Xantia - Polttoaineen kulutus

[jartsa70]

Hei.

Olen tuossa ihmetellyt tuon xanttian 94 vm 2.0 polttoaineen kulutusta joka tuntuu olevan melko korkea.
Mittasin tuon kulutuksen ja se oli 90 keskinopeudella 9,5 litraa satkulla!! 
Onko tuo kulutus normaalia vai mistäpäin koslaa pitää lähteä vikaa metsästämään?
Xantulla ei ole ajettu ku vasta 199000 kilsaa.
Voisko olla että katti on tukossa kun syö melkoisesti öljyäkin tämä vekotin?

Kiitän vastauksista etukäteen.

[apaija]

Korkeaan kulutukseen kannattaa ensiksi hakea vikaa laahaavista jarruista. Onko ajon jälkeen joku jarrulevy lämmin / kuuma. Ja kyllä kulutus vaikuttaa suurelta.

Ari

[ealab]

Myös maadoitukset, yms. olisi oikeastaan aluksi syytä tutkia ja päivittää. Moottorin lämpötila-anturi jos viallinen, antaa kylmä-tietoa ruokkien konetta enemmän. Kaikki jarrut tietenkin, LHM:n olisi hyvä olla riittävän tuoretta(käytännössä vaihtoväli 60tkm) uusimisineen, jarrujen ilmauksineen.

[jartsa70]

Maadoitukset juuri vaihdettu akulta runkoon ja rungosta moottorille johdon katkettua. Plusnapa putsattu ja tarkistettu kunto. Jarrut juuri herkistetty ja toimii moitteitta eikä laahaa päällä. Ilmansuodatin ja tulpat vaihdettu juuri. LHM:mä vaihtui samalla uusiin kun nuo yläpään lautaset piti vaihtaa ja uudet jousipallot niin tuli kaikki Lhm:mä pihalle kun ei tiiviste pitänyt ja samala sitten ilmattu jarrutkin.

Mietin tuossa että voisiko katti olla tukossa kun vie öljyä mukavasti. Tietty vielä voisi vaihtaa tulpanjohdot uusiin.

[Seppo]

Tietysti senkin voi katsoa että polttoaineletkut eivät vuoda.
Minulla vuoti joskus ruiskutukin päässä oleva letku, se korjaantui
vaihtamalla uusi klemmari.

Maantiellä pääsee jopa 7 l /100 km, kaupungissa sitten menee yli kymmenen
niin että keskikulutukseksi tulee 9 litraa sadalla.

[läjjeejä]

1,8 8v95 matkaajossa rajoitusten mukaan pääsee jopa6,5 mut xsantun luonne kulkuri kun on niin tuo 7,5 on lähempänä totuutta

[yason]

Täälläkin on Xantussa jotain outoa. Aiemmin maantiekulutus ihmeempiä yrittämättä n. 7, jopa alle. Nyt ei tunnu pääsevän alle kasin.

Etujarru laahasi talvella niin, että tuntui satunnaisesti jopa palaneen käryä, kun pisti parkkiruutuun, vein huoltoon, ei Rekaran puhdistus ja herkistely auttanut yhtään, nyppäsin kitinälevyt ensiapuna veks ja ylikuumeneminen rauhoittui enimmälti osin, ja nyt otin renkaiden vaihdon yhteydessä härkää sarvista ja purin ja puhdistin kummatkin etujarrut oikein viimeisen päälle. Reippaasti kuparitahnaa kaikkialle liikkuviin osiin ja satula liikkui nätisti, mukavan irrallisina kolisivat palat puhdistuksen jälkeen, eivätkä tuntuis laahaavan. Vapaallakin auto lähtee rullaamaan ihan minimaalisen pienestä kaltevuudesta ja keinahtelee edestakaisin, jos rullaus loppuu pieneen asvaltin painaumaan.

Silti etuvanteet ja -navat ovat hiukan lämpimät ajon jälkeen ja kaupunkiajon jälkeen jarrulevy pääsääntöisesti kuuma. Motarilla ajon jälkeen joskus rullasin pysähdyksiin ilman jarruttamista ja kokeilin levyjä ja silloin olivat levyt onneks vain lämpimät siten, että sormea pystyi pitämään huoletta levyn päällä. Mutta yleensähän jarrulevyt on maantieajossa melko kylmät: vain rankasti jarruttelemalla ne saa kuumenemaan. Aiemmissa autoissani levyt on kaupunkiajossakin yleensä olleet korkeintaan lämpimät.

Laitoin kyllä ne pirun kitinälevyt puhdistuksen jälkeen takas, mutta jarrutuksen kitinään ne eivät auttaneet... Vieläkö ne sitten aiheuttais jotain pientä laahausta, pitää ottaa pois? (No, se ei haittaa, sillä mua ei haittaa, jos jarruttaessa vähän vinkaisee, kunhan eivät vain laahaa.)

[tarksu]

Silti etuvanteet ja -navat ovat hiukan lämpimät ajon jälkeen ja kaupunkiajon jälkeen jarrulevy pääsääntöisesti kuuma. Motarilla ajon jälkeen joskus rullasin pysähdyksiin ilman jarruttamista ja kokeilin levyjä ja silloin olivat levyt onneks vain lämpimät siten, että sormea pystyi pitämään huoletta levyn päällä. Mutta yleensähän jarrulevyt on maantieajossa melko kylmät: vain rankasti jarruttelemalla ne saa kuumenemaan. Aiemmissa autoissani levyt on kaupunkiajossakin yleensä olleet korkeintaan lämpimät.

Kannattaa katsoa ettei käsijarru laahaa. Itsellä kävi juuri näin kun vaijeri alkoi olla elinikänsä loppupuolella.
Jarrut alkoivat tienpäällä kerran laahaamaan niin paljon, että levy hehkui punaisena kun pysähdyin asiaa tutkimaan. Laahaus luonnollisesti korjaantui kun vaijerit vaihdettiin.

[jsi]

Xantian kanssa en juuri koskaan pääse alle 10l/100km.  Aamulla kilsa asemalle ja illalla kaupan kautta takaisin. 

[ealab]

Nyt näyttäisi 1.8 16V Xantia kuluttavan alle 7. Syynä ehkä uudet Nokian Greenit ja laahaamattomat jarrut. Tulpat Brisk A-23. Jos niillä merkitystä, ainakin toimivat hyvin. Arvio perustuu tankkauksiin, aloitettu "punaiselta", nyt bensaa ostettu 200l ja ajettu >2800km. Eikä ihan vielä punaisella. Kevytkulkuisuus kuuluu myös moottorin äänessä, tekee hieman vähemmän töitä. Ajonopeudetkin todellisia, ei ainakaan alle rajoitusten. Vältän laiskaa, hidasta kiihdytystä. Sukkelasti vaan tavoitenopeuteen.

[Renee]

Kun katsoo vuoden takaisija juttuja noihin ei ole tullut vastausta.Laskiko se kulututus niillä hyvillä tulpilla .herkillä jarruilla sekä hyvät öljyt autossa ja puhtaallaa ilmaputsarilla sekä ne seokset kunnossa ettei liian rikkaalla kone käy.Muuten kun tuon C3  bensa1.4 kone vei  sen 6 litraa/100km  seka-ajossa naisen ajamana pidän sitä hyvänä arvona.Tarinan opetus on se että kun Ranskalainen auto on kunnossa sinne bensa-automaatille ei tarvitse alvariinsa poiketa.

[Renee]

Löysinpä päästömittaus lapunkin. viime vuojelta tommosia arvoja..

Joutokäynti CO 0,01/sallittu 0,50.   HC 7/sallittu 100.   CO2 13.40.    O2 2.50/sallittu 5,00

Yli 2000Rpm CO 0,17/sallittu 0,30    HC 17/sallittu 100  Lambda 1,03 /sallittu 0,97-1,03  CO2 14,70   O2  0,60/5,00%     Tuommosia arvoja xantussa ja samalla kulutuksella mentiin tuolloinkin. .. ..

Pakoputki vuotaa jostain kun tuo O2 arvot noinkin korkea(normi 0.09 tyhjäkäynti/yli 2000 kierrosta) se sekoittaa järjetelmän helposti lambda anturilla on liian laiha seos ja rikastetaan ja sitten sitä bensaa kuluu.

Tietoisku noihin päästöjen tulkintaan
http://www.rvs.fi/diagnostic/page35.html

[yason]

Silti etuvanteet ja -navat ovat hiukan lämpimät ajon jälkeen ja kaupunkiajon jälkeen jarrulevy pääsääntöisesti kuuma. Motarilla ajon jälkeen joskus rullasin pysähdyksiin ilman jarruttamista ja kokeilin levyjä ja silloin olivat levyt onneks vain lämpimät siten, että sormea pystyi pitämään huoletta levyn päällä. Mutta yleensähän jarrulevyt on maantieajossa melko kylmät: vain rankasti jarruttelemalla ne saa kuumenemaan. Aiemmissa autoissani levyt on kaupunkiajossakin yleensä olleet korkeintaan lämpimät.

Kannattaa katsoa ettei käsijarru laahaa. Itsellä kävi juuri näin kun vaijeri alkoi olla elinikänsä loppupuolella.
Jarrut alkoivat tienpäällä kerran laahaamaan niin paljon, että levy hehkui punaisena kun pysähdyin asiaa tutkimaan. Laahaus luonnollisesti korjaantui kun vaijerit vaihdettiin.

Kässärin vaijeri vaihdettu pari vuotta sitten. Voishan noita taas irrottaa ja katsoa, vaikuttaako. Nyt ainakin kuumenee vielä, vaikka nyppäsin noi kitinäjousetkin taas vaihteeksi huitsin nevadaan. Onko kukaan muuten kokeillut kitinäjousien tilalla tällaisia levyjä: http://biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Autonvaraosat/Jarrujarjestelma/Jarrutuskitka/Jarrupalojen-asennussarja/Kitinanvaimennuslevyt-yleismalli-59201/ ?

Tuli mieleen epäillä paloja: normihuollossa vaihtoivat liian kuluneet etupalat ja -levyt viime syksynä ja ainakaan sitä ennen ei ollut xantussa minkäänlaisia jarruongelmia. En tiedä, pistivätkö tarvikepalat vai "alkuperäiset": voiko hyvien ja huonojen palojen välillä jotain eroa, joka vois vaikuttaa tuohon? Näyttäis maksavan vain 25 euroa pari, joten ei olisi liian kallis kokeilu.

[ealab]

Samoin aivan uusilla kiekoilla ja paloilla alkoi laahaus, vähän aikaa näin. Sitten rauhoittui, kun käänsin ulomman jarrupalan ja satulan välistä kampeamalla männät sisäänpäin, sen minkä menivät. Tuli välystä paloihin. Jos siinä pysyy, niin hyvä. Annoin olla näin jonkin aikaa, sitten homma kasaan ja tielle. Ei enää/vielä havaintoa laahailusta. Vältän pitkäaikaista käsijarrun käyttöä.

[yason]

Samoin aivan uusilla kiekoilla ja paloilla alkoi laahaus, vähän aikaa näin. Sitten rauhoittui, kun käänsin ulomman jarrupalan ja satulan välistä kampeamalla männät sisäänpäin, sen minkä menivät. Tuli välystä paloihin. Jos siinä pysyy, niin hyvä. Annoin olla näin jonkin aikaa, sitten homma kasaan ja tielle. Ei enää/vielä havaintoa laahailusta. Vältän pitkäaikaista käsijarrun käyttöä.

Eikös sen pitäis riittää tai ajaa sama asia, kun jarruja putsatessani painoin männät kiertämällä niin pohjaan kuin meni? Noin ainakin Haynesin oppaan mukaan. Ja ylipäänsä jos ne vaan kampeaa sisään tavalla tai toisella, ni eiks ne jää taas kanittamaan hetken päästä, jos kerran aiemminkin ovat jääneet vetäytymättä tarpeeksi?

[Renee]

Itsellä menossa noi liimattavat kitinalevyt testi .Laitoin palat alle vuonna 05 ja ei ole viellä kitinää kuulunut takaa.Palatkin ostin silloin Biltemasta kun testaan että jarruremmontti täydelllinen taakse siihen sisältyy jarrusylinterin palat jarrulevyt kasijarru hihnat sekä asennussarjaa ja ne jarruputket hintaa 200€.Tämä ei ole Citikassa vaan perheen toisessa autossa .

[ealab]

Ohjeissa mainitaan millin välys männän ja palan välillä ja ilmeisesti aina,  kun mäntää pääsee kiertämään. Tavallisesti männäntiiviste "pureutuu mäntään", kun ei vähään aikaan liiku. Kiertämisen/kampeamisen jälkeen antaa olla hetken, ehkä tunnin.??. Tämän toiminnon huomaa, kun kässärivipua vähän liikuttaa, mäntä nousee ja kun helppaa, mäntä palautuu, ainakin vähän. näin pitäisikin. Koetan välttää käsijarrun pitkäaikaista käyttöä.

[yason]

Ohjeissa mainitaan millin välys männän ja palan välillä ja ilmeisesti aina,  kun mäntää pääsee kiertämään. Tavallisesti männäntiiviste "pureutuu mäntään", kun ei vähään aikaan liiku. Kiertämisen/kampeamisen jälkeen antaa olla hetken, ehkä tunnin.??. Tämän toiminnon huomaa, kun kässärivipua vähän liikuttaa, mäntä nousee ja kun helppaa, mäntä palautuu, ainakin vähän. näin pitäisikin. Koetan välttää käsijarrun pitkäaikaista käyttöä.

Niih, ai että se männän tiiviste "tottuu" pitämään mäntää sopivasti sisemmällä, jolloin se palauttaa männän takaisin ja palat pois jarrulevyiltä jarrutuksen jälkeen? Pitääpä kammeta noi männät joku kaunis päivä sisään ja antaa maata siellä rauhassa ennen ajoa.

Tai vaikka vetää kunnon kännit.

Xantia kävi tänään korjaamollakin, kun navat oli vaan ajon jälkeen lämpimiä ja levyt kuumia ilman jarruttelua, vaikka on ajeltu kässärivaijerit irti ja kitinä-/kolinajouset siirretty diplomaattisesti takakontin puolelle. Mekaanikot olivat testanneet koeajolla laahaamista, toisella koeajolla kässärivaijerit kiinni, ja kolmannella kässäri kiinni ja kolinajouset paikoillaan ja ne perkeleen jarrulevyt kuulemma sen kun vain pysyivät kylmänä -- ensimmäisen kerran koko keväänä. No, jäi sitten pelkäksi koeajeluksi ja korjaamiset tekemättä, kun korjattavaa ei ollut. Kovasti sanoivat, että hyvin oli jarrut huollettu ja toimivat, hyvät oli palat ja levyt, palatkin liikkui hyvin ja samoin satula...

No hyvä, että mun herkistelyt on todettu toimiviksi. Vielä kun toimis mullakin.

Kun lähdin takas, ekassa risteyksessä vinkas jarrut kivasti ja motarilla rullailun jälkeen levytkin oli kuumenneet, tosin toinen vain lämpimäksi(!) asti. Ainoa uusi hypoteesi, minkä keksivät oli jarruletku, joka vähän sisältä rikkoutuessaan kerää painetta itseensä eikä vapauta jarruja täysin. Kuulemma kaks vastaavaa tapausta tullut uransa aikana vastaan.

Tässä on ny jotain kummaa. Joko ajelen tolla edelleen ja odotan, että jotain pamahtaa rikki oikeasti ja korjaamisen suhteen ei jää epäselvyyksiä, tai sitten keskityn hakemaan asennuskaljoista lisää viisautta ja käyn vielä noi männät ja männän tiivisteet läpi. Samat jarrut kuitenkin toimi vuosia moitteetta, kunnes noi uudet levyt ja palat asennettiin viime syksynä. Silloin on jotain menny pielehen.

[Xari]

  Ainoa uusi hypoteesi, minkä keksivät oli jarruletku, joka vähän sisältä rikkoutuessaan kerää painetta itseensä eikä vapauta jarruja täysin. Kuulemma kaks vastaavaa tapausta tullut uransa aikana vastaan.

Paikallinen erikoisvaraosamyymälä ei myynyt mulle tarvikejarruletkuja vaan patisti marmoritiskille hakemaan alkuperäisiä, tarvikkeiden kanssa on kuulemma ollut ongelmia.

[ealab]

Tottuu, tai ei, vetää kännit, tai ei, mäntä ei normaalikäytössä liu´u tiivisterenkaaseen nähden, vaan tuo taittuu mukana, sen matkan mitä mäntä nyt tekee. Ts. lepoasennossa kumirenkaan poikkileikkauspinta on neliömäinen, männän liikkuessa hieman vinoneliön....Siinä sitten kumin kimmoisuus vetää mäntää takaisin sisäänpäin..on sitten aivan sama, kiertääkö mäntiä, vai kampeaako, jos saadaan tulosta. Katsopa tiivisteuraa, se ei taida olla etureunastaan kohtisuora, vaan hieman kalteva, jotta kumi pääsee taittumaan.

[yason]

Tottuu, tai ei, vetää kännit, tai ei, mäntä ei normaalikäytössä liu´u tiivisterenkaaseen nähden, vaan tuo taittuu mukana, sen matkan mitä mäntä nyt tekee. Ts. lepoasennossa kumirenkaan poikkileikkauspinta on neliömäinen, männän liikkuessa hieman vinoneliön....Siinä sitten kumin kimmoisuus vetää mäntää takaisin sisäänpäin..on sitten aivan sama, kiertääkö mäntiä, vai kampeaako, jos saadaan tulosta. Katsopa tiivisteuraa, se ei taida olla etureunastaan kohtisuora, vaan hieman kalteva, jotta kumi pääsee taittumaan.

No nyt selkis tämän selityksen perusteella. Aika vähäpätöisen kuuloiseen ilmiöön ovat perustaneet tuon männän takaisinvetäytymisen. Nyt kuulostaa tarpeelliselta tuo tiivisterenkaan kiinniliimautuminen, eiköhän siinä muutaman kaljan verran mene odotellessa, jos tarrais kiinni.

Mikäs idea tossa männän kolossa muuten on? Siis sen, jonka pitää sojottaa tiettyyn suuntaan, kun satula on auki. Miksi sekin vaikuttaa jarrupalojen irrottamiseen?

[yason]

Tottuu, tai ei, vetää kännit, tai ei, mäntä ei normaalikäytössä liu´u tiivisterenkaaseen nähden, vaan tuo taittuu mukana, sen matkan mitä mäntä nyt tekee. Ts. lepoasennossa kumirenkaan poikkileikkauspinta on neliömäinen, männän liikkuessa hieman vinoneliön....Siinä sitten kumin kimmoisuus vetää mäntää takaisin sisäänpäin..on sitten aivan sama, kiertääkö mäntiä, vai kampeaako, jos saadaan tulosta. Katsopa tiivisteuraa, se ei taida olla etureunastaan kohtisuora, vaan hieman kalteva, jotta kumi pääsee taittumaan.

No nyt selkis tämän selityksen perusteella. Aika vähäpätöisen kuuloiseen ilmiöön ovat perustaneet tuon männän takaisinvetäytymisen. Nyt kuulostaa tarpeelliselta tuo tiivisterenkaan kiinniliimautuminen, eiköhän siinä muutaman kaljan verran mene odotellessa, jos tarrais kiinni.

Mikäs idea tossa männän kolossa muuten on? Siis sen, jonka pitää sojottaa tiettyyn suuntaan, kun satula on auki. Miksi sekin vaikuttaa jarrupalojen irrottamiseen?

Itse itselleni vastailen, ehkä tästä on joskus jollekin hyötyä.

Avasin taas tänään jarrut. Männän merkkikolo olikin jo huoltamon jäljiltä oikeassa paikassa, mutta kiertelin männät sisään yhdellä kierroksella. Tuo mainitsemasi tiivisteen muoto olikin hyvä indikaattori: nehän sojotti vinosti varsin ulospäin, kun sain satulat auki eli palautus on varmaan ollut todella heikkoa. Saavat nyt "hautua" pihalla illan sisäänpainettuina, ennen kuin ajan auton parkkihalliin yöksi, ehkä ne tosiaan "tarraa" kiinni mäntään ja kumi pääsee vetämään männän paremmin irti.

Putsasin palat vielä kerran ja laitoin niihin motonetin kitinätarrat. Palojen oma kitinänvaimennuspinta oli jo ehtinyt kulua osin rikki eikä kuparitahna ainakaan auttanut vaimentamaan värinöiden siirtymistä paloista runkoon. Jarrut eivät vanhoilla paloilla kitisseet aikoinaan. Lisäksi uusin satulan kiinnitystapit ja pahamaineiset kolinajouset puhtailla osilla suoraan asennussarjasta. Puhdistin vielä tappien reiät vanhalla polkupyörän jarruvaijerilla "flossaamalla" kuin hampaiden välit. Tällä lähti vielä huomattavasti lisää paskaa pois entisten putsailujen lisäksi.

Ans kattoo nyt, kun illalla ajan lenkin. Tuleepahan jarrut tutuiksi, vielä kun lopulta toimisivat. Zen and the art of brake mainentance, sano.

Tomaattiautossa on muuten se huono puoli, että noita jarruja tulee pideltyä varsin pitkiä aikoja kiinni, kun kaupunkiliikenteessä seisoo valoissa. Ehkä se tiiviste kuukausien mittaan jää kanittamaan aina ulommas ja ulommas...

[ealab]

Tuo kolo kaiketi olisi ilmanpoistoa varten, reitti männän sisuksista kuplia varten, kun on tehty nestehommia. Auttanee ilmauksissa, ettei kuplankaan verran ilmaa jäisi. Voi vaikuttaa männän palautumiseen. Vähäinenkin ilmamäärä toimii jousena.
Tiivisterenkaan mäntääntarttumista tarvitaan myös automaattisäätöä varten, ettei mäntä palaudu liikaa/ liian helposti, jotta kässärin ruuvin vastin männässä kiertyisi aukipäin, vähän kerrassaan. Sitä varten ruuvin vastineessa männän sisällä on kuulalaakeri, jotta toimisi herkästi, tarkasti.
Jos tiivisterenkaat ovat pysyvästi jo vinot, niin uutta vaan. Vanhat saattavat olla muotoonsa kovettuneet laahaavien jarrujen aiheuttaman lämpenemisen takia.