Minun vinkkini liikenteeseen

[Putkimies22]

Kun ryhmityt vasemmalle kääntymiseen niin pidä renkaat ihan suorassa. Jos joku pölvästi ajaa perääsi niin renkaat jo käännettynä oleva singahtaa suoraan vastaantulevien kaistalle.

Isäni tämä oikeastaan on mutta jatkan sitä kuin omaani 

[MarieCurie]

Isien neuvot ovat hyviä! Olen muuten lukenut tämän saman joskus jostain

[Gusse]

Tämä opetettiin itselle ihan autokoulussa  . Tämä sääntö on oikeasti hyvä muista, tämän turvin omat vanhemmatkin ovat vielä elossa tai säästyivät vammautumisilta. Saivat nimittäin aikanaan auton peräänsä odottaessan mahdollisuutta kääntyä turuntieltä meidän mökkitielle ja vastaan tuli koko ajan autoja.

[yason]

Tuli tuosta renkaiden kääntämisestä mieleen tällainen turvallisuusvinkki. Olen isältä minäkin sen ominut, joka puolestaan oli oppinut asian pariinkin kertaan, kun työkaveri ja ystävä oli vastaavaan tilanteeseen joutunut oikeasti:

Jos näet vastaantulevan rekan perävaunun omalla kaistallasi sivuluisussa tai muuten vaan linkussa, tai toisen vastakkaisesta suunnasta tulevan auton pyörimässä omalla kaistallasi, niin VEDÄ OJAAN ja mieti sitten vasta.

Tota on kumman vaikea tajuta, jos ei ole asiaa miettinyt ennen. Nimittäin jos alat siinä tilanteessa arvioida, että kannattaisko koittaa ohjata ohi, pysäyttää auto, vai ajaa suosiolla ulos, niin se vastaantuleva on todennäköisesti tuulilasin sisäpuolella jo ennen kuin päädyt minkäänlaiseen ratkaisuun.

Oli tollanen tilanne tullu vastaan ja tämä isän ystävä oli kääntänyt auton ojaa kohti ja suurin piirtein laittanu silmät kiinni. Auto oli pölähtänyt lumeen ja vedettiin sieltä myöhemmin takas tielle ajokuntoisena. Takana ajava ei ollut kääntänyt, ja pölähdyksen sijaan meni rekan telin kautta tuonpuoleiseen. Toiselle ystävälle oli käynyt sama juttu, tosin en muista, oliko siinä tarinassa tuota onnetonta takana ajavaa.

Lienenkö ollut n. 12-13 vuoden ikäinen, kun isä tuota maantietä ajaessa selitti. Sattui vielä olemaan jäinen keli ja kyseessä vanha ykköstie, joka oli ruuhkainen ja kapea. On jotenkin jäänyt selkäytimeen.


y

[ealab]

Eikä sillä ole väliä, onko väistäessä saatu väistettävältä jälkiä, kuten joskus on vaadittu vakuutuskorvausten saamiseksi. Nyt riittää pelastustusyritys. Toki todistaa pitää ja se onkin joskus vaikeata, kun syyllinen meneekin menojaan ja ítse on ojassa, eikä vastapuolen autosta jäänyt omaan autoon mitään jälkiä.

[jtbo]

Aikoinaan iäsni yritti ajaa ojaan väistääkseen tuollaista perävaunua, mutta kun oli tien laidassa isot penkat jotka oli sopivasti jäätäneet, niin larppa vaan kimpoili tielle takaisin siitä penkasta, no sentään vaunu oikeni sopivasti.

Se on muuten jännä kuinka se henkinen valmistautuminen auttaa takuuvarmasti jos tilanne sattuu kohdalle, kelaa vaan mielessä niin kauan että homma on selvä ja ei sitä tilanteen tullen sitten tarvitse tuhlata aikaa mietiskelyyn.

Ja se jos tempauksella oma henki säästyy ja selviää ilman vammoja, niin vaikkei vakuutuksesta saa korvauksia, ei taida kuitenkaan paljoa haitata, verrattuna vaihtoehtoon, toki typeräähän se on, jos haluaa maksimoida varmuuden, niin HD kamera kojetauluun ja nauhoittaa aina kun ajelee, jos sattuu jotain niin on jonkinnäköistä tukea selitykseen, taitaa alle satkulla lähteä jo halvimmat, vähemmän kuin omavastuu?

[MarieCurie]

Niinpä, ei voi kuin toivoa, että osaa reagoida heti oikein, jos tulee vastaan joku äkkitilanne.

[rth]

Niinpä, ei voi kuin toivoa, että osaa reagoida heti oikein, jos tulee vastaan joku äkkitilanne.

Joskus näitä tilanteita tullu vastaan, odottamaton vesiliirto, hullut kuskit ja muuta vastaavaa. Jälkeenpäin ajateltuna kaikki on lähtenyt jokseenkin vaistonvaraisesti selkärangasta. Joten kyllä ne oikeat tai oikeastan ne reaktiot, joilla säästetään itsensä tulee jo luonnostaan.

[ealab]

Selkärangasta kyllä, kuten jo sanottukin. Selkärankaan pitäisi saada käytösmalli valmiiksi.  Tuosta ns. "mentaaliharjoittelusta" voi olla apua. Tätä käyttävät mm. ratakuskit, kun miettivät ajolinjoja, vaihtohetkiä, jne. Mikään ei estä normaalista poikkeavien maantietapahtumien miettimistä etukäteen. Olisikin tärkeätä olla itse aktiivinen turvallisuustekijä. Kuin jättää se muiden huoleksi. Nimittäin sillä liikenne pelaa, että muut ottavat toiset huomioon, tumpelotkin, jotka muuten olisivat helisemässä. Juuri seurasin erästä ns. tavallista kuskia, kyllä piti antaa neuvoja mm. auton käytön suhteen. Kun on autokoulun käynyt "ei niin nuorena" ja vaikka paljon ajaakin, ei ajotyyli juuri välttämättä kehity tietoiseksi auton hallinnaksi.

[Samone]

Varsinkin talvella olisi hyvä käydä oikeasti harjoittelemassa sitä yllättävää auton käytöstä. Penskana tuo kiinnosti kovasti ja jäärataa tuli pienellä Fiatilla tahkottua moneen otteeseen. Myös Kuplalla ja isolla Volvolla sai leikkiä kyllikseen - ei kuitenkaan koskaan normaalin liikenteen seassa.

Minun autokoulussa piti kesäkelillä harjoitella pientareelle putoamista 80 vauhdissa. Taisi minua hirvittää enemmän kuin opettajaa. C-korttia kun ajoin, niin ei noita henkilöautotunteja muutenkaan paljoa ollut. Talvella on hyvä tiedostaa miten helposti penkka voi imaista, jos ajautuu reunaan eikä ole tarkkana.

[Putkimies22]

Olen yrittänyt ajaa selkärankaan kuviota jossa painaudun b-tolpan juureen jos hirvi tulee syliin. Tiedä olisko siitä sitten apua.

[Samone]

Olen yrittänyt ajaa selkärankaan kuviota jossa painaudun b-tolpan juureen jos hirvi tulee syliin. Tiedä olisko siitä sitten apua.

Appiukon työkaveri selvisi hengissä, kun heittäytyi vänkärin penkille. Toki se onnistuu vain silloin kun etupenkillä ei kyyditä muita.

[Igor]

Olen yrittänyt ajaa selkärankaan kuviota jossa painaudun b-tolpan juureen jos hirvi tulee syliin. Tiedä olisko siitä sitten apua.

Appiukon työkaveri selvisi hengissä, kun heittäytyi vänkärin penkille. Toki se onnistuu vain silloin kun etupenkillä ei kyyditä muita.

Taitaa turvavyö vähän hidastaa tuota heittäytymistä..?

[Megaman]

Tuttu kertoi, että selvisi hirvikolarista, kun alla oli Nissan Maxima, eikä kinneri. Ja voi hyvinkin pitää paikkaansa.

[Igor]

Teknikens Värld kertoo että hirven voi myös väistää. Autovalinta vaikuttaa toki siihenkin

http://www.teknikensvarld.se/algtest-snabbaste-bilarna/index.xml

[ealab]

Olen yrittänyt ajaa selkärankaan kuviota jossa painaudun b-tolpan juureen jos hirvi tulee syliin. Tiedä olisko siitä sitten apua.

Appiukon työkaveri selvisi hengissä, kun heittäytyi vänkärin penkille. Toki se onnistuu vain silloin kun etupenkillä ei kyyditä muita.

Samoin selvisi kaveri, kun Comet psv:n tela kulki VW 1500S:n kuskin penkin yli. 60-luvulla.

[jtbo]

Teknikens Värld kertoo että hirven voi myös väistää. Autovalinta vaikuttaa toki siihenkin

http://www.teknikensvarld.se/algtest-snabbaste-bilarna/index.xml

Jos on aikaa, pari kertaa on ollut tilanne, jossa riittävä jarrutus ja hirven nopeus on riittänyt, väistöön ei paljon olisi ollut mahdollisuutta, haivainnosta ohi sujahtamiseen pari sekuntia, se puhe 2 sekunnin havainnosta jarrutuksen aloitukseen on mielestäni höpöä, sekuntikin tuntuu olevan liioittelua, mutta tietty jos ei ole ajanut toimintamalleja selkärankaan, niin kestää kai se.

En ole enää pitänyt lukua noista hirven kohtaamisista, mutta kymmeniä kertoja sitä on joutunut jarruttamaan ja väistämään.

Mutta väistöjäkin kannattaa treenata, se on tosi surkeaa jos hartialukko iskee ja osuu vaikka olisi ollut aikaa väistää.

Lumipenkka tosiaan imaisee ihan hyvin, mutta vain jos siihen osuu, joten ei kannata alkaa pelkäämään niitä ja oikoa sitten vastaantulijan puolelta mutkia, himpsutti kun sellainen on ikävä ylläri, kerran tuollaistakin jouduin väistämään penkaan ja sehän imaisi aika hyvin 80 nopeudesta, kaikki tavara mikä oli irti oli vaihtanut paikkaa varsinkin tehokkaasti ja takakontista oli HB matukasta tullut työkaluja takapenkille sekä hattuhyllyn kajarit irtosi, ei sentään mennyt katolleen eikä edes kyljeellen, mutta kun 80 nopeudesta pysähtyy 15 metrin matkalla samalla pyörähtäen 270 astetta, niin kyllä se ihan hyvä tehosekoitin on.

Jos penkka meinaa imaista, niin kaasu pohjaan, kun kumminkin etuveto on kyseessä, välttämättä pienempää ei kerkeä vaihtamaan, mutta jos vaan voimaa koneesta löytyy, niin polkemalla kaasun pohjaan saattaa välttää sen pyörähtämisen ja ei kannata yrittää kääntää takaisin tielle, pyrkii vaan pitämään suurinpiirtein suorassa, ettei vekotin mene katolleen.

Muutenkin jos meinaa hankeen väistää, niin pienempää pesään ja kaasu pohjaan, kyllä se lumi pysäyttää, mutta tuolla keinoin ei kippaa niin helposti.

Parhaiten kuitenkin aina selviää havainnoimalla tarpeeksi asioita ja riittävän kaukaa, se mitä tapahtuu 50m edessäpäin maantiellä on aika merkityksetöntä, 300m päässä on paljon kiinnostavampaa, vaikka ajelisi jonossakin, tällä haetaan sitä, että on aikaa muokata oma toiminta kohdalle tulevaan tilanteeseen, ennen kuin tilanne on päällä. Sivulasit on autossa sitten ihan vaan risteyksiä ja parkkeerausta varten, toki peilejä mulkoillaan niiden läpi, mutta muuten ei kuljettajalla pitäisi olla tarvetta sivuikkunoista paljoa tuijotella ajon aikana, kas kun silloin ei keskity liikenteeseen ja sehän on aina riskitekijä.

[Aakku]

Jos on aikaa, pari kertaa on ollut tilanne, jossa riittävä jarrutus ja hirven nopeus on riittänyt, väistöön ei paljon olisi ollut mahdollisuutta, haivainnosta ohi sujahtamiseen pari sekuntia, se puhe 2 sekunnin havainnosta jarrutuksen aloitukseen on mielestäni höpöä, sekuntikin tuntuu olevan liioittelua, mutta tietty jos ei ole ajanut toimintamalleja selkärankaan, niin kestää kai se.

En ole enää pitänyt lukua noista hirven kohtaamisista, mutta kymmeniä kertoja sitä on joutunut jarruttamaan ja väistämään.

Valitettavasti se reaktiohitaus on normi kuljettajalla lähempänä 2 sekuntia, kuin yhtä. Testitilanteessa lähes aloittelijakin pääsee alle sekunnin reaktiohitauteen, kun tietää ,että kysymyksessä on testi. Testejä voi vaarattomasti tehdä perinteellisellä ääneen perustuvalla mekaanisella detonaattorilla, tai elektronisella tunnistimella. Todentuntuisin simulaatio on kuitenkin täysin yllätyksenä tehty pimeän ajon harjoitus.
Tuossa penkkaan ajossa on sen verran perää, että kuljettaja pystyy nopeammin tekemään väistön, kuin jarrutuksen. Johtunee siitä, että kädet, tai käsi on koko ajan hallintalaitteella. Jalan sen sijaan joutuu siirtämään jarrulle ennen toimintaa.
Paras ja ehkä ainoa toimiva toimintamalli hirvionnettomuuden estämiseksi on nopeuden pudottaminen.

Noista hirven kohtaamisista en itsekään ole lukua pitänyt, mutta vain yksi tilanne on johtanut hätäjarrutukseen ja väistöön. Nopeus oli silloin 100km/h. Lukuisia kertoja hirviä ja peuroja on tielle tullut, mutta yleensä on rauhallinen hiljentäminen riittänyt. On ollut siltä osin hyvää tuuriakin näemmä.

[jtbo]

Savossa tuntuu eniten olevan tilanteita hirvien kanssa, liekkö sikäläiset otukset autoihin tottumatonta lajia vai mikä lie syy, mutta tunkevat tielle tosi lähellä autoakin ja on mokomia hankala havaita kun siellä on usein jotain puskaakin ihan tien vieressä.

Tietty voi tämä siitäkin johtua, että Savossa usein on ollut ajelua muualla kuin valtateillä, en muista kuin kerran valtatiellä nähneeni hirven, sekin katseli hölmönä tien vieressä, että mihinkähän lähtis vai lähtisköhän sitä.

Itselläni on ajaessa aina päällä se valmius väistöön tai jarrutukseen ja kun on opetellut tuohon ABS härveliin, niin sen kanssa voi tehdä molemmat samaan aikaan.

Ihmettelen todella paljon sitä kahta sekuntia, mutta ehkä se tulee siitä, kun ei aktiivisesti ajeta ja olla valmiina toimintaan, vaan enemmänkin matkustetaan apaattisesti tyhjyyteen tuijottaen tai jotain, noin olen huomannut monien ajavan, pelottaa olla sellaisen kyydissä.

Itse uskon ainakin siihen, että oikealla asennoitumisella toiminta alkaa hyvinkin jo sekunnissa, se on kumminkin yli 20 metriä ja kannattaa mielestäni vaikka ajaminen ei olisikaan kevyttä oleilua.
Sekin onnistuu ihan vain koko ajan pelaamalla sitä peliä, jossa funtsitaan mitä teen jos tuo luisuukin yks kaks kaistalleni? Mitä teen jos rengas puhkeaa? Mitä teen jos tuon puskan takaa juoksee hirvi tielle? Silloin aivot on jatkuvasti aktiivitilassa, eikä mene aikaa 'heräämiseen'.

Tosin olen minä monesti kaupassakin ihmetellyt kuinka jotkut pysyy pystyssä, kun tuntuu toiminta olevan niin verkkaista, normaalivauhdillani kerkeän laittamaan tuotten koriin ja poimimaan seuraavankin siinä ajassa kun jotkut saavat sen vakiotuotteen siirrettyä koriin, vaikkakin sitä tuntuu itsellä ikä jo pahasti jarruttavan. En tiedä, ehkä on erilaisia ihmisiä siinäkin suhteessa, pelottavaa oikeastaan, entä jos elinikäkin kuluu samassa suhteessa, haaleassa vedessä lilluvat elävät varmaan 150 vuotta jos itse pääsee hätäseen viiteenkymppiin 

[yason]

Ihmettelen todella paljon sitä kahta sekuntia, mutta ehkä se tulee siitä, kun ei aktiivisesti ajeta ja olla valmiina toimintaan, vaan enemmänkin matkustetaan apaattisesti tyhjyyteen tuijottaen tai jotain, noin olen huomannut monien ajavan, pelottaa olla sellaisen kyydissä.

No itse seurailen ajaessani tietä ja liikennettä aktiivisesti, mutta voin kuvitella, että mullekin vois käydä niin, että huomio kiinnittyy just johonkin vastaantulevaan autoon tai risteykseen tms. hetkeksi ja siihen menee se kriittinen sekunti, minkä aikana hirvi hyppää tielle, ja lopulta on kulunut 2-3 sekuntia, ennen kuin olen shiftannut katseeni, huomioni, ja reaktioni tilanteeseen ja pääsen aloittamaan jarrutuksen.

Autoa ei oikein voi ajaa silleen, että seurailee silmät kalansilmäobjektiivina kaikkea mahdollista yhtä aikaa (näyttää varmaan just siltä tyhjyyteen tuijottamiselta;)), vaan silmien on pakko liikkua paikasta toiseen ja tarkentaa eri kohteisiin koko ajan. Ja tuossa tulee väistämättä hetkiä, kun katsotaan toisaalle niin toisaalla tapahtuu.

Muutenhan toi toimii varsin hyvin, kun älyää katsoa tarpeeksi kauas, mutta hirven kanssa ei voi sopia, että hyppää tielle mun varaaman ennakkomatkan ulkopuolella;)


y

[jtbo]

No itse seurailen ajaessani tietä ja liikennettä aktiivisesti, mutta voin kuvitella, että mullekin vois käydä niin, että huomio kiinnittyy just johonkin vastaantulevaan autoon tai risteykseen tms. hetkeksi ja siihen menee se kriittinen sekunti, minkä aikana hirvi hyppää tielle, ja lopulta on kulunut 2-3 sekuntia, ennen kuin olen shiftannut katseeni, huomioni, ja reaktioni tilanteeseen ja pääsen aloittamaan jarrutuksen.

Autoa ei oikein voi ajaa silleen, että seurailee silmät kalansilmäobjektiivina kaikkea mahdollista yhtä aikaa (näyttää varmaan just siltä tyhjyyteen tuijottamiselta;)), vaan silmien on pakko liikkua paikasta toiseen ja tarkentaa eri kohteisiin koko ajan. Ja tuossa tulee väistämättä hetkiä, kun katsotaan toisaalle niin toisaalla tapahtuu.

Muutenhan toi toimii varsin hyvin, kun älyää katsoa tarpeeksi kauas, mutta hirven kanssa ei voi sopia, että hyppää tielle mun varaaman ennakkomatkan ulkopuolella;)


y

Aaa, mutta tässähän astuu mukaan sitten priorisointi, sillähän ei ole mitään väliä onko vastaantuleva auto sitikka tai joku tuttu, joten siihen riittää vähempikin huomio, se metsikkö siinä oikealla puolen tietä on toki yksi varsin huomionarvoinen alue, takana tapahtuvat asiat ovat varsin usein edessä tapahtuvia akuutimpia, on käsittämätöntä millaisissa paikoissa nykyään lähdetään ohi 
Toiset asiat ovat niitä joihin riittää sivusilmällä seuraaminen, toiset sitten sellaisia joihin oikeasti kannattaa käyttää aikaa, tämähän on myös sitä riskien hallintaa.

Riittävästi treenaa, niin alkaa bongaamaan kääntyjät ja kummien tempauksien tekijät ennen kuin ne tietävät itsekkään moista tekevänsä, tai välillä siltä tuntuu

Kaupungissa reaktio-aika on muuten paljon suurempi kuin maantiellä, ihan juurikin siitä syystä, kun prosessori ei vaan pysty sitä informaatiota käsittelemään rajattomalla nopeudella, lisäksi jo yksin silmän tarkennus kestää ja kun kaupunkiliikenteessä joutuu aika moneen paikkaan katsomaan 'kerralla', niin väkisinkin siinä kestää enemmän, mutta minähän en kaupungeissa juuri ajele, en juuri perusta niistä, mielestäni pitäisi olla jokin terminaali kaupungin laidalla ja kaupungin puolesta sitten vaikka kantajat tai jotain, mutta hullua se on kaupungissa ajella, kun siihen olisi helposti tehtävissä muitakin ratkaisuja

Kesä kun tulee, niin kannattaa pitää vesipulloa mukana ajellessa, siitä on monenlaista hyötyä, ensinnäkin voi ottaa huikan, kas kun kesäkuumalla voi nestehukka muutoin yllättää, autollekkin voi antaa huikan jos se tarvitsee, samoin saa kätevästi lasinpesunestesäiliöön täydennystä ja jos oikein alkaa ahdistamaan, niin siitä saa pikasuihkun, viilenee tunteet, ne kun on toimivan liikenteen pahin vihollinen.

En tiedä kuinka muut ajelee, mutta itselleni 200km on aika minimimatka, siitä ylöspäin sitten yli tuhanteen kilometriin päivämatkat, siinä on huomannut sitten, että välillä niskat meinaa jumia, siihen auttaa pureskelu, ihan tyhjänkin pureskelu tai sitten voi pureskella jotain evästä, mutta sitä joutuu tekemään, kun tuolla tienpäällä enemmänkin tulee vietettyä aikaa. Sellaisiin parinkympin ja alle matkoihin en oikein osaa suhtautua, niistä ei ole itselläni kovin hyvää käsitystä, vaikka joskus kaupassa saatankin käydä, mutta siinähän vasta saa auton käyntiin kun on jo perillä, joten sellaisen ajelun ongelmista ja haasteista ei ole kyllä paljoa käsitystä.

[yason]

Autoa ei oikein voi ajaa silleen, että seurailee silmät kalansilmäobjektiivina kaikkea mahdollista yhtä aikaa (näyttää varmaan just siltä tyhjyyteen tuijottamiselta;)), vaan silmien on pakko liikkua paikasta toiseen ja tarkentaa eri kohteisiin koko ajan. Ja tuossa tulee väistämättä hetkiä, kun katsotaan toisaalle niin toisaalla tapahtuu.

Aaa, mutta tässähän astuu mukaan sitten priorisointi, sillähän ei ole mitään väliä onko vastaantuleva auto sitikka tai joku tuttu, joten siihen riittää vähempikin huomio, se metsikkö siinä oikealla puolen tietä on toki yksi varsin huomionarvoinen alue

Priorisointi edellyttää, että pitää kiinnittää huomiota johonkin, että tietää, tarvitseeko siitä välittää sen enempää Ajattelen niin, että on turvallisempaa, jos en ihan täysin luota siihen, että pystyn havainnoimaan aina kaiken. Näin pysyy rinki perseen alla sopivan kylmänä, mikä taas puolestaan lisää tarkkaavaisuutta ajon aikana. Arvelen ihan suosiolla, että huomiogappeja on pakko tulla minullekin, vaikka 99,9% matka-ajasta olenkin tietoinen, mitä liikkuu missäkin. Eli jos pari tuntia ajan, niin muutama sekunti vähintään menee siten, etten jotain tiedä, kun ei ole silmä sinne ehtinyt.

Ei vaan ole tuo gap tullut toistaiseksi väärällä hetkellä kun en ole hirveen rysäyttänyt, vaikka useampia kertoja joutunut jarruttamaan, kun tienlaidassa pensaan takana ollut ruskea kanto onkin liikahtanut ja osoittautunut hirven pääksi. Joskus on käynyt tielläkin.

takana tapahtuvat asiat ovat varsin usein edessä tapahtuvia akuutimpia, on käsittämätöntä millaisissa paikoissa nykyään lähdetään ohi 

Menee vähän off-topiciksi, mutta:

Tää on totta! On näitä ihme suhareita, jotka lähtevät minimivälimatkalla takapuskurista ohi ja liimautuvat etupuskuriin juuri ennen kuin vastaan tuleva osuisi kohdalle. Mulla ainakin töötti soi ja valot vilkkuu, jos joku tulee tumpeloimaan liian lähelle peltilehmääni maantienopeuksissa. Ja etenkin, jos kuumakalle tulee tumpeloimaan vastakkaisesta suunnasta.

Tätä ilmiötä voi sitten ihastella, kun kuumakalle jatkaa samaa rataa jonossa eteenpäin: autojen jarruvalot vilkahtelevat ja sama auto koukkaa aina vasemman kaistan kautta hetkeksi ohittamaan, ja efekti loittonee hitaasti eteenpäin horisonttiin. Tai siis ainakin siihen asti, kunnes sitten sama kuumakalle löytyykin samalta huoltoasemalta taukoa viettämästä tai jopa samoista punaisista liikennevaloista, mihin itsekin joutuu pysähtymään.

Pidemmällä matkalla noita tulee säännöllisesti vastaan (tai ohi). Toisaalta ihan jännittävää seurata moista seikkailua, mutta viime kädessä touhu kyllä pelottaa enemmän. Oppisivat etsimään jonon keskinopeuden ja pysyisivät siinä, muu ei kannata


y

[Putkimies22]

Varsinkin talven jälkeen ja vanhemmilla teillä rengasurat ovat huomattavat. Ja meteli niissä ajaessa on kaksikertainen siihen jos ajaa niistä sivulla, "harjanteilla". Näkee myös paremmin edessä olevan auton edellä olevat tapahtumat. Silti yhdeksän kymmenestä jurruuttaa urissa 

[jtbo]

Varsinkin talven jälkeen ja vanhemmilla teillä rengasurat ovat huomattavat. Ja meteli niissä ajaessa on kaksikertainen siihen jos ajaa niistä sivulla, "harjanteilla". Näkee myös paremmin edessä olevan auton edellä olevat tapahtumat. Silti yhdeksän kymmenestä jurruuttaa urissa 

Jep ja toi säästää rahaa, kas kun keväisin renkaat kuluu todella nopeasti jos ajaa niissä urissa, lukuja en osaa sanoa, mutta ihan villinä veikkauksena liki puolet saattaa säästyä maantieajossa renkaiden kulumisessa, kun aina ajelee siinä uran sivussa, itse ajan toki tien oikeassa laidassa enkä siinä keskiviivan päällä, rekoista on ihan tarpeeksi rojua lentänyt jo autooni vaikka olen ajanutkin tien reunassa, keskitiellä sitä olisi pahemmassa riskivyöhykkeessä tuonkin suhteen.

yason, kokemus opettaa sen priorisoinnin, ei sitä tarvitse tehdä jatkuvasti uudestaan ja jos heikoimmillaan reaktio on 2sek (joka on kyllä tosi pitkä aika), niin keskiarvona se voi olla täysin hyvin sekunnin luokkaa, kunhan on aktiivisesti pelissä mukana, eikä passiivisesti matkusta päämääräänsä. Se toki on hullu, joka ulosmittaa tuon saavutetun edun typistämällä turvavälejä tai muuta sellaista, mutta niitäkin kai on.

[Renee]

Itse olen harrastanut näitä juttuja.
Nopeus kelin mukaan valitaan
Keskitytään siihen ajamisen.
Renkaat hyvät ,kun se renkaan kosketus tiehen on kämmenen kokoinen
Hirvivaara alueella nopeus sopiva ja peesaa sopivalla turvavälillä rekkaa ja valojen vilkuttelu vastaantulijan toimesta usein on merkki vaarasta johon vastataan kädenheilautuksella eli on huomioitu informaatio.
Tärkein pidetään se kulkuneuvo ja kuski aina kunnossa