Ovatten sis vihdoinkin siirtyneet PWM-ohjaukseen puhaltimen nopeudensäädössä... Sattuisko kenelläkään, vaikka tämän ketjun aloittajalla, olla mahdollisuutta mitata toimintatajuutta, ihan vain mielenkiinnosta...
Tuohon FETin palamiseen on oikeastaan pari syytä miksi sellainen yleisimmin palaa (voi mennä oikaraiseen tahi poikki), alimitoitettu FET sekä FreeWheeling diodin (puhallinmoottorin rinnalla estosuuntaan oleva diodi, mielellään shottky-) alimitoitus. Myös liian suuri toimintataajuus kuormittaa FETtiä turhan paljon, ts. aiheuttaa ylimääräistä lämpöä.
FETeissä on sellainen kiva ominaisuus että niitä voi huoletta kytkeä rinnakkain, toisin kuin Transistoreita (kuten ainakin Xm:n palikassa tehty on, käytännössä koko kuorma kulkee vain toisen transistorin kautta ettei sitten ole kyseessä hyvin tarkasti matchatty pari... Tämä transistorien rinnankytkentä "kiellettiin" hyvin voimakkaasti sekä ammattikoulun että tekun oppienmukaan, myös omat kokemukset kertovat samaa korutonta kieltään (savuna ilmaan haihtuvia transistoreja)). Tällöin kuormankesto kerrotaan FETtien määrällä sekä sisäinen vastus lasketaan kuten rinnakkain kytkettyjen vastusten kanssa tehtäisiin (tämän ollessa sama jokaisessa, saa tuloksen yksinkertaisesti jakamalla R(on) arvon FETtien määrällä)... Jännitekeston ei periaatteessa tarvitse olla juurikaan akkujännitettä suurempi, kunhan vain tämä suojadiodi on riittävän nopea sekä riittävällä tehonkestolla varustettu.
Ja niin, Xsaran (ja Xantian ja Xm:n, Beksinkin) transistoreilla toteutettu nopeudensäätö poikkeaa C5:den FET-ohjatusta PWM-säädöstä oleellisesti toimintaperiaatteeltaan, transistorivermeillä käytetään tehotransistoria ikäänkuin säädettävänä vastuksena, C-vitosessa siis pätkitään täyttä sähköä ja puhaltimen nopeus määräytyy päälläoloajan ja poissaoloajan suhteena (PWM-PulseWidthModulation-Pulssinsuhdesäätö suom.) josta määräytyy tehollisarvo joka käyttää puhallinta. Eli puolet nopeudesta tarkoittaa 50% ajasta sähkö täysillä lopun ajan ollessa täysin poissa... Tällä tavalla,oikein mitoitetuilla palikoilla, päästään parempaanhyöty suhteeseen nopeudensäätimen kanssa, käytännössä tämä tarkoittaa pienempää jäähdytyslevyä. Ja onhan tietokoneella paljon helpompaa ohjata PWM:ää kuin analogista jännitettä...
Oho, menipäs teoreettiseks...

Tämä PWM-ohjaus on vaan niin kovin lähellä omaa kokemuspiiriä, radiolla rikottavilla autoilla kilpaillessa tuli tutustuttua tällä tavalla tehtyihin nopeudensäätimiin, tuli niitä jonkun verran itsekin väsättyä. Ja tähän kannatti oikeasti silloin paneutua, akkujen kapasiteetti piti käyttää tarkkaan hyväksi, jos mieli kisassa pärjätä, turha sitä kapasiteettia oli lämmöksi muuttaa, parempi sillä oli liikuttaa autoa-aina pystyi käyttämään hieman pitempää välitystä (siis sai kulkemaan auton hieman lujempaa) kun tehon sai moottorille eikä nopeussäätimen lämmöksi...