Mä en ole pakuja ajellut ihan vähään aikaan ja viimeisin ajokokoemus Toitsusta on muutaman vuoden takaa kun peltikorjaamo antoi sijaisautoksi T270 Avensiksen, farmarina tottakai että kokemus olisi mahdollisimman arkinen. Avensis ei ollut nurkkapyörittelyssä mitenkään paha, mutta kun maantiellä pääsi siihen 80km/h vauhtiin, loppui 130hv bensavaparin puhti ja autoa sai alkaa toden teolla paimentamaankin jotta se pysyisi suorassa.
Käväisin muutama vko sitten istumassa kylmät tyypit uudessa RAV4:ssä, sehän näyttää pitkästä aikaa sopiva räyhäkältä Toyotalta eikä ole pahasti ylimuotoiltukaan, mutta olin vissiin hahmottanut kokoluokan päässäni väärin... Koska RAV4 tuntui melkoisen snadilta. Hintaakin oli paljon, esittelyhybridi yli 53 tonnia, kun olin juuri tuntia aiemmin istunut kylmät tyypit uudessa SsangYong Rextonissa. Mikä tarjosi sitten ison auton tilat ja oikean maasturin ominaisuudet, vain noin 3.000 euron lisärahalla. Okei, toki puhutaan lähtökohtaisesti eri luonteisista autoistakin.
Tunnustan ennakkoluuloni, itselleni ehkä Toitsussa suurin kynnys olisi juuri se merkki nokalla. Kun itse olen tottunut ja tykästynyt yleensä ajelemaan vähän niinkuin altavastaajamerkeillä, Toyotaan päätyminen nyt suorastaan kirkuisi
"Hei mä en välitä autoista lainkaan ja sedät Essolla sanoi että osta Tojota -kun ne ei ikunas hajoa!". Tämä tosin siis se henk.koht. mielipide.

Sitikalla ja monella muulla marginaalimerkillä kirpaisee vain se korjaamokäynti, Toitsulla itkettäisi jokainen kilometri.