Myyntiautojen taivastelua / Sekalaiset koeajot

[Megaman]

Nyt olis... 😉

https://www.nettiauto.com/peugeot/505/15377370

[Jr-]

Tulipa katsottua https://citroen.unitedmotors.ee/c5-aircross-2025/

Suomenlahden eteläpuolella 8v tai 200 000km takuu.

Suomen sitikan nettisivulta ei ihan yksiselkoista vastausta saa

https://www.citroen.fi/huolto/takuu.html

[Tepi]

Suomessa sitikat myydään 3 vuoden takuulla (max 100tkm). Muutamalla satasella tai kaupan päälle on saanut 5 vuoden / 150tkm takuun (omastakin sellainen löytyy).
Huolenpitosopimuksen sai ainakin ennen vanhaan max 6 vuoden mittaan, joka korvaa aika pitkälle kaikki mitä vaan tulee.

Tuo 8 vuotta / 200tkm olisi kyllä jo aika hyvä valtti täälläpäin. Valmistaja ainakin uskoo tuotteeseen. :)

[Ves_ku]

https://www.nettiauto.com/yritys/1319281/15570987

Hinta on köyhälle kova, mutta onhan hieno.

[Alpo Kieppi]

Tulipa käytyä koeajolla sisarmerkillä eli Peugot:lla. Ja malli oli mielestäni se kaikkein kiinnostavin tällä hetkellä Pösön tarjonnasta eli 408. Vähän jotenkin unhoon jäänyt ja markkinoinnillisessa paitsiossa oleva korimalli tekee nyt uutta tulemistaan.

Voimalinja ei ollut se kaikkein innostavin nimittäin uusi Puretech-moottorin versio, jonka kaverina on noin 15 hevosvoimaa höysteeksi tuottava sähkömoottori ja vaihteistona kaksoiskytkinautomaatti. Kyseessä oli siis hinta alkaen -malli, hiukan reilu 30 kiloeuroa. Hinta on nyt puristetty varsin kilpailukykyiseksi. 408:aa ei Suomeen tuoda täyssähköisenä, harmi vaan.

Mutta varsin positiivinen kokemus jäi silti tästä kevythybridistäkin. Tunnelmassa oli paljon samaa kuin C5X:ssä Puretech 130 -versiona. Pösön alusta ja istuimet ovat kovemmat, mutta silti pitäisin jousitusta nykyautoksi varsin mukavana. Istuimet ovat selkeästi kovahkot, mutta muoto on hyvä ja istuinosan pituuskin on juuri riittävä. Ajettavuus on minusta täysin moitteetonta joka suhteesa eikä 408 tunnu suurelta ja painavalta järkäleeltä.

Autotoimittajat ovat hiukan moittineet tätä Stellantiksen ehkä vähän hätäisesti kehitettyä kevythybridiä, mutta ainakin tässä autossa se toimi hyvin. Liikkeelle lähtö sähköllä tapahtuu pehmeästi ja vaihtoja ei sähköavun takia huomaa. Normaaliajossa auto tuntuu liikkuvan aika samaan vaivattomaan tahtiin kuin oma e C4. Puretechin ääni on nyt eristetty hiukan aiempaa paremmin (vertailukohtana taloutemme vanhemmat Puretechit, eivät huonoja nekään äänieristykseltään). Paikaltaan lähtiessä täyskaasulla pärinää on, mutta häiritsevää se ei ole silti ja 408 kiihtyy ihan kivasti ja riittävästi. Mihin tarvitaankaan kiinalaisten sähkäreiden hulluja tehoja, kolmessa sekunnissa sataseen kiskaisuita?

Vajaan sadan kilometrin koeajolle sähköaivo ilmoitti kulutukseksi keskimäärin 4,4 litraa sataselle. Vähältä kuulostaa, ja voihan ollakin, että tuossa puolisen litraa vedetään kotiin päin.

Tilaa 408:ssa tuntui olevan mukavasti kuten siskossaan eli C5X:ssä. Ei toki kaappimallisten autojen tyyliin, mutta tälle korimallille oikein mukavasti.

Mutta sitten se tuttu aihe motkotukselle: rengasmelu. Pösössä oli renkaina nykyajalle järkevä koko Good Yeareissa: 215 65 17. Stellantiksen nykyperusrakenteissa tuntuu kaikissa oleva yhteinen piirre se, että tien karkeuden vaihtuminen kuuluu poikkeuksellisen selvästi sisälle ja karkeaksi muuttuu uusikin asfaltti jo yhden talven jälkeen. Silti hassua kyllä, soratiellä ei tämäkään auto muuttunut silti meluisaksi. Ei ropinoita eikä nitinöitä. Mutta eikö sinne alustaan saa mistään puslia, joilla katkaistaan rohina nykyistä paremmin? PSA / Stellantiksen kaksi viimeistä hiljaisen alustan autoa olivat 406 ja C5 X7.

Jos tätä 408:aa vertaa uuteen Corollaan, joka on hinnaltaan samoilla hujakoilla, niin minulle tämä 408 olisi ihan selkeä valinta. Mutta tässä asiassa varmaan ei löydy ristiinymmärrystä puoleen eikä toiseen eivätkä nämä kaksi ole vaihtoehtoja toisilleen, todellakaan eivät ole.

Jos olisin ostamassa uutta bensahybridiä, niin tämä olisi vakava kandidaatti nyt, kun C5X.ää ei enää saa uutena. Sääli, sillä tämä tekniikka on C5X:ssäkin varmasti ihan toimiva. Niitä kai muutamia ehdittiin Suomessa myydä.

Pahuksen tyylikäs tuo 408 kyllä on, ei voi muuta sanoa. Pitänee katsella Euroopasta täyssähköisiä käytettyjä neljänollakaseja...

[Basbarduu]

Vähän jotenkin unhoon jäänyt ja markkinoinnillisessa paitsiossa oleva korimalli tekee nyt uutta tulemistaan.

Miten minusta tuntuu että nuita crossovereja on pilvin pimein? Ihan hyvän näköinen auto ja Flare Green on kivasti massasta poikkeava väri.

Voimalinja ei ollut se kaikkein innostavin nimittäin uusi Puretech-moottorin versio, jonka kaverina on noin 15 hevosvoimaa höysteeksi tuottava sähkömoottori ja vaihteistona kaksoiskytkinautomaatti. Kyseessä oli siis hinta alkaen -malli, hiukan reilu 30 kiloeuroa. Hinta on nyt puristetty varsin kilpailukykyiseksi. 408:aa ei Suomeen tuoda täyssähköisenä, harmi vaan.

Tuntui että ainakin äidin vanhassa 2018 C4:ssä Puretech pärisi ja kaikenlainen mekkala oli läsnä ajossa. Mikähän syynä että e-408 ei ole saatavilla?

[Alpo Kieppi]

Minusta tuo 408 on tällä hetkellä tyylikkäin konserinin tuotteista. Hyvä ajaa ja tilaa mukavasti.

Arvelen, että sähköisellä voimalinjalla olevia neljänollakaseja ei tuoda Suomeen eikä muuten Ruotsiinkaan ennakoidun vähäisen kysynnän takia ja siksi, että hintaa ei saatu kilpailukykyiseksi muihin sähköautoihin verrattuna. Lisäksi voi olla pelkona asiakkaiden ennakkoluulo "pientä" 58 kilowattitunnin akkua kohtaan, vaikka monille riittäisi se 350 kilometrin suorite aivan hyvin.

Ilmeisesti Stellantiksen strategiat isossa mittakaavassa ovat nyt kovien muutosta ja mietinnän alla. Syytä onkin, sillä kovin hukassa tuo koko paletti kokonaisuutena meinaa vähän olla monine brändeineen. Markkinapaikka kakkosena sulaa hurjaa vauhtia Euroopassa. Paine Kiinasta on kyllä kaikkia eurooppalaisia valmistajia kohtaan sietämätön. Näitä neljänollakasin tyylisiä täyssähköautoja pitäisi pystyä eurooppalaisten tarjoamaan asiakkaille 35-40 k€ hintaan. C5 AC sentään on niillä tienoilla 45 k€ hinnallaan.

Sivukommenttina mainittakoon, että Fiatin nostaminen takaisin ykkösketjuun ei tule onnistumaan täällä pohjolan perukoilla, ei sitten millään. Enkä edes ymmärrä, miksi sellaista joku suunnittelee edes. Paikkahan kuuluisi Pösölle ja sitten Opelia voisi myydä edullisempana vaihtoehtona. Citikka taas pitäisi vieläkin vahvemmin brändätä mukavana hiukan boheemituotteena ja hinnoitella Opelin kanssa samoille huudeille. Hiivatin jättäisin suosiolla eteläisen Euroopan taajama-autoksi. Loput merkit ovat merkityksetöntä silppua ainakin Euroopan automarkkinoilla. DS:n eriyttäminen oli taloudellinen virhe, joka nyt on jo myönnettykin.