Voiko C5:n saada tukevaksi ajettavaksi vai onko ollut uutenakaan

[vhanhisuanto]

En ole kysynytjuuri noita osia mutta muiya osia kylläkin, edustuksen siirryttyä Metro- autoon ei sieltä ainakaan heti tullut vastausta, en sitten kinunut uudelleen.

Näyttää takimmaiset puslat olevat "NFP" eli orkkismalleja ei enää saa. Ja sama homma näytti olevan etummaisillekin puslille.

[Kenguru]

No nyt on minullakin viimein käsissä nuo taaemmat puslat ja vaihdan heti kun aikaa irtoaa. Mielenkiinnolla odottaa miten meno muuttuu :D

[Alfistipohjoosesta]

Täältä iso plussa. Nyt ollut petollisen liukasta. Samat renkaat alla mut auto ei enää ole pelottavan vikuri ajettava. Auraus pitänee vielä mitata kun se voi olla remontin jälkeen melkein mitä vaan.

[chewitsi]

Mun C5:een laitettiin 1mm haritusta ja tuli oikeen hyvä.

[KariM]

Nyt on tämän talven matka-ajot uusilla takatyynyillä ajettu. Sanoisin, että parempi mutta ei vieläkään moitteeton.

Paljaalla asvaltilla ei ongelmaa kuten ei ennenkään suoraanajossa pl. sivutuuliherkkyys, mutta siinäkin tuuli selvästi ottaa keulaan, ei perään.

Karhunuraisella polanteella auto siirtyilee hieman sivusuunnassa, mutta se tuntuu vain päiden heilumisena. Rattia ei tarvitse käännellä vaan suunta pysyy korjaamatta.

Lumisella ohituskaistalla satasen vauhdissa, missä tilanteessa viime talvena jo jännitti, selvisi nyt helpommalla, vaikkei vedätys päällä meno ole täysin suuntavakaata vieläkään.

Pikkuvauhdeissa auto tuntuu jopa aiempaa yliohjaavammalta. Kaasunkäytön mukaan käytös on johdonmukaisesti ali-neutraali-yliohjaavaa edelleen, mutta mielestäni perä on hieman aiempaa herkempi. Kumma silti että se tuohon suuntaan olisi mennyt.

Parannus ei ole ehkä päivänselvä, mutta kustannuksiltaan ja vaivaltaan niin pieni että kannatti tehdä.

[ovi]

Onko Kari vaihtanut taka-apurungon etummaiset puslat?

Koska vedätyksen aikana on epävakautta, niin tarkastaisin etupään tukivarsien takapuslien kunnon. Jos etupään takapuslien kumit ovat revenneet, niin etupään aurauskulmat muuttuvat kaasutuksen ja jarrutuksen mukana.

[KariM]

Onko Kari vaihtanut taka-apurungon etummaiset puslat?

En vaihtanut niitä, vain ne helpot taimmat.

Koska vedätyksen aikana on epävakautta, niin tarkastaisin etupään tukivarsien takapuslien kunnon. Jos etupään takapuslien kumit ovat revenneet, niin etupään aurauskulmat muuttuvat kaasutuksen ja jarrutuksen mukana.

Ei ne suorastaan revenneet ole, mutta pikkuruisia halkeamia näkyy jo.

[ovi]

Taka-apurungon etummaisten puslien kunto on helppo tarkastaa. Riittää, että ottaa puslan alla olevan valurautapuntin pois, niin pusla näkyy kokonaisuudessaan.

Meillä oli jo irronnut kumi peltikehyksestä, joten laitettiin sitten uudet. Periaatteessa yksinkertainen homma, mutta peltikehys oli tarttunut alumiiniseen apurunkoon niin tiukkaan, että se ei lähtenyt pois muuten, kuin kuviosahalla, rautasahalla, tampilla ja vasaralla. Ja aika varovaisesti saa vasaroida, kun apurunko on alumiinia... Puukkosaha olisi varmaan ollut hyvä peli, mutta se puuttuu tallin varustuksesta.

Uusi pusla meni nätisti vetämällä paikoilleen, kun hitsata turruuttelin työkalun sitä varten.

[JukkaT]

Onko Kari vaihtanut taka-apurungon etummaiset puslat?

Koska vedätyksen aikana on epävakautta, niin tarkastaisin etupään tukivarsien takapuslien kunnon. Jos etupään takapuslien kumit ovat revenneet, niin etupään aurauskulmat muuttuvat kaasutuksen ja jarrutuksen mukana.

Mulla on 190tkm ajettu ja sekä etummaiset, että takimmaiset puslat oli käytännössä ihan loppu, useampi milli välystä.

[KariM]

Karhunuraisella polanteella auto siirtyilee hieman sivusuunnassa, mutta se tuntuu vain päiden heilumisena. Rattia ei tarvitse käännellä vaan suunta pysyy korjaamatta.

Piti oikein erikseen kaivaa tämä topicci esille, kun ajoin yhden harvoin käymäni talvireferenssitien, ja tulin kiinnittäneeksi huomiota että kylläpä menee vakaasti nyt.

Autoon ei ole tullut uusia osia vuoteen, mutta niiden taka-takatyynyjen vaihtaminen olisi pitänyt tehdä vielä aikaisemmin kun vain olisi tiennyt  :)

[ovi]

Vaihdettiinpa pojan kanssa taka-apurungon etummaiset puslat tuohon tuoreempaan kakkoskoppaiseen, koska auton käytös oli jännittävän ja pelottavan rajamailla liukkaalla, sekä lumisella kelillä. Autolla on nyt ajettu 282 tkm ja puslat olivatkin odotettua paremmassa kunnossa. Olivathan ne kuluneet pituussuunnassa jonkin verran, mutta muuten olivat vielä kuosissaan. Ykköskoppaisen puslat olivat ihan repaleiset 380 tkm nurkilla ja odotin jotain vastaavaa ajokäytöksen perusteella.

Puslan alle tulevat valurautapuntit olivat sen sijaan kuluneet todella reilusti, syvimmän kolon ollessa 4 mm luokkaa. Luonnollisesti puntit oikaistiin sorvissa yhtä syvintä koloa lukuunottamatta. Vastaava sorvaus tehtiin myös ykköskoppaisen puslaremontin yhteydessä, joten kokemukseen perustuen noista uskalsi pyyhkäistä sen 2-3 mm materiaalia pois. Punttiin ei kohdistu muita voimia, kuin puslan esijännitys, sekä apurungon ja siihen kiinnittyvien osien paino silloin, kun auto hyppää ilmaan.

Puntin pinnan suoruus vaikuttaa oleellisesti puslan jämäkkyyteen, koska puslan reunoilla oleva kumi on reilusti pitempi, kuin keskellä oleva metalliholkki, joka jää auton korin ja valurautapuntin väliin puristukseen. Jos puntissa on kumin kohdalla kuoppia, niin puslaan ei tule riittävää esijännitystä.

Voisi sanoa, että tällä kertaa punttien sorvaaminen tuotti suuremman muutoksen ajokäytökseen, kuin puslien vaihtaminen. Puntit sorvattiin jälkikäteen puslien vaihdon jälkeen, joten toimenpiteiden vaikutusta pystyi vertailemaan. Auto jämäköityi takapäästä ja yliherkkään ohjaukseenkin palasi taas tunto. Kakkoskoppaisen yliherkkä ohjaus on nyppinyt koko ajan, kun sitä on verrannut ykköskoppaisen ohjaukseen. Olen pitänyt syyllisenä sähköhydraulista tehostinta, mutta syy löytyikin velton takapään aiheuttamasta nelipyöräohjauksesta.

[C5-2005]

Erittäin hyvä tieto.
Oma autoni on kanssa sellainen, että mielellään sillä ei lähde rekkaakaan ohittamaan, kun tuntuu, että pysyykö se lie tiellä vai ei.

[purflux]

Yllättävää että puristus meinaa noin paljon. Omaan 1-koppaseen vaihdoin sekä etu että takakumit ja kyllä se vähän auttoi. Vanhat kumit oli vielä hyvät joten ei olisi tarvinnut välttämättä vaihtaa. Tässä vaihtotyö selostettu:
https://citroen-foorumi.com/index.php?topic=29685.msg222610#msg222610

[JPL]

Puslan alle tulevat valurautapuntit olivat sen sijaan kuluneet todella reilusti, syvimmän kolon ollessa 4 mm luokkaa. Punttiin ei kohdistu muita voimia, kuin puslan esijännitys, sekä apurungon ja siihen kiinnittyvien osien paino silloin, kun auto hyppää ilmaan.

Puntin pinnan suoruus vaikuttaa oleellisesti puslan jämäkkyyteen, koska puslan reunoilla oleva kumi on reilusti pitempi, kuin keskellä oleva metalliholkki, joka jää auton korin ja valurautapuntin väliin puristukseen. Jos puntissa on kumin kohdalla kuoppia, niin puslaan ei tule riittävää esijännitystä.

Voisi sanoa, että tällä kertaa punttien sorvaaminen tuotti suuremman muutoksen ajokäytökseen, kuin puslien vaihtaminen. Puntit sorvattiin jälkikäteen puslien vaihdon jälkeen, joten toimenpiteiden vaikutusta pystyi vertailemaan. Auto jämäköityi takapäästä ja yliherkkään ohjaukseenkin palasi taas tunto.

Hyvä juttu. Muistaakseni puntti lisättiin jälkikäteen parannuksena. Miten tuota puntiksi kutsutaankaan? Valokuva selvittäisi, vaikka kurkistelin erään C5 alle ja mietin puntin tarkoitusta.

[KariM]

Punttiin ei kohdistu muita voimia, kuin puslan esijännitys, sekä apurungon ja siihen kiinnittyvien osien paino silloin, kun auto hyppää ilmaan.

Puntin kiinnityksen rakenteen tietävänä varmaan osaat arvioida, että onko se sallittu kohta auton nostamiseen? Hallitunkille se on kaikkein kätevimmin tarjolla, ja samasta kohtaa myös katsastuksessa nostetaan.

Jos ei ole sorvia työkaluvalikoimassa, niin voiko sorvaamalla tehtävän tasoittelun korvata sopivan kokoisella prikalla?

[Teuski]

Eikös se puntti tule ihan sillä puslan läpi menevällä pultilla kiinni?
Ennen punttia sen tilalla oli pelkkä litteä "prikka" eli tuo puslaa puristava vaikutus saatiin silläkin. Puntti käsittääkseni lisättiin jonkin taka-akselin värähtelytaajuuden muuttamiseksi.

Onko kukaan törmännyt puntittomaan autoon? Vaihdettiinkohan niihin puntit merkkihuollossa? Punttihan kai tuli jo 2001 aikana. Puntin mallikin muuttui alkuvaiheessa tanakammaksi.

[Jasu]

^Ainakin tuossa maaliskuussa 01 käyttöönotetussa mikä tallissa parhaillaan nisturilla on, löytyy moiset puntit. Niiden alkuperäisyydestä tuskin kukaan enää osaa kertoa 19 vuotta myöhemmin..?

[Jalamari 53]

Nuo puntit lisättiin takapään kolahtelujen takia, ajoi rautiekiskojen yli niin kolahti. Ne on vastamassana takakelkalle tuollaisissa tilanteissa. Lisättiin takuuna melko pian mallin esittelyn jälkeen juuri tuon kolahtelun takia. Jokaisessa lehtien ensi testeissä valitettiin tuosta kolahtelusta.

[ovi]

Puntin kiinnityksen rakenteen tietävänä varmaan osaat arvioida, että onko se sallittu kohta auton nostamiseen? Hallitunkille se on kaikkein kätevimmin tarjolla, ja samasta kohtaa myös katsastuksessa nostetaan.

Jos ei ole sorvia työkaluvalikoimassa, niin voiko sorvaamalla tehtävän tasoittelun korvata sopivan kokoisella prikalla?

Punttia vasten tuleva puslan metalliholkki on 24 mm halkaisijalla ja puntin kiinnityspultin kolo on vähintäänkin samaa luokkaa, joten voihan tuohon saada jonkinlaisen leikkausvoiman aikaiseksi. Tietysti kumikin kantaa voimia ja puntin päädyn ainevahvuus on 10 mm luokkaa kiinnityspultin kohdalta, joten tuskin tuo ihan heti antautuu nostotilanteessa. Itsekin tulee siitä nostettua autoa.

Periaatteessa metallilevyllä voi korjata pinnan, mutta sen pitäisi olla ulkohalkaisijaltaan puntin kokoinen ja reijän taas pitää olla saman kokoinen, kuin kiinnityspultin reikä on ja paksuuttakin pitäisi olla useampi milli. Ennen levyn asentamista pitäisi mitata korin kierteen pituus ja varmistaa, että kiinnityspultti ei jää vajaalle kierteelle. Sorvaaminen on kymmenen minuutin homma ammattimiehelle, joten eipä sille hintaa kerry, vaikka sen teettää jollain koneistajalla. Auton voi ajaa koneistajan pihaan, nostaa sen yläasentoon ja ottaa puntit irti ja sorvaamisen jälkeen laittaa takaisin. Ajamaan ei kärsi lähteä ilman puntteja. Irroitus kannattaa muutenkin tehdä renkaat maassa, koska silloin apurunko pysyy paikoillansa.

[ovi]

Yllättävää että puristus meinaa noin paljon. Omaan 1-koppaseen vaihdoin sekä etu että takakumit ja kyllä se vähän auttoi. Vanhat kumit oli vielä hyvät joten ei olisi tarvinnut välttämättä vaihtaa. Tässä vaihtotyö selostettu:
https://citroen-foorumi.com/index.php?topic=29685.msg222610#msg222610

Mulla oli tällä kertaa kehittyneemmät työkalut, kuin viimeksi. Vanha pusla tuli nätisti pois, kun siihen oli sopiva työkalu, mutta puslan alapuolen kumit piti leikellä pois ennen irroitusta, jotta vedon sai kohdistumaan peltikehykseen. Annoin myös hiukkasen lämpöä ja hellyyttä apurunkoon vanhoja puslia pois ottaessa ja uusien asennuksessa.

Viimeksi puslat olivat alkuperäiset ja ne menivät paikoilleen paljon helpommin, kuin nyt laitetut tarvikeversiot. Vaikeinta oli saada lähtemään pusla suoraan ja se vaati eri kokoisia muttereita puslan kauluksen ja apurungon väliin, joilla sai varmistettua, että pusla lähtee suoraan. Työn edetessä vaihdettiin vain eri kokoiset mutterit väliin, kunnes pusla oli niin syvällä, että se ei päässyt enää vinoon.

[purflux]

En vaan tajua punttien ideaa. Jos ne olisi yhtä puuta apurungon kanssa, silloin voisi vaimentaa ominaisvärähtelyä. Nythän ne on yhtä puuta rungon kanssa, mitä hyötyä siitä on?

[C5-2005]

Puntti on ollut tehtaalta OPR numerosta 09091 lähtien siellä paikoillaan.
Pelkkä aluslevy on ollut siis OPR numeroon 09090 asti.

[mustis]

Sorvaaminen on kymmenen minuutin homma ammattimiehelle, joten eipä sille hintaa kerry, vaikka sen teettää jollain

Ammattimies ottaa irti, sorvaa ja panee takas kymmeneen minuuttiin.

Pelkkään sorvaukseen ei mee kahta minuuttia.

[C5-2005]

Vaihdettiinpa pojan kanssa taka-apurungon etummaiset puslat tuohon tuoreempaan kakkoskoppaiseen, koska auton käytös oli jännittävän ja pelottavan rajamailla liukkaalla, sekä lumisella kelillä. Autolla on nyt ajettu 282 tkm ja puslat olivatkin odotettua paremmassa kunnossa. Olivathan ne kuluneet pituussuunnassa jonkin verran, mutta muuten olivat vielä kuosissaan. Ykköskoppaisen puslat olivat ihan repaleiset 380 tkm nurkilla ja odotin jotain vastaavaa ajokäytöksen perusteella.

Puslan alle tulevat valurautapuntit olivat sen sijaan kuluneet todella reilusti, syvimmän kolon ollessa 4 mm luokkaa. Luonnollisesti puntit oikaistiin sorvissa yhtä syvintä koloa lukuunottamatta. Vastaava sorvaus tehtiin myös ykköskoppaisen puslaremontin yhteydessä, joten kokemukseen perustuen noista uskalsi pyyhkäistä sen 2-3 mm materiaalia pois. Punttiin ei kohdistu muita voimia, kuin puslan esijännitys, sekä apurungon ja siihen kiinnittyvien osien paino silloin, kun auto hyppää ilmaan.

Puntin pinnan suoruus vaikuttaa oleellisesti puslan jämäkkyyteen, koska puslan reunoilla oleva kumi on reilusti pitempi, kuin keskellä oleva metalliholkki, joka jää auton korin ja valurautapuntin väliin puristukseen. Jos puntissa on kumin kohdalla kuoppia, niin puslaan ei tule riittävää esijännitystä.

Voisi sanoa, että tällä kertaa punttien sorvaaminen tuotti suuremman muutoksen ajokäytökseen, kuin puslien vaihtaminen. Puntit sorvattiin jälkikäteen puslien vaihdon jälkeen, joten toimenpiteiden vaikutusta pystyi vertailemaan. Auto jämäköityi takapäästä ja yliherkkään ohjaukseenkin palasi taas tunto. Kakkoskoppaisen yliherkkä ohjaus on nyppinyt koko ajan, kun sitä on verrannut ykköskoppaisen ohjaukseen. Olen pitänyt syyllisenä sähköhydraulista tehostinta, mutta syy löytyikin velton takapään aiheuttamasta nelipyöräohjauksesta.

Tämä punttien oikaisu on ilmeisesti toimenpiteenä aika simppeli?

[ovi]

Yksi 18 mm kannalla oleva pultti auki, niin puntti on kädessä. Sorvaus on ammattimiehelle helppo homma. Mulla taisi mennä molempien punttien irroittamiseen, sorvaamiseen ja kiinnittämiseen yhteensä varttitunti.