C5 II palloista aloittelijan kysymys

[purflux]

Jos otat comfort-pallot, niissä on intuition vastaisesti kovempi paine kuin normipalloissa. Ja jos ajatellaan että pallo vuotaa vuodessa 5% niin menee jokunen vuosi että paine tippuu uuden normipallon tasolle. Joten comfortti on myös pitempi ikäinen.

[mustis]

Mutta vika korjaantui täysin pallojen vaihdolla ja vasemman puolen kovuus hävisi. Itseasiassa koko takapää oli kivikova.

Alkoi tuntumaan että monissa näissä tämän ikäisissä on liian kovat pallot. Neljä vuotta ajellut ja ihmetellyt juttuja Hyde alustan mukavuudesta. Uusilla takapalloilla vasta oivaltaa että oikeastihan alustan pitäisi olla pehmeä. Etupää mulla ei ole kivikova, mutta täytyy miettiä pallojen vaihtoa eteenkin.

Kyllä se vaan on ikävä tosiasia että Hyde sitikan jousitukseenkin joutuu panostamaan vanhemmiten. Jos 15-20vuotta vaan ajetaan niin alkaa tuntumaan tavalliselta autolta.  :)

[mustis]

Jos otat comfort-pallot, niissä on intuition vastaisesti kovempi paine kuin normipalloissa.

Jos koitetaan aloittelijoille vääntää rautalangasta korkeamman paineen pehmentävä vaikutus:
Ajattele 100 joustavaa patjaa joista jokainen kantaa kilon, kun niihin istahtaa 50kg perse ja painaa ensimmäiset 50 littuun niin vielä jää 50 joustamaan.
Mutta entäs kun patjoja on vanhemmiten vaan 55 ja 50kg hanuri litistää 50 ensimmäistä...

[kulmaraudat]

alunperin meinasin ottaa vakiopallot, mutta onneksi auto-artikkelin myyjä sai puhuttua comfort pallot. https://www.auto-artikkeli.fi/tuotteet/citroen/c5/c5-i-ii-2001-2008/alustan-osat/jousipallo. auto on siis 2005 berline automaatilla. plussaton.

eihän mulla ole mitään vertailukohtaa, mutta ei sinällään tarvitsekaan kun itselle tuntuu nyt alusta hyvältä, eikä oikeastaan ole aikaakaan sen kummemmin asiaa miettiä. Lueskelin että jengi on poraillut/avarrellut niitä öljyreikiä palloista. Itsellä ei oikein ole sellaiseen innostusta tai aikaa, joten nää comfort pallot on mulle just oiva valinta. eteenkin meinasin vielä vaihtaa comfort pallot vaikkei siinä nyt mitään tulenpalavaa kiirettä ole koska etupää tuntuu vielä suhteellisen terveeltä tässä autossa.

[olli__o]

C5:ssa on kohtuu jäykät kallistuksenvakaajat, kuten hydesitikoissa täytyykin olla, mutta yhdistettynä oikein pehmeisiin jousiin tulee esille (tai vahvistuu) myös ei-toivottu ilmiö: vinoissa pompuissa keinuminen. Pehmeillä palloilla kun ajaa esimerkiksi vinosti yli hidastetöyssyn (tai toispuoleisten kuoppien yli), jäykät kallistuksenvakaajat (verrattuna jousiin) kallistuttavat koria. Mutta kyllä minullekin C5:ssa comfortit sopi paremmin kuin normit ja kävin radallakin kokeilemassa miltä ne siellä tuntuivat, ihan jees.

Jos otat comfort-pallot, niissä on intuition vastaisesti kovempi paine kuin normipalloissa.

Jos koitetaan aloittelijoille vääntää rautalangasta korkeamman paineen pehmentävä vaikutus:
Ajattele 100 joustavaa patjaa joista jokainen kantaa kilon, kun niihin istahtaa 50kg perse ja painaa ensimmäiset 50 littuun niin vielä jää 50 joustamaan.
Mutta entäs kun patjoja on vanhemmiten vaan 55 ja 50kg hanuri litistää 50 ensimmäistä...

Ihan totta: isompi esipaine on pehmeämpi, mutta rautalankaperustelut täytyy ehkä miettiä uudestaan, jos kytkee kaksi samanlaista jousta peräkkäin, kummatkin puristuu yhtä paljon, sama koskenee ilman kitkoja vaikka samanlaisia jousia olisi vähän enemmänkin peräkkäin muutenhan tarttis perustella mikä niistä ihan samanlaisista jousista ensimmäisenä puristuu littuun, no jousen massa vaikuttaa ihan pienen hitusen jos se on pystyasennossa.

Kaasuillakin tuon voi selittää: Jos pallossa on oikein pieni esipaine, niin kaasu puristuu käytön aikana oikein pieneksi tilavuudeksi kun auton paino vaikuttaa siihen (auton painon aiheuttama paine on helppo laskea jos tietää sylinterin poikkipinta-alan), mutta se voisi olla esimerkiksi luokkaa 70 bar ja kaasun toiminta jousena perustuu siihen että kun kaasua puristetaan sen paine nousee. Jos kaasun paine nousee kaksinkertaiseksi, niin tilavuus puolittuu ja joustoliike aiheuttaa tuota tilavuuden muutosta, eli jousisylinteri pumppaa nestettä sylinteristä jousipalloon ja jousipallossa kumin takana oleva kaasu puristuu kasaan. Kaasun määrä käyttötilanteessa on kovuus tai pehmeys. Jos kaasua on käyttötilanteessa  desilitra, niin sen puristaminen puoleen vaatii liikkeen joka pumppaa puoli desilitraa nestettä. Jos kaasua on käyttötilanteessa 2 dl, niin sen puristaminen puoleen vaatii 1dl nestettä, eli jousitukselta tuplasti pidemmän liikkeen kuin aiemmassa, eli tuplasti pidempi jousituksen liike samalla voimalla, eli se isompi tilavuus on pehmeämpi.

Tuollaisen 2 dl kaasun 70 bar saisi esimerkiksi 35 bar esipaineella 4 dl jousipallolla ja jos taas samalla 4 dl jousipallolla esipaine olisi vain puolet 17,5 bar, on käytön aikana kaasutilavuus vain 1 dl, käytönaikainen paine kasvaa nelinkertaiseksi ja tilavuus tippuu neljänteen osaan.

Ääritilanne on se jos kaasut ovat lähes karanneet, niin esipainetta ei juuri ole, ja jos pallossa on sen seurauksena käytön aikaisen paineen aikana vaikka desilitran sijaan ruokalusikallinen kaasua, niin se aiheuttaa jo tuntemuksen että auto ei jousta yhtään vaan pomppii vain autonrenkaiden jouston varassa.

Tuolla tilavuuden pienemisellä saadaan myös automaattisesti progressiota, eli jousi jäykkenee sitä enemmän mitä suuremmalla voimalla sitä puristaa. eli jos autoon lastaisi tuplakuorman ollaankin käyttöpaineessa 140 bar ja pehmeämpi esipaine 35 bar 4 dl pallo onkin ylikuormalla jäykempi 140 bar 1 dl. vähän tuossa voi hämätä se että jousto alkaa vasta kun esipaine on ylitetty ja rautapallo rajoittaa kaasun maksimitilavuuden. Pallot eivät ole ihan noita esimerkkipaineita ja -tilavuuksi reaalimaailmassa, mutta siellä tienoin oleva yleistys.

No en tiedä oliko kovin selkeä pitkä selitys, mutta sen kaasukuplan koko jousipallossa määrittelee jouston pehmeyden, isompi kupla voi painua kasaan helpommin ja isommalla esipaineella jää käyttötilanteessa isompi kupla (kunhan tietysti esipaine on alempi kuin käytönaikainen paine, muuten ei tulisi joustoa palloon päin ollenkaan).

[kulmaraudat]

C5:ssa on kohtuu jäykät kallistuksenvakaajat, kuten hydesitikoissa täytyykin olla, mutta yhdistettynä oikein pehmeisiin jousiin tulee esille (tai vahvistuu) myös ei-toivottu ilmiö: vinoissa pompuissa keinuminen. Pehmeillä palloilla kun ajaa esimerkiksi vinosti yli hidastetöyssyn (tai toispuoleisten kuoppien yli), jäykät kallistuksenvakaajat (verrattuna jousiin) kallistuttavat koria. Mutta kyllä minullekin C5:ssa comfortit sopi paremmin kuin normit ja kävin radallakin kokeilemassa miltä ne siellä tuntuivat, ihan jees.

tähän ilmiöön olen jo tottunut tässä 4 vuoden C5 omistajuuden aikana. joko en huomaa eroa aiempaan tai sitten olen vaistomaisesti oppinut ajamaan ko. töyssyt oikeassa kulmassa että minimoin keinumisen. Mutta toi keinuminen on todellista ja liittyy auton designiin. tuntus että olipa kovat tai pehmeät pallot, se keinuminen on olemassa. Mutta omalla kohdalla en huomannut eroa. keinuu kun sopivalla tavalla ajaa johonkin hidastetöyssyyn tms..

[Hessu]

tähän ilmiöön olen jo tottunut tässä 4 vuoden C5 omistajuuden aikana. joko en huomaa eroa aiempaan tai sitten olen vaistomaisesti oppinut ajamaan ko. töyssyt oikeassa kulmassa että minimoin keinumisen. Mutta toi keinuminen on todellista ja liittyy auton designiin. tuntus että olipa kovat tai pehmeät pallot, se keinuminen on olemassa. Mutta omalla kohdalla en huomannut eroa. keinuu kun sopivalla tavalla ajaa johonkin hidastetöyssyyn tms..

Tuo on yksi syy valita Hydractive 3+ mallin auto, sillä pehmeässä jousitustilassa keskimmäisen jousipallon nestepiiri muodostaa auton poikittaissuuntaisen hydraulisen telin joka vääntää kallistuksenvakaajaa vastaan. Vaikutus on samantapainen kuin jos autossa olisi löysemmät vakaajatangot.

[kulmaraudat]

Varmaan noinkin. Oman auton hankin peräkoukun takia ja alunperin oli tarkoitus pitää vain yhden syksyn verran että sai remonttiasiat tehtyä kärryn kanssa. Työsuhde Teslan jätin pois ja aloin etsimään "autoa" C5:n toimiessa tilapäisautona. Noh, "autoa" en ole raaskinut hankkia ja tällä ajellaan vieläkin :). Pääomaa kiinni 900€ (auton hinta) + varaosiin mennyt raha. Tuollaiseen hintaan ei tullut mieleen käyttää energiaa kyselläkseen +:sta, kun se harvoin myynti ilmoituksissa mainitaan :) Näitä kun ei kaupasta saa siten että voisi ruksia varustetason. nykypäivänä näiden pyyntihinnat tosin näyttäisi nousseen :)

[kulmaraudat]

minkälaisia kokemuksia on muuten talvella? luulisi että kun puhutaan kaasuista ja paineesta, -10 - -20 pakkanen pudottaisi painetta palloissa?

[mustis]

Vm -95 Ford mondeon kalikaksi jäätyneelle penkille useita kertoja hanurin laskeneena voin kertoa että sitikat on talviautoja...

[olli__o]

minkälaisia kokemuksia on muuten talvella? luulisi että kun puhutaan kaasuista ja paineesta, -10 - -20 pakkanen pudottaisi painetta palloissa?

Lämpötila vaikuttaa, mutta veikkaan että aika harva oikeasti sokkotestissä tuntisi sellaiset painemuutokset, eli ehkä helpomminkin talvella tuntee iskunvaimennuksen jäykistymisen (nesteen viskositeetti jäykistyy) ja autonrenkaiden sekä kumipuslien jäykistymisen pakkasella.

Jos paine on vakio ja lämpötila muuttuu, niin kaava on (Tuo on kaava "ideaalikaasu"ille, mutta ei typpi ihmisen ja auton sietämissä lämpötiloissa hirviästi heitä ideaalikaasun yhtälöistä)

V1/T1=V2/T2

Jos lämpötila puolittuu, niin käy myös tilavuudelle, mutta onneksi tuo vertailulämpötila on absoluuttinen, eli kelvineinä. Luulisin että kaasupallojen esipaine ilmoitetaan yleensä 20 °C lämpötilassa, eli 293,15 K, eli silloin -20 °C (253.15 K) lämpötilassa 2 dl alkuperäinen käytönaikainen kaasutilavuus olisikin luokkaa 1,73 dl - kai senkin joku voisi tuntea, mutta ei ihan niin helposti kuin voisi ajatella - Xantian ja vanhempien yksikerroskalvojen kaasun tihkuminen kalvon läpi saattoi olla vuodessa jopa tuota luokkaa, ja yleensä mutu ohjeena tuolloin oli että kolmeen vuoteen asti säilyy mukavana.

Mutta kyllä tuo pakkanen vaikuttaa selkeästikin havaittavasti kaasuihin, sen huomaa vaikka kun kesällä vielä takaluukun kohtuudella nostanut kaasujousi tiputtaa takaluukun takaraivoon kun tulee talven pakkaset.
[Edit- korjattu kaavan vasemman puolen alaindeksi]

[kulmaraudat]

Varmaan sama homma kaasuiskunvaimentimissa. Pakkasella voivat toimia vähän eri tavalla. No, 3-5 vuotta on aika pitkä horisontti tämän ikäiselle autolle, toivotaan että kyyti säilyy mukavana ja katsellaan sit vuosien päästä että vieläkö tällä autolla jatketaan.

[purflux]

Jos paine on vakio ja lämpötila muuttuu, niin kaava on (Tuo on kaava "ideaalikaasu"ille, mutta ei typpi ihmisen ja auton sietämissä lämpötiloissa hirviästi heitä ideaalikaasun yhtälöistä)

V1/T1=V2/T2

Se on vissiin typpiatomin nopeus joka ylläpitää painetta, hidas nopeus pakkasella ----> paine laskee ---> pitää puristaa lisää jotta paine palautuu ---> typpikuplan tilavuus pienenee ---> jouset kovenee, siis vaikka 5cm joustossa alkupään ja loppupään paine-ero suurenee mikä tuntuu "kovuutena". Mutta eihän esim. c5 I-koppasessa paljoa eroa huomaa tosin en ole ajanut sitä alle 20 pakkasella.

Se on jännää että auton paino on pienten typpiatomien varassa, kun niitä on tarpeeksi paljon, auto "kelluu".

[Teuski]

Se on jännää että auton paino on pienten typpiatomien varassa, kun niitä on tarpeeksi paljon, auto "kelluu".

Ihan samoin se on rautajousisessa pienten rauta-atomien varassa  ;D

[yason]

Ja suurin osa koko autostakin on atomitasolla enimmäkseen täyttä tyhjää...

[kulmaraudat]

Ja suurin osa koko autostakin on atomitasolla enimmäkseen täyttä tyhjää...

onneksi näyttää olevan sinkitty että ne vähäisetkin rauta-atomit pysyy pihassa niiden typpiatomeiden kannatteltavana :)

[IJN]

Moottori se vasta etevä onkin. Yhdestä putkesta tungetaan sisälle typpeä, happea, bentseeniä, oktaania, parafiinejä, olefiinejä ja ties mitä muita fiinejä, sekoitetaan ja annetaan niskaan kipinöitä, niin toisesta putkesta tulee ulos typpeä, hiilidioksidia sekä vesihöyryä ja tästä kaikesta ärsyyntyneenä moottori potkii kärryä eteenpäin annostelun mukaisella voimalla.

[purflux]

Se on jännää että auton paino on pienten typpiatomien varassa, kun niitä on tarpeeksi paljon, auto "kelluu".

Ihan samoin se on rautajousisessa pienten rauta-atomien varassa  ;D

Kuitenkin siinä on ero, kaasussa atomin törmäysenergia eli liike-energia pukkaa pallon kumikalvoa kun rautajousissa atomien sidosvoimat tuottaa jousivoiman. Hyvä hyötysuhde atomilla on 100%, jos atomit korvattais pienillä kumipalloilla, niin jouset romahtaisi sekunnissa.

[Beksi-Eki]

Vika voi olla myös "kynkän" laakerissa jos enemmän tai vähemmän jumissa. Itse epäilisin tuota. Voi pallokin olla rikki mutta näistä tuplakalvo palloista en ole sellaista kuullut. Pallojen luotettavuudesta kertonee ettei ketään ole kehitellyt näihin täyttösuuttimia kuten aikaisempiin yksikalvoisiin.

Minulla on mennyt yksi muhkun eli C5:n takapään pallon kalvo puhki. Auto tosin oli seissyt melko pitkään.

Patonkiharrastajien IRC-kanavalla #sitruuna oli vuosia Tampereella France Moteurissa työskentelevä asentaja. Hänen mukaansa uusien pallojen kohdalla venttiilin asentamisen estää lähinnä pallon lyhyempi mitta. Äärimmäisessä joustoliikkeessä kalvo venyy melkein koko mitaltaan kiinni pallon pintaan. Tästä syystä venttiilin asentaminen on riskialttiimpaa pallon kestävyyden kannalta kuin vanhoissa.

Kyllä se typpi näistä tuplakalvoisistakin katoaa ajan myötä. Kannattaa katsoa Jekkerin video siitä miten hän täyttää C6:n pallon. Pitääpä kysellä onko pysynyt kalvo ehjänä. ;-) https://www.youtube.com/watch?v=PwkwssVWEfw

[kulmaraudat]

tältä muuten näyttää uudet comfort pallot katsastuksessa. (taka akselilla). vanhoissa kovissa palloissa oli lähelle 90%

katselin että edessä pallot on hyvin näkösällä muovien alla (tai siis että niihin pääsee helposti käsiksi). mikä on ihmisten kokemus että ovatko yhtä tiukassa kuin takapallot? mulla takapallot vaati kyllä todella paljon kärsivällisyyttä ja pohtimista että sain ne lopulta irti. ja onko niin että järjestelmä on paineeton kun auto on ala-asennossa? Kun lopulta sain takapallot irti auton ollessa ala asennossa pukeilla, sieltä kyllä pölähti öljyä. toisaalta mietin että jos siellä olisi ollut painetta, pallot olisi lentänyt jonnekkin sinne.. :)

[Jasu]

Iskaritesteri ei kerro oikeasti mitään pallojen kunnosta. Tai sen verran, että kun on kaasut täysin poistuneet tai aivan vähissä, niin sitten alkaa testerikin valittaa. Nuo iskaritesterit kun on viritetty toimimaan rautajousien kanssa, ja nämä hydemystiset käyttäytyy aivan toisin, kuten ilmajousikin. Eikä tuo testerin kertoma numeroarvo sinällään myöskään kerro vaimentimen toimivuudesta, käytännössä katsuritkin vaan katsoo poikkeavuutta saman akselin toiseen vaimentimeen...

Yleensä palloa irrottaessa pikkasen nestettä lirahtaa, johtuen pallon asennusasennosta. Paitsi niissä missä on pallo ylhäältäpäin ruuvattu, kuten GS/CX/DS/SM etupallot, kaikista muista tuppaa lirahtamaan kun sylinteri on makaavammassa asennossa, ja etupallot myöskin enempi vaakaan kuin pystyyn asennetut...

Jos painetta olisi kovinkaan paljon järjestelmään jäänyt, et jaksaisi palloa pyörittää. Ja silti, vaikka olisi täydet paineetkin, niin ei se pallo mihinkään lentäisi, hydrauliikasta kun paine laskee heti kun nestettä pääsee purkautumaan... Paineilma olisi toinen tarina, ilma kun puristuu kasaan, neste ei niin siksi paine laskee välittömästi...

C-vitosesta ei paineet täysin poistu ala-asentoon laittaessa, jos auto on pyörillään. Nostokorvakkeiden alle pienet palikat, niin silloin saa paineet täysin pois, tai nosturilla jolla pyörät roikkuu vapaana. Lexialla saa täysin paineettomaksi, jos semmoinen virveli tallista löytyy...

[yason]

tältä muuten näyttää uudet comfort pallot katsastuksessa. (taka akselilla). vanhoissa kovissa palloissa oli lähelle 90%

Lukemien perusteella näyttää, että etupallotkin kannattais vaihtaa :) En oo varmaan koskaan nähnyt noin korkeita prosentteja hydepyörillä.

Sellanen 50-60% on ihan normi, kuten takana onkin.

[kulmaraudat]

Kyllä ne etupallot siltä tuntuukin että kannattaa vaihtaa. Kerään vain tässä rohkeutta ja motivaatiota pettymyksiin jos ne on yhtä tiukasti kiinni kuin takapallot oli :) kyllähän toi iskari testi kertoo ripustus systeemin kyvystä pitää pyörä tien pinnassa. Rengaspaine, pallot jne. vaikuttaa. Kuten todettu vuosi sitten taka-akselilla oli 90%. Silloin massa täristinlevyllä ei juuri vaihtele 0-30hz tärinälllä ja systeemi on kivikova.(näin maalaisjärjellä kuvittelisi)

[Jasu]

Todennäköisesti etupallot on ihan yhtä tiukassa kuin takana oli, mikäli ovat tehtaan jäljiltä, eikä harrastajan. Pallot pysyy kiinni, eikä vuoda, kunhan vaan ovat kiinni asti. Kahden-kolmen sormen otteella on tullut omiin kiristettyä, lähtee sitten helposti irtikin...

Jostain syystä C-vitosten pallot on tehtaalla vedetty törkeän kireälle, kun LHM -aikakaudella pallot oli sen verran kireällä että just metallipinnat toisensa tapaa. Ja lähti aina helposti irti, ilman taistelua, ehkä kuvaavin esimerkki oli kun kaveri kävi täytättämässä paineita Ranskantuonti -Bx:ään, takapallojen ollessa sylintereissä kiinni, täyttötulppaa irrottaessa lähtikin pallo pyörimään sylinterissä -siis mieluummin siitä M36 kierteisestä pallosta kuin M9-kierteellä olevasta täyttötulpasta pallon päässä. Ikää Beksillä oli tuolloin 16 tai 17 vuotta, ajomäärä alle satkun ja Ranskan keskivaiheilla aiemman elämänsä viettänyt...

Iskaritesteriä joskus testattiin, kun olivat uusi juttu. Eräässä Rättärissä päästiin kokeilemaan kaikkia vaihtoehtoja, sekä yksinään että yhdistelminä, siis putki-iskari, massaiskari ja kitkaiskari, jännästi se yhdistelmä millä saavutti parhaan mukavuuden sekä renkaan pidon, oli sellainen missä testeri väitti lukemasta tulkiten että olisi huonoin ja että rengas ei olisi edes kiinni tiessä. Testerin "parhaan" tuloksen sai aikaan pelkällä putki-iskarilla, joka tosiasiassa on pidon kannalta se kehnoin...

Toinen hauska mitä noilla testereillä saa, on mm. Bemareissa vakiona olevassa ilmajousituksessa saatava hylkytulos. Jopa muutaman kymppitonnin ajettuja on passitettu iskariremonttiin, kun testerin(käyttäjän, siis katsurin) mielestä iskarit ovat loppu, ja sitten siihen vähän ajettuun kun on vaihdettu uudet iskarit niin tulos oli edelleen sama kuin niillä viallisiksi tuomituilla. Tätä sitten tovin painivat, merkkikorjaamo maahantuojan kanssa vs. katsastus, ja tässä kävi siten että Tragicom oli asiasta tietoinen ja heiltä on lähtenyt tiedote ettei ilmajousituksen kanssa lukemat ole mitenkään vertailukelpoiset rautajousiversioon. Ja hyvin pitkälle tuo Sitikan mehujousitus käyttäytyy ilmajousituksen tapaan, ollen toki vielä vähän omanlaisensa, mutta selkeästi on iso ero rautajousisiin...

Ja joo, kaikkia versioita on ollut ajossa, mehujousia LHM ja LDS -nesteillä, ilmajouset, kierrejouset sekä yleisempään tapaan että Rättärin tapaan asennettuina ja viimeisimpänä tuttavuutena lehtijouset. Omiin kokemuksiin perustuen, testeristä saa lähinnä vertailutiedon vasemman ja oikean välille, ja siihenkin ison muuttujan tekee renkaat ja rengaspaineet. Ja on sekin koettu, että tasaisesti tulee "huonompi tulos" vasemmalle puolelle oikeaan verrattuna, ja kun testerille sitten peruuttaa niin yllättäen oikea ja vasen onkin autosta katsottuna vaihtaneet puolia eli testeri ei saanut edes keskenään vastaavia tuloksia, vai miten muuten voi päätellä tuloksen siirtyvän puolelta toiselle vaihtamalla auto toisinpäin testerissä..?

[purflux]

kyllähän toi iskari testi kertoo ripustus systeemin kyvystä pitää pyörä tien pinnassa.

Vaimennus tulee vaan siitä kun öljy virtaa läpi pallon vastuksen, kaasunpaine tai oikeastaan määrä kumikalvon toisella puolella ei muuta vastuksen mekaanista rakennetta. Mutta epäsuorasti kaasun määrä vaikuttaa, mitä enemmän kaasua, sitä tasaisempi tilanne vastuksessa on, tai mitä vähemmän kaasua, sitä suurempi ero on ulosjoustossa. Toki vastuskin voi hajota, kaikki on mahdollista.

Etupallot voi testata kun ajaa hidastetöyssyyn, sellaiseen joka on täysleveä. Jos auto jotenkin vääntyy töyssyssä niin paineet heittää. Jos menee jouhevasti, luulisi olevan kunnossa.

Tässä isompi ketjuväännin jolla voisi irrota jos mahtuu vääntämään: https://www.ak24.fi/fi/tavarat/0/0/?term=Toptul%20JJAH%202003
Ostin sen joitakin vuosia sitten ja oli alle 50€ nyt yli 100€.