Xantia - Kaivataan kytkentäkaaviota lämppärin ohjauselektroniikasta

[JKiiski]

Alkaa taas Xantun puhaltimen ohjaus temppuilla.
Mahtaako kenelläkään olla kytkentäkaaviota puhaltimen ohjauselektroniikasta? Ajattelin kehittää transistoreille parempaa suojausta moottorin kipinöintiä vastaan, ja muutekin pitäisi virittää ohjausta enemmän oman maun mukaisesti.
Systeemi toimii muuten hyvin, mutta mielestäni puhallin saisi pyöriä hieman korkeammilla kierroksilla kautta koko säätöalueen.
Todennäköisesti olisi helppo homma jos olisi kytkentäkaavio.

Mitenkäs muuten xantuissa yleensä toimii ilman puhallus jalkatilaan? Itselläni ainakin jalat palelee koko ajan, ja jalkatilaan tuntuu tulevan todella vähän ilmaa suuttimista.
Onko tämä ominaisuus vai alanko etsiä vikaa kanavista ja läpistä?
Auto on -00 Xantia Break Exclusive 1.8 16V automaatti-ilmastoinnilla.

[ealab]

Laitoin eräänlaisen kaarevan lipan jalkatilaan suuntausta varten. Kun tuntui menevän vain varpaille. Kantapäät jäässä. Ei enää. Muutenkin ilman tuloaukkoa voi muokata järkevämmäksi ilman suuntausta ajatellen.
Kytykaavio olisi hyvä löytää, samoja säätöjä mielessä. Kysyn Veholta jossain vaiheessa. Haynesista ei mitään apua.
Tarkista moottorin laakerien voitelu, voitele. Säädin saattaa simahtaa  moottorin laakerien kitkasta johtuen. Moottorivirta on suurempi, säädin kuumenee liikaa, säätimen jäähdytyslevyt pölyiset, ei jäähdytä hyvin, sauhu nousee.

[Rue Laplace]

Olisiko tästä apua ...

[JKiiski]

Kiitoksia, tottahan tämä jelppii kummasti. Tehotrankkujen yli voi näemmä huoletta laittaa vdr:n suojaamaan ylijännitepiikeiltä.
Ei sattuisi siitä kojelaudassa olevasta säädinyksiköstä olemaan samanlaista kuvaa? Oli se tuossa pöydällä jo kerran purettunakin muttei into riittänyt alkuunkaan sen kytkennän selvittämiseen.

[JKiiski]

Kävin tuossa oskilloskoopin kanssa mittailemassa puhaltimen ohjausta sen ollessa autossa.
Ikäväkseni totesin, että ihan tasajännitteinä tulee ohjaus. PWM olisi ollut paljon mieluisampi, olisi voinut korvata darlingtonit suoraan fetillä.
Seuraavat lukemat sain TDRV-pisteestä yleismittarilla:
Kytkimen asento    Jännite
Off                      14V
1                         10V
2                         8,3V
3                         6,3V
Max                      0,7V

Edelleen olisi apua tuota tehoastetta ohjaavan säätöyksikön kytkennästä, vaikkakin sen merkitys pieneni huomattavasti.
Lähinnä enää kiinnostaa se, miten automatiikka on toteutettu ja mikä merkitys on tehoasteen kytkennässä olevalla ptc-vastuksella. En tällä kertaa irroittanut puhallinyksikköä autosta, joten en päässyt tutkimaan ptc:tä. Epäilen että se mittaa puhallusilman lämpöä.
Täytyy kuitenkin aloittaa pwm-ohjauksen kehittely tuohon että saa vähän kestävämmän kytkennän.

[ealab]

Nuista ohjausjännitteistä huomaa syyn, miksi 3 ja 4(-max) asennon väli on suuri puhallinnopeudessa. Siihen olisi mukava saada tehtyä muutos.

[JKiiski]

Q1:n vastusarvoja muuttamallahan voi vaikuttaa siihen missä vaiheessa täysi nopeus kytketään päälle.
Kehittelen parhaillaan kokonaan uutta tehoastetta tuon kytkennän tilalle. Tarkoituksena on saada aikaiseksi pwm-ohjaus feteillä. Silloin ei tehotrankkujen lämpenemisen pitäisi olla enää ongelma, ja puhaltimen kierrosalueita olisi helpompi säätää mieleisekseen.
Itse asiassa seuraavan linkin takaa löytyvä kontrolleri voisi toimia lähes sellaisenaan:
http://www.solorb.com/elect/solarcirc/pwm2/
Sieltä se ensimmäinen, "low side pwm controller".  Säätimenä toimivan potikan tilalle ldr, ja pieni polttimo tai ledi keskikonsolin säätimeltä tulevaan TDRV-johtoon ohjaamaan ldr:ää.
TDRV-jännitettä voisi käyttää ehkä sellaisenaankin sopivan jännitteenjakokytkennän kanssa, täytyy vähän pähkäillä asiaa.

[ealab]

Tarvitsiko tuossa enää relettä. Fetissä liene riittävän alhainen vastus ( Rds?) täysin johtavassa tilassa. Jos kytkennällä fetti saadaan täysin "auki". Tai sitten fettiä varten myös suora "luukku auki"-ohjaus. Alkuperäisellä, sovelletulla nopeusvalintakytkimellä voisi korvata 10K:n säätöpotikan. Ehkä, kun en ole enemmän tutkinut asiaa.
Ps. IRF Z48N = 94W, 55V, 49A, 0,018 Ohm!. Sen voidaan ajatella olevan suora johto ollessaan johtavassa tilassa. Releellä ei olisi juuri mitään merkitystä tuuletustehoon.

[JKiiski]

Ajattelin ihan samaa releestä. Sillä olisi enää vain varmistajan rooli siinä tapauksessa että elektroniikka pettää. Tosin fetit taitavat helpommin mennä oikosulkuun kuin palaa poikki. Jännitekestoisuus fetillä on sen verran pieni että joku 30-40V vdr kannattanee lisätä trankun yli suojadiodista huolimatta.
Mittailin nopeusvalintakytkimeltä tulevaa ohjausta myös liittimen ollessa irti puhaltimesta, ja samat jännitteet siellä näkyi. Eli joku jännittenjakokytkentä siellä on, ja se jaksaa upottaa sen parikymmentä milliamppeeria mikä tehotrankkujen 820ohm vastuksen läpi tulee.
Automatiikka-asentoa en sen tarkemmin tutkinut, mutta vaikuttaisi siltä että se on portaaton. Manuaaliasennossa siinä on varmaankin yksinkertainen jännitteenjako.

[laholeijona]

Ajattelin ihan samaa releestä. Sillä olisi enää vain varmistajan rooli siinä tapauksessa että elektroniikka pettää. Tosin fetit taitavat helpommin mennä oikosulkuun kuin palaa poikki. Jännitekestoisuus fetillä on sen verran pieni että joku 30-40V vdr kannattanee lisätä trankun yli suojadiodista huolimatta.
Mittailin nopeusvalintakytkimeltä tulevaa ohjausta myös liittimen ollessa irti puhaltimesta, ja samat jännitteet siellä näkyi. Eli joku jännittenjakokytkentä siellä on, ja se jaksaa upottaa sen parikymmentä milliamppeeria mikä tehotrankkujen 820ohm vastuksen läpi tulee.
Automatiikka-asentoa en sen tarkemmin tutkinut, mutta vaikuttaisi siltä että se on portaaton. Manuaaliasennossa siinä on varmaankin yksinkertainen jännitteenjako.

IMHO Autosähköihin sama laittaa 100V fettejä suosiolla, jos lähtee jotain parempaa säädintä rakentelemaan, kestää kaikenlaiset hazarditilanteet huomattavasti paremmin(load dump jne)
Esim stp120nf10  on jo aika järee kampe.

Btw, xantian puhaltimelle kun rakentaa samanlaisen säätimen joka tuli tehtyä sähkömikroautoon niin sama vaikka pyörittää starttia sillä tai hehkuttaa 12" jakoavainta startin navoissa... :D

[ealab]

Tarvitsiko tuossa enää relettä. Fetissä liene riittävän alhainen vastus ( Rds?) täysin johtavassa tilassa. Jos kytkennällä fetti saadaan täysin "auki". Tai sitten fettiä varten myös suora "luukku auki"-ohjaus. Alkuperäisellä, sovelletulla nopeusvalintakytkimellä voisi korvata 10K:n säätöpotikan. Ehkä, kun en ole enemmän tutkinut asiaa.
Ps. IRF Z48N = 94W, 55V, 49A, 0,018 Ohm!. Sen voidaan ajatella olevan suora johto ollessaan johtavassa tilassa. Releellä ei olisi juuri mitään merkitystä tuuletustehoon.

Tähän viittaus BX:n releeseen. Sellainen on. Ei vain ole käytettävissä, ilman piirikortilla tehtävää pikkumuutosta.

[JKiiski]

Systeemi toimii muuten hyvin, mutta mielestäni puhallin saisi pyöriä hieman korkeammilla kierroksilla kautta koko säätöalueen.
...........
Mitenkäs muuten xantuissa yleensä toimii ilman puhallus jalkatilaan? Itselläni ainakin jalat palelee koko ajan, ja jalkatilaan tuntuu tulevan todella vähän ilmaa suuttimista.

Ei näköjään tarvitsekaan kasvattaa puhaltimen nopeutta. Riittää kun vaihtaa raitisilmansuodattimen sellaiseen joka läpäisee ilmaa. :)
Varpaillekin tuntuu nyt tulevan ilmaa ihan eri tavalla.

[Teuski]

Mitenkäs muuten xantuissa yleensä toimii ilman puhallus jalkatilaan? Itselläni ainakin jalat palelee koko ajan, ja jalkatilaan tuntuu tulevan todella vähän ilmaa suuttimista.
Onko tämä ominaisuus vai alanko etsiä vikaa kanavista ja läpistä?
Auto on -00 Xantia Break Exclusive 1.8 16V automaatti-ilmastoinnilla.

Ihmettelin tänään kun ilmastointi päällä ajelin shortsit jalassa että miksi nilkat palelee. No, syynä oli uusi vakionopeudensäädin. Kylmää tulossa ja nupista säädetty vähän jalkoihinkin, mutta se ilma tulee niistä keskikonsolin suuttimista penkkiä kohti, ja eihän siinä jalkaa normaalisti tule pidettyä, mutta vakkarin kanssa kaasujalka eksyy siihen eteen...

Talvella kyllä kanssa varsinkin vasen jalka palelee vähän turhan helposti, ei tunnu tulevan ilmat ihan oikeaan paikkaan.

[ealab]

Teepä lippa/ilmanohjain jalkatilan ilmantuloaukkoon. Muokkaa samalla aukkoa siten, että ilma tulisi ilman esteitä ja kynnyksiä alaspäinkin. Auttoi mm. kantapäiden lämpimänpänä pysymiseen. Lumikin sulaa matolta paremmin. Ks. jokin aiempi viesti.