Typpi pitää paineen vakaana

[andre]

Oheinen artikkeli julkaistu Salon Seudun Sanomien Auto ja Liikenne liitteessä 4.9.2008.

[Sitikkapuoskari]

Varsinkin raskaassa kalustossa on tulossa laajempaan käyttöön tuo typpitäyttö.

[Joerkka]

Tammisaaressa saa typpeä renkaihin (rengasliikkeestä), ei vaan natsaa käydä lisäämässä, kun on välillä vähän enemmän lastia autossa.

[Jar]

No, jos lähdetään siitä, että ainoa todellinen väite mikä perustuu mihinkään fysikaalisiin ominaisuuksiin on tämä:"Typpi on ilmaa raskaampaa..."

Suhteessa ilmaan typen tiheys on 0,97. Hapen moolimassa on ~32, typen n. 28. Ilman suurin piirtein 29. Ts. typpi on ilmaa keveämpää. Loppu artikkelista onkin sitten kritiikitöntä myyntipuhetta.

Ymmärtääkseni tarvitaan aika vakava vaurio renkaan rungossa ennen kuin sen teräsvyöt voivat alkaa ruostua...

[Pate]

No, jos lähdetään siitä, että ainoa todellinen väite mikä perustuu mihinkään fysikaalisiin ominaisuuksiin on tämä:"Typpi on ilmaa raskaampaa..."
Suhteessa ilmaan typen tiheys on 0,97. Hapen moolimassa on ~32, typen n. 28. Ilman suurin piirtein 29. Ts. typpi on ilmaa keveämpää. Loppu artikkelista onkin sitten kritiikitöntä myyntipuhetta.

"Typpi on ilmaaa raskaampaa, joten mahdollisen rengasrikon yhteydessä se vuotaa ulos hitaasti" Joopa joo, tämä nyt on täysin tuubaa. Renkaassa voi olla 3baria painetta mutta jos se on typpeä niin silloin ei baareja lasketa vaan se vuotaa ulos hitaasti koska se on typpeä. Luulikohan kirjoittaja, että joku vielä uskoo tuon

Voin kyllä vannoa, että aika joutuisaan se typpikin sieltä renkaasta poistuu jos vain painetta on tarpeeksi.

[whitejack]

En nyt ihan tarkkaan lukenut juttua, mutta omasta mielestä typpeä käytetään lähinnä sen vuoksi,
että sen lämpölaajeneminen on huomattavasti paineilmaa pienempää. Näin ollen paine pysyy tasaisempana
renkaan eri lämpötiloissa. Tähän oli kait jutussakin yritetty viitata otsikossa "typpi pitää paineen vakaana"
ja sitten alkaa juupajaapa.

[maximi]

En nyt ihan tarkkaan lukenut juttua, mutta omasta mielestä typpeä käytetään lähinnä sen vuoksi,
että sen lämpölaajeneminen on huomattavasti paineilmaa pienempää. Näin ollen paine pysyy tasaisempana
renkaan eri lämpötiloissa. Tähän oli kait jutussakin yritetty viitata otsikossa "typpi pitää paineen vakaana"
ja sitten alkaa juupajaapa.

Tuota, jos nyt ihan termodynaamisesti asiaa tarkastelee, niin kaikkien (ideaalien) kaasujen (ja kaasuseosten) "lämpölaajeneminen" on sama. Se seuraa n.s. ideaalikaasulakia, jossa ainoina muuttujina ovat lämpötila, tilavuus sekä paine (ja kaasun määrä).
Sitten voidaan tietenkin nipottaa erinäisistä kaasukohtaisista korjauskertoimista kyseiseen lakiin, mutta ne ovat todella pienet, luokkaa promilleja (ja alle). Ja tässä nimenomaisessa esimerkissä likipitäen samat kaikille ilman komponenteille. Eli mielestäni väite ilman/typen "erilaisesta lämpölaajenemisesta" on markkinamiesten puhetta.
Ja vaikka jopa katsoisi eri kassujen lämpökapasiteetteja (eli "kuinka paljon lämpötila nousee tietyllä energiamäärällä"), niin nekin ovat likipitäen samat typellä ja hapella. Hiilidioksidilla (ilmassa ~0.03%) on korkeampi, mutta argonilla (~0.9%) taas pienempi kuin typellä/hapella. Eli tämäkin menee aika pilkunviilaamiseksi...

Se mikä on mahdollista, on että paineilman mukana tulee kosteutta mukana, joka tiivistyy renkaan sisälle. Jos tämä tiivistynyt vesi sitten syystä tai toisesta kaasuuntuisi, niin sitten asia on aivan toinen. 18g:sta vettä kaasuuntuessa muodostuu (25 asteen lämpötilassa) 22.4 litraa kaasua. Tämän jo luulisi näkyvän renkaan paineessa...

[SEE5]

Minulla on aina ollut lähinnä typpeä renkaissa eli noin 78% kaasusta on typpeä. Ja niin monella muullakin koska ilmassa on tuon verran typpeä.

Ilma meren pinnan tasalla:

Komponentti     Pitoisuus (til.-%)
typpi N2    78,08
happi O2    20,94
argon Ar    0,93
hiilidioksidi CO2    0,03
neon Ne    0,002
helium    0,0002
krypton    0,0001
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/ymparistokemia/ilmarak.html