta tasaisen, sitten pleksiä kirkasta kun ottaa ja pistää ison osan etusäleiköstä umpeen, niin lämpiää nopeammin ja ilmanvastus laskee, ei vaan voi ajaa välttämättä ihan niin lujaa motarilla jos paljon pistää umpeen, mutta itsellänikin tahtoo tuo lämpö aina pudota alle normin, kun niin nuukalla aineella menee, alempi maski melkein kokonaan ummessa.

Renkaiden eteen ja taakse voi laittaa sellaiset lentokoneen rungon takaosan malliset palaset, siis puolet rungosta jos mielessään kuvittelee, niin se ei isosti näy ja vähentää ilmanvastusta jonkin verran.

Jos laittaa puskurin alareunaan mustan huulen, tai korin värisenkin, niin ei se paljoa erotu ja sillä kuitenkin pienentää ilmanvastusta jonkin verran, jos auton pohjaan ei saa tai halua levyjä pistää.

Hirveitä nuo muokkaukset ei tee, mutta yhdessä ajotekniikan kanssa ne mahdollistavat kulutuksen laskemisen.

Olen tässä yrittänyt löytää lakia joka kieltäisi muokkaamisen, mutta en ole vielä oikein löytänyt miksi en saisi laittaa taakse lippaa, etutörmäyksestä on juttua kun on -97 mallia auto, ei saa heikentyä etutörmääminen testeistä, joten käytännössä en voi puskuria tehdä uusiksi, sivutörmäyksestäkin on juttua, mutta missään ei mainita perään ajamisesta. Katon madaltamisen kohdassa mainitaan, että kattoa saa pidentää, joten mun nähdäkseni pitäisi olla laillinen, mutta kai viisainta kysyä vielä konttorista.

Lukkokantapulteilla ja siipimuttereilla ajattelin takaluukuun vetää kiinni, niin saa tarvittaessa myös poiskin nätisti, tuo takalippa on itselläni ainakin eniten vaikuttava ollut aiemmissa empiirissä testeissä, toinen iso vaikutus on ollut etuhuulella, sekä jonkin verran takapyöräkoteloiden peittämisellä oli vaikutusta.

Harmi kun täälläpäin ei ole 30km säteellä oikein yhtään kunnon tasaista suoraa testaamiseen, pelkkiä mäkiä ja mutkia, joutuu ajamaan niin pitkästi testatakseen kunnolla, että ei oikein taida olla mieltä, hyvinkin 100km ajoa taitaisi tulla lähimpään tasaiseen suoraan, joka olisi riittävän pitkä kunnon testailuun.

[tarksu]

Boschin taskukirja kertoo myös toisen tavan mitata em. asiat:

Tehdään kaksi rullauskoetta, toinen suurella nopeudella ja toinen pienellä. Kokeista merkitään ylös alkunopeus, loppunopeus sekä kulunut aika.
Kaavoilla saadaan suoraan laskettua vierinvastus ja ilmanvastuskerroin. Laitoin kaavat liitteeseen kuvana, en saanut mitenkään hyvin tehtyä niitä tähän. Nopeudet ovat yksikössä km/h, massa kg ja otsapinta-ala m².

Farmariauton ilmanvastuskertoimeksi kerrotaan 0,5-0,6 jos mielestäsi zeksi on lähempänä sellaista.

[jtbo]

Tuo Boschin taskukirja kuulostaa varsin mukavalta teokselta, onko niitä ihan kirjakaupoista saatavana?

0.5, hmm, se on jo aika paljon, mutta ehkä mahdollinen.

Olen tuossa lueskellut Millikenin Race Car Vehicle Dynamics nimistä opusta, jossa 28-34 astetta taisi olla se takalasin kulma joka olisi kaikkein pahin, tuota jyrkempi on itse-asiassa parempi, mutta paras olisi se max 15 astetta, mieluusti 11 asteen pintaan.

Toki ZX:ssä on myös ainakin yritetty takaluukun yläreunaan laittaa pieni terävä katkos/lippa, joka periaattessa erottaa tuon ilmavirran katon tasolta, minkä pitäisi vähentää pyörteilyä ja sitä kautta myös tuota imua takana, josta ilmanvastus pääosin koostuu.

Itse olen pähkäillyt tuota niin, että sivuilta pitää saada täytöstä siihen takaosaan, samoin auton alta, niin että ei tule sitä pyörteilyä, lisäksi tosin ajatuksena on tehdä viimeiset pari senttiä vaakaan, jolloin periaattessa pitäisi tulla tuo virtauksen eroaminen ilman pyörteilyä, mutta se tulisi sitten vähän alempana kuin nykyään, jolloin ilmanvastus periaatteessa laskee.

Harmi kun ei ole mitään sellaista kunnollista tuulitunnelisimulaattoria, siis ilmaista. Flowillustrator toki on, mutta se on enemmänkin nättien kuvien tekemiseen soveltuva kuin mihinkään analyysiin.

Mikäli mäen kulman saisi mitattua jotenkin fiksusti, niin kuvittelisin, että sen jälkeen voisi laskea toteutuneesta nopeuden kasvusta mäessä nuo kaikki vastukset ja hitaassa vauhdissa jos vierintävastuksen testaisi, niin sen saisi sitten pois laskettua ja sitä kautta ehkä näitä lukemattomia mäkiä voisi käyttää hyödyksi.

Tosin tuolla Boschin kaavalla taitaa onnistua lyhyemmällä matkalla tuo mittaus, joten sitä pitää kyllä toki kokeilla, mitä antaa tulokseksi.

[olli__o]

Varaudu isoon taskuun, taitaa olla yli 1000 sivua...
Varmaan tästä kyse?
http://www.alfamer.fi/autoteknillinen-taskukirja-2003-6painos-p-19948.html

[Igor]

Mulla on tosta Boschin taskukirjasta 5. painos (muistaakseni), peruja vajaan vuoden kestäneistä autoteknikon opinnoista viime vuosituhannen puolelta... lempinimeltään autotekniikan raamattu, mikä johtuu osaltaan sisällön kattavuudesta, mutta myös siitä että sivut on samanlaista paperia kuin raamatuissa tapaa olla. Eli aika kompakti kirja 1000-sivuiseksi

[tarksu]

Varaudu isoon taskuun, taitaa olla yli 1000 sivua...
Varmaan tästä kyse?
http://www.alfamer.fi/autoteknillinen-taskukirja-2003-6painos-p-19948.html

Juurikin tuo. 1021 sivua tämä 6. painos.

Autoalan koulutuskeskuksesta saa kymmenen senttiä halvemmalla:
http://www.autoalankoulutuskeskus.fi/ -> Kirjallisuus
Opiskelijastatuksella saa reilummin hinnasta pois, kannattaa kysäistä.

Tässä Boschin opuksessa ei kovin syvällisesti aerodynamiikkaan mennä, lähinnä aiheeseen liittyviä kaavoja ja vakioita esitellään.
Sama pätee melkein koko kirjan sisältöön mutta pointti onkin, että löytyy kaikesta tärkeimmät ideat ja kaavat.
Suosittelen silti ehdottomasti.

Kuulemma tuo Millikenin Race car dynamics on sekin kelpo opus. Taitaa olla jopa vielä kalliimpi kaupassa.

[jtbo]

Millikenin opus on muuten hyvä, mutta kun tämä on niin amerikkaa, mittayksikköinä kaikenlaisia epämääräisiä suureita joita kukaan ei ole edes amerikassa käyttänyt vuosikymmeniin 

Carroll Smithin Tune to Win ja Engineer to Win ovat kuulemma myös hankinnan arvoisia.

Boschin kirjasesta lienee olemassa myös englanninkielinen painos SI yksiköin, pitää vähän tutkia.

Englanninkieliset opukset yleensäkkin tulee tilattua Englannista, toimitus joissain paikoissa 0 euroa, joissain 2 euroa, hyvin harva pyytää 7 euroa, Haynesin Carburettors uusi, muovikelmussa oli muistaakseni 23 euroa kotiin toimitettuna, kun tuo Alfamerin kauppa pyysi yli tuplahintaa, sama painos.

Kun nyt muutenkin kaiken autotekniikasta olen opiskellut englanniksi (kaiken mitä olen opiskellut, ei, en osaa kaikkea), niin se voi olla vaikea kotimaisella kielellä ymmärtää ainakin aluksi.

Millikenin kirja on jotain pikkaisen alta 70€ toimitettuna, en tiedä mitä kotimaisissa kaupoissa siitä huutavat, mutta se on yksi kalleimpia mitä on tullut vastaan. Likellä A4 kokoa ja paksut sivut, tulee aina skannattua ne sivut joita tekee mieli lukea, kannettavaa on helpompi käyttää kuin tuota järkälettä 

Vaan asiaankin, olen tässä jo hyvän tovin taistellut yhden ilmaisen softan kanssa, emme vielä ole päässet yhteiseen ymmärrykseen, mutta pari kertaa olen onnistunut saamaan sellaisen tuloksen mitä tahdoin.

Tuolla pitäisi onnistua aerodynamiikan arviointi, kunhan jaksaa hieroa ja säätää noista palikoista auton mallisen kappaleen:
http://members.tele2.nl/bouke_1/index.html?comflow

Perehdyin vähän enemmänkin aiheeseen, on paljon softia joilla voi todella hankalasti piirtää auton, sitten on softia jotka laskee ilmavirtauksia ja sitten on vielä softia joilla näytetään se mitä laskettiin, eikä toki mikään tunnu pelaavan minkään kanssa yhteen, tuo on nyt ainoa kokopaketti jonka winkulle löysin ja joka edes jotenkin siedettävästi noin periaatteessa toimii, vaan kun siinä on jotain mitä en ole vielä käsittänyt, tahtoo mennä arvot yli äyräiden ja tulokset ei ole useinkaan sitä mitä tahtoisin, usein ei tule tulosta laisinkaan, niin ja se auton laatiminen on todella syvältä tuossa, kun voit tehdä ympyrän tai osan siitä, kolmion, sekä suorakulmion, siinä sitä sitten onkin hieromista, että saisi oikealta näyttävän sivuprofiilin oikeassa mittasuhteessa, kun ei edes kuvaa saa tuotua taustalle.

Flow Illustrator on siinä mielessä inhimillisempi, mutta se ei ole maailman tarkin työkalu moiseen, sen kehittäjä on painottanut, että kyseessä on lelu, eikä varsinainen työkalu aerodynamiikan arviointiin.
https://www.imperial.ac.uk/aeronautics/fluiddynamics/FI/InteractiveFlowIllustrator.htm

Tuolla on noita aihepiirin softia vähän enemmänkin, voi mennä hetki perehtyessä:
http://www.cfd-online.com/Wiki/Codes

Niin pohjan kulmat oli 10 astetta maksimissaan ja katossa 15 korkeintaan (siis kerralla jos äkkiä muuttaa), mutta paras olisi siten, että 2.5 asteesta lähtisi kasvamaan pikkuhiljaa jouheasti ja maksimi kulma olisi 22 astetta, pari-kolme metriä pitäisi matkan olla jonka lopussa sitten alaosa ja yläosa yhdistyisivät.

Aerodynamiikka on siitä mielenkiintoista, että siinä ei aina ole mitään vakioratkaisuja, toisinaan järjettömältä tuntuva juttu voi olla se mikä toimii. Sedan mallisissa autoissa peräkontin kulmaan vaakatasossa olevan laudan jos laittaa siten että tulee ulos hyvän matkaa, niin voi saada paremman tuloksen kuin tekemällä viiston linjan katosta kontin kulmaan, on mahdollista siis tehdä virtuaalisia muotoja ilmaa ohjailemalla, jolloin pääsee samaan tai osin jopa parempaan tulokseen kuin isoja rakenteita tekemällä.

Tuossa aika mahtava linkki, niin pituudeltaan kuin sisällöltäänkin, Audi A2:n aerodynaamisia parannuksia, cd 0.288 -> 0.204, osin yllättävän pienet jutut tekivät yllättävän paljon:
http://wwwm.coventry.ac.uk/researchnet/lowcarbonvehicles/Documents/Aerodynamic%20Challenge%20Event%20Documents/Session%204%20-%201%20-%20Hussain%20Ali%20-%20Drag%20Reduction%20on%20a%20Production%20Vehicle.pdf

[Pate]

Tuosta viimeisestä linkistä...On kyllä erikoista, että alhaiseen 0,24 ilmanvastukseen on päässyt jo 1990 Opel Calibra tyylikkäällä ulkoasullaan ja vasta susiruma Toyota Prius on yhtähyvä. Luulisi, että noita Calibran muotoja olisi tullut edelleen kehittää, miten hyvä kerroin olisikaan siten saatu aikaiseksi?

[Jasu]

Pitäsköhän kesällä testata tuollastakin..?

Koetun perusteella kyllä kulukee kepeästi ja rullaa kivasti...

[jtbo]

SM olisi cd 0.3 ja cdA 0.61, XM olisi tuosta aavistuksen kehnompi ja kaikki muut taitaa olla sitten sitäkin kehnompia sitikoista.

Autovalmistajt voisivat tehdä milloin tahansa huomattavasti pienemmälläkin ilmanvastuksella varustetun auton, mutta kuvittelevat ettei se myy.

[buusba]

Itsellä menossa opinnäytetyö aiheeseen liittyen, vakio -01 Xsaran ilmavastuskertoimeksi sain mitattua 0,30 tuolla boschin tavalla. Ajovalo.net iloittaa sen olevan 0,31. Joten hyvin lähellä pääsin. Tuossakin auton massa vaikuttaa yllättävän paljon. Enskuun aikana selviää sitten miten alas tuon saa painettu. 0,25 vois olla jopa mahdollinen...

[jtbo]

Itsellä menossa opinnäytetyö aiheeseen liittyen, vakio -01 Xsaran ilmavastuskertoimeksi sain mitattua 0,30 tuolla boschin tavalla. Ajovalo.net iloittaa sen olevan 0,31. Joten hyvin lähellä pääsin. Tuossakin auton massa vaikuttaa yllättävän paljon. Enskuun aikana selviää sitten miten alas tuon saa painettu. 0,25 vois olla jopa mahdollinen...

Mielenkiintoista, tuleeko valmis työ julkiseen jakoon sitten jossain vaiheessa tai onko aikomusta tehdä projektipäiväkirjan tapaista?

Kaikki info asiaan liittyen on hyvinkin kiinnostavia ja kun ei omaa tuulitunnelia ole, niin sitä mieluusti kaikki havaitut jutut kiinnostaa ja tietty testausmenetelmätkin. Tuo onkin hyvä tietää, että Boschin menetelmällä noinkin lähelle pääsee.

Se paino tosiaan vaikuttaa, harmittaa kun missasin Halpahallin tarjouksen olisi saanu 4 eurolla mekaanisen vaa'an, parilla sellaisella saisin nurkkapainot mitattua näppärästi, mutta vähintään yksi puuttuu tuosta, joudun sitten arvioimaan tuota painoa ja kun on Vibroplastia eräskin levy laitettu, niin se tahtoo vähän tuota painoa muuttaa arvaamattomaksi.

[Joerkka]

Itsellä menossa opinnäytetyö aiheeseen liittyen, vakio -01 Xsaran ilmavastuskertoimeksi sain mitattua 0,30 tuolla boschin tavalla. Ajovalo.net iloittaa sen olevan 0,31. Joten hyvin lähellä pääsin. Tuossakin auton massa vaikuttaa yllättävän paljon. Enskuun aikana selviää sitten miten alas tuon saa painettu. 0,25 vois olla jopa mahdollinen...

Anteeksi tyhmyyttäni, mutta miten massa vaikuttaa ilmavastuskertoimeen? Ajonevon korkeus, maavara, renkaitten levys vaikuttanee, mutta massa?

[MikaL]

Vaikutus lienee inertian (massan hitaus, eli kyky vastustaa muutoksia liiketilassa) kautta mittaukseen.

[maximi]

Vaikutus lienee inertian (massan hitaus, eli kyky vastustaa muutoksia liiketilassa) kautta mittaukseen.

Juu, mutta jos nyt ihan pilkkua viilataan, niin ilmanvastukseen massalla ei ole mitään tekemistä, vierintävastukseen kylläkin, ja sitä kautta mittaukseen...
Tarkkuutta, tarkuutta....

[Igor]

Se paino tosiaan vaikuttaa, harmittaa kun missasin Halpahallin tarjouksen olisi saanu 4 eurolla mekaanisen vaa'an, parilla sellaisella saisin nurkkapainot mitattua näppärästi, mutta vähintään yksi puuttuu tuosta, joudun sitten arvioimaan tuota painoa ja kun on Vibroplastia eräskin levy laitettu, niin se tahtoo vähän tuota painoa muuttaa arvaamattomaksi.

Minkälainen vaaka oli kyseessä, ja millaisella metodilla meinasit nurkkapainot mitata? Kiinnostais mittailla nurkkapainot tosta endurance-kilpurista...

[jtbo]

Minkälainen vaaka oli kyseessä, ja millaisella metodilla meinasit nurkkapainot mitata? Kiinnostais mittailla nurkkapainot tosta endurance-kilpurista...

Briteiltä kopsattu idea, mittaavat kilpurinsa kakkosnelosen ja kahden perus henkilövaa'an avulla, saman verra puuta joka nurkan alle ja yhdestä nurkasta korvataan osa puusta kahdella vaa'alla joiden päällä kakkosnelonen, rengas keskellä, täsmälleen, jolloin paino jakautuu puolet ja puolet molempien vaakojen päälle ja tällä tavoin saa painon mitattua. Sitten jos menee yli tuosta niin ostaa neljä vaakaa, tulee vähän enemmän vaan puita niin että paino jakautuu tasan neljän vaa'an kesken.

Toki vähemmän vaakoja riittää, jos käyttää vipua apuna, mutta siinä pitää tosi tarkasti mittailla ja osata laskeakkin.

Löysin haulla tälläisen linkinkin, jolla varmaankin pääsee alkuun:
http://zilvia.net/f/tech-talk/188294-weighing-car-bathroom-scale.html

edit:
Tuossa vähän paremmin tehtynä, eikä ihan niin paljoa itkupillejä, jotka ostaneet kalliit välineet ja olisivat päässeet halvemmallakin riittävään tulokseen:
http://passionford.com/forum/general-car-related-discussion/412604-my-cheap-way-of-weighing-my-car.html

Tuollakin aiheesta juttua:
http://www.jalopyjournal.com/forum/showthread.php?t=84256

[buusba]

Vaikutus lienee inertian (massan hitaus, eli kyky vastustaa muutoksia liiketilassa) kautta mittaukseen.

Juu, mutta jos nyt ihan pilkkua viilataan, niin ilmanvastukseen massalla ei ole mitään tekemistä, vierintävastukseen kylläkin, ja sitä kautta mittaukseen...
Tarkkuutta, tarkuutta....

Jotakuinkin juuri näin... Eli ei vaikuta ilmanvastukseen, mutta mittaustavasta johtuen se pitää ottaa huomioon.
Itse opinnäytetyö on enempi keskittynyt polttoaineenkulutuksen vähentämiseen, mutta ilmasvastus on merkittävässä roolissa siinä. Ja tulee toki julkiseen jakeluun sitten joskus ku valmistuu toivottavasti jo kesäksi

[olli__o]

Painonhan voisi periaatteessa mitata myös 2 tonnin pullotunkilla, johon kiinnittäisi painemittarin. Mutta taitaa mennä paljon kalliimmaksi, pullotunkit on jo kympin + tarvitsee vielä painemittarinkin ja virittelyä. Mutta toisaalta hydesitikka ei vaatisi kuin 4 painemittaria + hieman kalibrointia vipuvarsien mukaan. (tuli vaan mieleen noista omatekoisista tavoista mitata pallojen paineet...)