1.2 PureTech - uskaltaisinko?

[hyper]

Arvelen syyksi pätkäajoa, joka karstaa konetta pahasti, koska pakokaasuja kierrätetään overlapping toiminnon kautta sekä vielä öljyä huohotetaan takaisin imusarjaan

Heh, Kian (ja Hyundain) dieseleissä on sama systeemi, kaikki mitä huohottimesta tulee kierrätetään takaisin moottoriin turbon imupuolen, EGR:n, kaasuläpän ja imusarjan kautta. Pakokaasut samoin mutta eri puolelta turboa tietenkin. Arvatkaa vaan onko imusarja , kaasuläppä ja egr paksussa mustassa möhnässä...

Huohotinkäryt on ainakin viimeiset 50 vuotta ohjattu imupuolelle. 🤣

No tietenkin imupuolelle, mutta pakkoko niillä öljyhöyryillä on liata kaikki imupuolen osat ilmansuodatinta lukuunottamata. Siis kun tuossa se huohotinletku kytkeytyy takaisin järjestelmään ilmansuodattimen jälkeen ennen turboa. No, on ainakin tuorevoideltu turbo sitten... (oli oikeasti öljynen joka kerta kun vilkaisin.)

Mihin ne sitten ohjaisit? Ilmanputsarin jälkeiseen tilaan ne on ihan aina ohjattu. Isoin harmi on vain nykyvehkeiden polttoaineen ruiskutus palotilaan.

Optimaalisesti suoraan pihalle (vaikka jonkun öljynerottimen kautta), koska moottori tarvitsee optimaalisesti toimiakseen puhdasta ilmaa... mutta se ei liene laillista koska saasteet...  Näin ollen, huohotus pitää ohjata takaisin moottoriin. Tekisin sen niin että huohotusputki haarautuisi suoraan sylintereihin siten että joka haarassa on sulkuventtiili ja että aina imuvaiheessa olevaan sylinteriin olisi venttiili auki ja muissa kiinni. Tämä tekee toki rakenteesta hieman monimutkaisemman mutta moottori ja omistaja kiittäisivät pidemmällä aikavälillä. Siis huohotushöyryt eivät koskaan menisi imusarjan, egr:n yms komponenttien kautta vaan omassa "suljetussa" kierrossaan.

[Jasu]

Arvelen syyksi pätkäajoa, joka karstaa konetta pahasti, koska pakokaasuja kierrätetään overlapping toiminnon kautta sekä vielä öljyä huohotetaan takaisin imusarjaan

Heh, Kian (ja Hyundain) dieseleissä on sama systeemi, kaikki mitä huohottimesta tulee kierrätetään takaisin moottoriin turbon imupuolen, EGR:n, kaasuläpän ja imusarjan kautta. Pakokaasut samoin mutta eri puolelta turboa tietenkin. Arvatkaa vaan onko imusarja , kaasuläppä ja egr paksussa mustassa möhnässä...

Huohotinkäryt on ainakin viimeiset 50 vuotta ohjattu imupuolelle. 🤣

No tietenkin imupuolelle, mutta pakkoko niillä öljyhöyryillä on liata kaikki imupuolen osat ilmansuodatinta lukuunottamata. Siis kun tuossa se huohotinletku kytkeytyy takaisin järjestelmään ilmansuodattimen jälkeen ennen turboa. No, on ainakin tuorevoideltu turbo sitten... (oli oikeasti öljynen joka kerta kun vilkaisin.)

Mihin ne sitten ohjaisit? Ilmanputsarin jälkeiseen tilaan ne on ihan aina ohjattu. Isoin harmi on vain nykyvehkeiden polttoaineen ruiskutus palotilaan.

Optimaalisesti suoraan pihalle (vaikka jonkun öljynerottimen kautta), koska moottori tarvitsee optimaalisesti toimiakseen puhdasta ilmaa... mutta se ei liene laillista koska saasteet...  Näin ollen, huohotus pitää ohjata takaisin moottoriin. Tekisin sen niin että huohotusputki haarautuisi suoraan sylintereihin siten että joka haarassa on sulkuventtiili ja että aina imuvaiheessa olevaan sylinteriin olisi venttiili auki ja muissa kiinni. Tämä tekee toki rakenteesta hieman monimutkaisemman mutta moottori ja omistaja kiittäisivät pidemmällä aikavälillä. Siis huohotushöyryt eivät koskaan menisi imusarjan, egr:n yms komponenttien kautta vaan omassa "suljetussa" kierrossaan.

Ahdetussa..? Juuei, siellä on imusarjassa silti enemmän painetta kuin kampikammiossa, vaikka olisi venttiilit imukanavissakin...

Ellet sitten suunnittelisi nokka-akselin käyttämiä venttiileitä imusarjaan, jotka avautuisi hetkeä imuventtiilien avautumisen jälkeen, tällöin olisi pieni hetki imua siinä lyhyessä imusarjan pätkässä, kunnes lisätty venttiili avautuisi ja päästäisi ahtimen paineet kanavaan...

[hyper]

Arvelen syyksi pätkäajoa, joka karstaa konetta pahasti, koska pakokaasuja kierrätetään overlapping toiminnon kautta sekä vielä öljyä huohotetaan takaisin imusarjaan

Heh, Kian (ja Hyundain) dieseleissä on sama systeemi, kaikki mitä huohottimesta tulee kierrätetään takaisin moottoriin turbon imupuolen, EGR:n, kaasuläpän ja imusarjan kautta. Pakokaasut samoin mutta eri puolelta turboa tietenkin. Arvatkaa vaan onko imusarja , kaasuläppä ja egr paksussa mustassa möhnässä...

Huohotinkäryt on ainakin viimeiset 50 vuotta ohjattu imupuolelle. 🤣

No tietenkin imupuolelle, mutta pakkoko niillä öljyhöyryillä on liata kaikki imupuolen osat ilmansuodatinta lukuunottamata. Siis kun tuossa se huohotinletku kytkeytyy takaisin järjestelmään ilmansuodattimen jälkeen ennen turboa. No, on ainakin tuorevoideltu turbo sitten... (oli oikeasti öljynen joka kerta kun vilkaisin.)

Mihin ne sitten ohjaisit? Ilmanputsarin jälkeiseen tilaan ne on ihan aina ohjattu. Isoin harmi on vain nykyvehkeiden polttoaineen ruiskutus palotilaan.

Optimaalisesti suoraan pihalle (vaikka jonkun öljynerottimen kautta), koska moottori tarvitsee optimaalisesti toimiakseen puhdasta ilmaa... mutta se ei liene laillista koska saasteet...  Näin ollen, huohotus pitää ohjata takaisin moottoriin. Tekisin sen niin että huohotusputki haarautuisi suoraan sylintereihin siten että joka haarassa on sulkuventtiili ja että aina imuvaiheessa olevaan sylinteriin olisi venttiili auki ja muissa kiinni. Tämä tekee toki rakenteesta hieman monimutkaisemman mutta moottori ja omistaja kiittäisivät pidemmällä aikavälillä. Siis huohotushöyryt eivät koskaan menisi imusarjan, egr:n yms komponenttien kautta vaan omassa "suljetussa" kierrossaan.

Ahdetussa..? Juuei, siellä on imusarjassa silti enemmän painetta kuin kampikammiossa, vaikka olisi venttiilit imukanavissakin...

Ellet sitten suunnittelisi nokka-akselin käyttämiä venttiileitä imusarjaan, jotka avautuisi hetkeä imuventtiilien avautumisen jälkeen, tällöin olisi pieni hetki imua siinä lyhyessä imusarjan pätkässä, kunnes lisätty venttiili avautuisi ja päästäisi ahtimen paineet kanavaan...

Ei imusarjaan vaan kanteen, muiden venttiilien kaveriksi. Nokka-akselin tai elektroniikan ohjaamina (solenoidiventtiili). Ajoitus olisi tarkkaa mutta ei siellä huohotusjärjestelmässä mitään kovin isoa painetta pitäisi olla joten riittää kun tasaisin väliajoin höyryt imaistaan sylinteriin.

[Alpo Kieppi]

Vielä yksi ja erittäin mielenkiintoinen huomio tähän männänrenkaiden jumiutumiseen liittyvään keskusteluun.

Tuolta Pösö-foorumilta parhaiten käytännössä nämä moottorit tunteva Sitikkapuoskari kertoo, että liuottamalla on saatu männänrenkaita toimintakuntoisiksi. Mutta jos männänrenkaat ovat jakohihnasta irronneen kumijäämän tukkeamat, ei liuotus siihen vaivaan auta.

Eikös tuo jakohihnojen lahoaminen saatu myös lopulta kuriin paremmalla hihnan laadulla ja oikealla öljyllä. Eli ollaanpa erityisen tarkkoina, että saadaan oikeaa öljyä ja että hihna vaihdetaan oikeaan aikaan.

[tjs]

Onko varaosavalmistajien puolelta tullut mitään parannusta tilanteeseen, esim. paremmin kestäviä hihnamateriaaleja?

[olli__o]

Onko varaosavalmistajien puolelta tullut mitään parannusta tilanteeseen, esim. paremmin kestäviä hihnamateriaaleja?

Luultavasti,  Citikalla oli ainakin työkalu jolla mitattiin kuinka paljon hihna oli imenyt öljyä ja turvonnut, tai siis tulkki jolla kokeiltiin mahtuuko, jos ei mahdu on hihna turvonnut liikaa. Mutta mikä sitten on hyvä merkki, malli ja valmistaja, osaako joku varmasti sanoa? Tai voiko samallakin valmistajalla olla tehtaita eri maissa tai raaka-aine toimittajia/vuosia joilloin tekivät huonoja? Niitä toimittajia voi tupsahtaa uusia ja väittävät että sopii ja kestää - mutta kuka tietää ennen kuin jälkikäteen? tai jos ostaa käytetyn auton, niin mistä tietää mikä hihna siellä on viimeksi vaihdettu.

Vähän sama ongelma kuin jos ostaa nykypäivänä kumisia polttoaineletkuja, mistä sen tietää että saa varmasti kestävän (valitulle polttoaineelle, bensa/alkoholibensa, diesel/biodiesel...), joskus ennen riitti että valitsi luotettavan merkin tekemän letkun, mutta välillä (viimeisen 10-20 vuoden aikana) nilläkin on ollut isoja ongelmia (osin liittyy ehkä siihenkin että bensiinin ja dieselin koostumus on muuttunut paljonkin, bensassa voi olla suuri osa tolueenia ja muita lisäaineita joita ei ennen bensaksi laskettu). Itsellä ei pahinpia kokemusta kuin moottoripyöristä, niissä ei onneksi kauhean montaa metriä ole letkuja, mutta ärsyttihän se aikoinaan kun uusi "kaikki" (kaasarit on hieman ahtaassa kolossa ja lisäksi erilaisine alipaine- ja ylivuotoletkuineen) ja seuraavana vuonna huomasi että ne kaikki olivat hapertuneet ja ehtipä siinä loppukesästä "housutkin kastua" onneksi ei mitään isompaa. Mutta sitten oli niitä jotka tekivät täydellisen letkuremontin autoon ja totesivat myöhemmin että letkut olikin ihan kuraa - siinä ei paljon lohduta että saa rahat takaisin, asennustyö ja käytetty aika lienee se ärsyttävin siinä.

Mutta ei se jakoketjukaan ole aina autuaaksi tekevä, volkkarikonsernilla oli isoja ongelmia, joissa yhdistyi monia ongelmia samaan osaan, suunnittelu ja mitoitus, sekä alihankkijoiden laatu, muistelen ainakin yksi oli kuinka pitkään alihankkijat käyttivät samaa työkalua ketjun ŕeikien meistämiseen, työkalu kului ja hihnan rei'istä tuli karkeita ja söivät reikiä isommaksi ja ketju venyi sitä kautta. Äänen ja polttoaineen kulutuksen kannalta siitä kannatti tehdä kevyt, mutta lopputulemana yhdistelmästä oli ketju jonka kestoikä saattoi olla kymmeniä tuhansia kilometrejä. eli paljon lyhyempi kuin hihnan. Citikalla oli myös tuota edeltävässä ketjukoneessa jakopäässä monia ongelmia, kiristimessä ja yksi ainakin että ketjupyörät saattoivat nitkahtaa väärään asentoon, kun olivat vain pultin kitkalla kiinni. Kitkaan vaikuttaa moni asia ja toteutuma oli liian lähellä sitä että nitkahti ja siten moni nitkahti, tuossa jakopäässä oli myös monta suunnittelu/toteutusongelmaa, eli tavoitetta "luotettava ketju" ei saavutettu ja oli vielä kohtuu hankala/arvokas korjata. Ehkä murroksessa katosi hiljaista tietoa. Ja myös paljon uutta, painavia ketjupyöriä kun niissä ennakonsäätö ja ketjujen käytöstäkin oli vuosikymmeniä aikaa. Toinen mikä on ollut monella automerkillä ongelmana tällä vuosituhannella on mäntien öljyrenkaiden suunnittelu näissä pikkukoneissa - usealla merkillä on ollut ongelmia öljynkulutuksen kanssa, youtube on pullollaan videoita joissa vaihdetaan mäntiä ja hoonataan volkkarin TSI-koneita (vanhempia), syynä hirmuinen öljynkulutus joka alkaa jo 150-200000 km välillä tai jopa ennen ja aika samaa oli vanhoissa Citikan THP/VTI-koneissakin (perussyymä ilmeisesti niinkin yksinkertainen vikä kuin liian pienet reiät oljyrenkaassa/männässä ja ne tukkeentuvat) varmaan myös erilaisia kitkan vähentämisen toimia osasyynä.

[tjs]

Erittäin kattava tietopaketti:
https://monamicitroen.blog/2026/06/21/puretech-moottori-innovaatiosta-imagokriisiksi/

[HiTec]

Mutta ei se jakoketjukaan ole aina autuaaksi tekevä

Niin no eikös Stellantiksellakin ole par'aikaa päällänsä takaisinkutsu noihin 1.5 BlueHDi moottoreihin liittyen. Omanikin kävi jo tuossa ja toteamus oli jollain huollon apilla, ettei ole vitjan vaihtotarvetta - vielä = tuo aikapommi siis jätettiin sinne yhä tikittämään :-\

[Aakku]

Mutta ei se jakoketjukaan ole aina autuaaksi tekevä

Niin no eikös Stellantiksellakin ole par'aikaa päällänsä takaisinkutsu noihin 1.5 BlueHDi moottoreihin liittyen. Omanikin kävi jo tuossa ja toteamus oli jollain huollon apilla, ettei ole vitjan vaihtotarvetta - vielä = tuo aikapommi siis jätettiin sinne yhä tikittämään :-\

Mulla on pakussa 2 litrainen BlueHDi, jossa puheiden mukaan on vahvempi ketju ilman kulumisongelmaa. Siitä huolimatta tähänkin moottoriin vaihtui ainoaksi öljyksi Total RCP. Elikä Robust Chain Protection.

[HiTec]

Siitä huolimatta tähänkin moottoriin vaihtui ainoaksi öljyksi Total RCP. Elikä Robust Chain Protection.

Tuosta öljystä en tiedä tämän 1.5 BlueHDi kohdalla, mutta kun tässä on nokkahihna ja tuo nokkien välinen on sitten tehty vitjalla. Ja tuo hihnakin 5v vaihtovälillä!?! Mitä vi...ua??? Perinteisestihän HDi on ollut 10v vaihdoin, mutta...

[Skodisti]

Tammikuussa 2024 vaihtui myös 1.5  BlueHDi:n suositukseksi Total RCP.

[Jalamari 53]

Palataas itse otsikon asiaan.

Uskaltaa. Vaihdoin vaimolle v 2023 huhtikuussa valmistetun C3:n. Jos autossa on vihreäpäinen.
MEinasin ajaa kesän 95 bensalla ja  talven 99 bensalla (ehkä turhaa)
Vaihdan öljyt vuosittain vaikka tulee n. 5-10  tuh km vuoteen. Tilasin työkalun hihnan tarkkailuun.

Tuossa pitäisi olla se kestävämpi hihna (6/23 jölkeen valmistetut) ja vahvempi öljyn huohotusventtili (3/23 jölkeen valmistetut)

Ja niinkuin JPL sanoo, eikun hanaa. Auto vaikuttaa erittäin pirteältä ja melkein yhtä mukavalta ajaa kuin minun oma C5X.

[olli__o]

...
Uskaltaa. Vaihdoin vaimolle v 2023 huhtikuussa valmistetun C3:n. Jos autossa on vihreäpäinen.
....

Pakko kysyä mikä vihreäpäinen?

[tjs]

...
Uskaltaa. Vaihdoin vaimolle v 2023 huhtikuussa valmistetun C3:n. Jos autossa on vihreäpäinen.
....

Pakko kysyä mikä vihreäpäinen?

Tarkoittaneeko blogissa https://monamicitroen.blog/2026/06/21/puretech-moottori-innovaatiosta-imagokriisiksi/ mainittua vihreää öljytikkua?

[Jalamari 53]

Oikein, vihreäpäinen öljytikun pää.

Ja tarkennuksena Euro 2 eli 2018+ jälkeen tehdyn moottorin voi kyllä jo ostaa. Hihnan kun vaihtaa viiden vuoden jälkeen uuden tyyppisen ja tarvittaessa jos alkaa viemään öljyä niin uusi venttiilikoneston koppa huohottimeineen.

Euri 1 kanssa olsin skeptinen, itse en ostaisi.