Te jotka ajatte enemmän (yli 50tkm vuodessa)

[jtbo]

Tuntuuko teistä koskaan siltä, että tiedätte ennen kanssa-autoilijaa mitä hän aikoo tehdä seuraavaksi?

Itselläni usein tulee tilanteita, jossa näen kauempana edessä auton ja ennen kuin se hidastaa, laittaa vilkkua tai mitään voin täysin varmasti sanoa että aikoo kääntyä, tai jos joku meinaa tehdä jotain 'typerää' senkin yleensä tunnun tietävän etukäteen.

En muista milloin viimeksi olisi liikenteessä mitään sellaista oikeasti yllättävää tullut vastaan edestäpäin, kerran viime kesänä yksi auto yllätti ohittamalla, mutta takanani oli rekka, joten näin sen vasta kun se oli takakontin kohdalla, mutta muutoin ei vuosiin ole yksikään asia tuottanut oho reaktiota, vaan kaiken on jotenkin osannut arvata ennakkoon.

Keskustelin tästä aiheesta kollegani kanssa, joka ajaa myös todella paljon vuodessa ja hänellä oli aivan samanlaiset kokemukset.

Voiko olla mahdollista, vai unohdanko alitajuisesti nuo yllättävät asiat?

Ajaessani kyllä jatkuvasti tuumin "entä jos?", arvioin mahdollisimman monta tilannetta joka sekunti ja arvioin parhaan toimintamallin ko. tilanteeseen, sellaista pientä aivojumppaa, mutta tuntuu silti oudolta, että voisi tietää etukäteen ennen jotain merkkiä kuinka joku toimii?

[MarieCurie]

Liittyneekö tuo välttämättä paljon ajamiseen? Itse ajan vähän, mutta silti usein aavistan vaikka en tosin ihan joka kerta, että joku aikoo kääntyä vaikkei vilkuta tai että sivutieltä tuleva ajaa eteen. Olen myös "tiennyt" etukäteen että vähän matkaa edelläni ajava pyöräilijä kaatuu, mutta se oli helppoa sillä oli liukasta.

[Kutarallaa]

Minä luulen että nuo aavistukset on lähinnä tarkkaavaisuutta ja sitä, että ajaessa oppii kanssa-autoilijoiden käytöstä. Usein nämä mallit toistuvat.

[Urpo]

Moottoripyörällä ajaessa (muuta kuin työajoa) aikoinaan (yli 10 v sitten) oli oikeastaan pakko alkaa ajattelemaan sitä, mitä muut tekevät, ja siinä kyllä sitä oppia saikin: mistä tahansa pihasta tai sivutieltä oli aina joku tulossa eteen, jos yritti ajaa suht. laillista nopeutta, niin ohitettiin 10 cm päästä ja suoraan eteen ja kaikkea sellaista. Vastaan tulevasta jonosta saattoi koska tahansa joku poukkaista eteen; vieläkin auton kanssa vähän hirvittää jos vastaan tulevasta suunnasta joku odottaa kääntymistä vasemmalle, että kääntyykö se siihen eteen vai ei. Jos näitä ei ota lukuun, niin ihan mukavaa touhua; vieläkin mielelläni väistän ja päästän ohi jos pyörä ilmestyy taakse.
Yleensä kyllä erottaa jonkun epävarmasti liikkuvan, nopeus vaihtelee yms. ja tietää varoa, vanhusväestön osuus väestöstä lisääntyy. Aika pitkälle uskon, että ihminen ajaa luonteensa mukaan, ajaa niin kuin elääkin eli ottaa toiset huomioon tai ei.
Nykyään voisi sanoa, että onneksi ei enää joudu ajamaan työkseen, ei kai sitä enää hermot kestäisi aikatauluja.

[Gitikka]

kyllä tuossa tullaan lopulta siihen seikkaan että toiset huomio ympäristöään ja toisten tekemisiä enemmän kuin toiset, näille jotka ei, tulee niitä oho-tilanteita ja vakavampiakin enemmän kun keskitytään johonkin ihan muuhuin kuin liikenteeseen...

täytyy myöntää että itselläkin on ollut tilanteita joissa huomaa että tässäkö lenkin, mite tähän jouduin... ajatuksissaan ajelee... silti välttynyt toistaiseksi vaaratilanteilta ja onnettomuuksilta

ja onhan niin että toisille vaan sattuu toisille ei....

aina kun se ei ole itsestä kiinni tuolla tienpäällä... itsestä tuntuu että useinkin se kolari olisi tullut jos itse ei olisi ollut valppaana... tosin joskus se herpaantunee itselläkin tai ei vaan voi mitään kun kohdalle sattuu...

life is life

[Xari]

Ihan noin paljoa en aja mut kyllähän sitä oppii ennakoimaan muiden liikkeitä aika hyvin vaikka joskus nuorempana se oppi meinasi tulla välillä kantapään kautta :-[

[jtbo]

Aika harvinaisia ne tilanteet ovat missä itse ei voi vaikuttaa asiaan, mutta toki sellaisiakin tapahtuu.

Kerran jätin 3x normaalia enemmän väliä edessäni olevaan autoon kun pysähdyin liikennevaloihin, en oikein tiedä miksi, jotenkin vain tuntui että pitää jättää väliä, no valot vaihtui vihreäksi ja sehän lykkäsi pakin päälle ja tuli reippaasti taaksepäin, ei tullut osumaa vaikka lähellä olikin. Tuollaisia sattuu itselle aika paljon, jotenkin sitä ikäänkuin aavistelee ja jopa joskus tulee kuunneltua sitä aavistelua. Sitä vaan mietin tässä, että onko nuo ihan vaan sattumaa ja jotenkin alitajuisesti jätän huomioimatta pieleen aavistellut vai kuinka voi olla, että äärimmäisen harvinaista olisi että aavistaisin tai arvaisin väärin? Eihän siinä nyt ole mitään järkeä, ei sellaista ihmistä olekkaan joka voisi arvailla jatkuvasti oikein.

Toki vaikuttaahan se kokemus ja ssamankaltaisten mallien toistuminen, mutta joskus vähän ihmetyttää.

Ja tuosta on oikeasti haittapuoliakin, meinaa nimittäin välillä pikkaisen olla turhautunut olo tienpäällä, ihan vaan vähän ;D

[Putkimies22]

Kyllä se on noin. Harvoin kukaan käyttää vilkkua niin ajoissa että se olisi ensimmäinen signaali aikeesta tehdä jotain. Tai ehkä harvoin on väärin sanottu. Huomattavan usein vilkkua kuitenkin käytetään väärin tyyliin ensin ryhmitytään ja vasta sitten vilkkua. Jolloin sen informatiivinen tarkoitus on myöhässä.
Kovin moni myös "ryhmittyy" keskelle kaistaa ollessaan kääntymässä jonnekkin. Eräs jopa ryhmittyi väärällä puolelle, vilkkua taas toiseen suuntaan. Aikamoinen vaaran paikka.

[ealab]

Ajan myötä kehittynee liikenteen suhteen ns. lukutaito. Näkee vaistomaisesti jo pienistä merkeistä, mitä tuleman pitää. Paljon lukutaitoa ei tosin tarvitse, kun rekka lähestyy pikkuhiljaa takaa, tulee 60 rajoitus, pudotan vauhdin mittari70:iin. Sitten olikin hätäväistön paikka! En jäänyt odottamaan erittäin mahdollista peräänajoa. Vaimo kyydissä, taisi pikkusen säikähtää. Rekkaa! Itsekin vähän. Tosi tapaus. Rekat jyrää, JEE!

[styrox]

Ennakkoaavistus, liikennelukutaito, samapahan tuo miksi sitä sanoo. Mutta tuolta takaraivosta se tosiaan tulee, ja aivan pienistä jutuista huomaa mitä se kanssalikkuja meinaa. Tai ei edes huomaamalla huomaa, vaan juurikin aavistaa. Pieni muutos jossain asiassa, hienoinen vauhdin hidastuminen, siirtyminen aavistuksen verran lähemmäs keskiviivaa, pieni nykäys, tai jotain, tilanteesta riippuen tietää mitä kohta tapahtuu vaikka toinen ei käyttäisi vilkkua tai ryhmittyisi tms.

Aina tosin tuokaan tutka ei ole päällä, joskus esimerkiksi aamuisin pitää käyttää enemmän huomiota omaan ajoon kuin muiden ajamisen aavisteluun.

[Kenguru]

Urpon kanssa samoilla linjoilla.. Moottoripyörän kanssa liikkuessa on pakko lukea muuta liikennettä todella tarkkaan pysyäkseen hengissä. Jos vain jotenkin olisi käytännössä mahdollista niin laittaisin kyllä jokaisen autokuskin ajamaan moottoripyörällä vaikkapa viikon.. Siinä saa kyllä ihan toisenlaisen katsontakannan liikenteeseen  :)

[jtbo]

En ole itse moottoripyörällä ajanut, mutta voin hyvin kuvitella millaista se on, kun tuollaista ZX:n kokoista peltikaappiakaan eivät tunnu huomaavan välillä lainkaan, kun pukataan sivutieltä eteen jne. Joten kun motskari on pienempi, niin eivät varmaan samaiset kuskit sen vertaa kykene huomaamaan, tai edes arvioimaan kohteen nopeutta.

Itselläni tuo tutka tahtoo herpaantua silloin, kun teen normi duunipäivän, jonka jälkeen ajan 12 tuntia kotiin, se viimeinen tunti on aika zombie köröttelyä jo, etenkin kun joskus se normi duunipäivä päättyy klo 18.
Tuota tilannetta olen kyllä pyrkinyt välttämään mahdollisimman paljon, kun mielestäni jos on tienpäällä, pitää olla 100% hereillä, liikenteessä kun on aivan liikaa riskejä, että voisi luottaa tuuriin, vaikka jotkut tuolla tuntuvat siihen tai korkeampien voimien ohjaukseen luottavan enemmän ajosuorituksiensa perusteella :o

Kaiketi tuo aavistelu on juurikin sitä, kuinka alitajuisesti noita mitättömiä merkkejä lukee asiaa mitenkään itse välttämättä huomaamattakaan. Mitä sitten onkaan, niin se pelastaa henkiä  ;D

[Xari]

Jos vain jotenkin olisi käytännössä mahdollista niin laittaisin kyllä jokaisen autokuskin ajamaan moottoripyörällä vaikkapa viikon.. Siinä saa kyllä ihan toisenlaisen katsontakannan liikenteeseen  :)

Näin on, nykymeininki kun vaan on että joka vehkeeseen pitäisi käydä vuosi koulua ennen kokeilua niin kokeile siinä sitten.

Aika mielenkiintoisia katsontakantoja siihen liikenteeseen saa ajamalla sillä mopolla paikassa jossa liikenteen seassa menee valottomia ja vilkuttomia yli kolmemetrisiä norsuja ja vapaana liikkuvia lehmiä ;)  

[jtbo]

Intiassa sentään on jo vähän jonkinlaista liikennekulttuuriakin, ei ehkä täysin säännösteltyä se homma, mutta on siinä sentään jotain logiikkaa, joka ei tosin aukea ehkä ihan päivässä tai kahdessa  ;D

Egypti on mielestäni pahempi, siellä on enemmän jäykkäniskaisuutta hommassa ja liikenne puuroutuu pahemmin.

Suomessa tosin ei voisi kuvitellakkaan Intialaista tapaa, täällä oma napa on ihan liian lähellä  :-\

Edit: Tosin on eräs maa, joka esiintyy vahvasti ainakin youtube sivuston videoilla http://www.youtube.com/watch?v=tth9krDtxII en ole koskaan tuolla käynyt, mutta jotenkin tullut sellainen kuva etten sinne edes halua  ???

[Megaman]

Kyllä ainakin iäkkäämpien autoilijoiden eleistä pystyy monesti lukemaan esim. aikeista kääntyä, vaikka vilkkua monesti käytetään vasta ratista käännettäessä. Joskus reilut 15 vuotta sitten tuli ajeltua 50 tkm vuodessa, mutta ei se tuntuma ja rutiini häviä mihinkään tuolla tienpäällä vaikka vähempi tulee kilsoja nykyään. Ehkä jossain ihan tsadin keskustassa tuntuma voi olla nykyään hukassa, kun ei siellä tarvii enää pyöriä. :)

[Urpo]

Yleensä ei pelota sellaisten kuskien kyydissä, joiden pää ja silmät liikkuvat ja havainnoivat ympäristöä ja taustaa. On sellaisiakin sitten, jotka pönöttävät tiukasti paikoillaan pää selkänojassa kiinni aina, vain silmät vähän liikkuvat; tällöin väkisinkin jää jotain jonkin palkin yms. taakse, varsinkin jos kaksi autoa lähestyy risteystä samaa vauhtia eikä kaupunkiliikenteessäkään peileistä kaikkea näe. 

[jtbo]

Isäpuolen kyydissä tosiaan pelottaa vaikka se ajaa todella hitaasti, mutta kun se ei katso peilejä lainkaan eikä ollenkaan pää tosiaan liiku (ellei ole kiinnostavia maisemia jne), silmätkin tapittaa siihen 100 metriä auton keulasta. Tosin yleensä se antaakin avaimet kouraan ihan pyytämättä jos yhdessä jonnekkin pitää mennä samalla autolla  ;D

[renkimikko]

Itse en kuulu tuohon paljon ajavien ryhmään jos puhutaan autoista mutta yleisesti itse teen silloin tällöin liikenteessä mokia kuten esimerkiksi vaihdan lyhkäsille myöhässä vain siksi että tarkkaavaisuus välillä herpaantuu ja tulee väkisinkin ajateltua muuta kuin liikennettä. En usko että yksikään paljon ajava voi sanoa keskittyvänsä 100%liikenteeseen  koko ajan kun ajaa. Uskon vakaasti että paljon ajavilla tulee myös näitä unohduksia ja huomaamattomuuksia. Autoiluunkin sopii hyvin väittämä että kokemus tuo varmuutta ja tämä auttaa noissa ennakoinneissa. Väsymys ja pitkät yhtämittaiset ajorupeamat on kokeneellekin kuskille vaaran paikka ja ehkä juurikin kokenut kuski helposti luottaa omaan kokemukseeen ja yliarvioi kykynsä(kokematon ja vähän ajava harvemmin ajaa ylipitkiä rupeamia tai yliväsyneenä). Yleisesti ottaen kokemus liikenteessä tuo varmuutta havannoida ympäristöä ja kanssa-autoilijoita ja auttaa myös ymmärtämään kokemattomampia. Ikävä kyllä kokeneilla kuskeilla on myös tapana joskus nostaa itsensä muiden yläpuolelle ja arvostella muita kuskeja(tämä pätee kyllä ihan kaikessa muussakin tekemisessä).

[ealab]

Kyllä liikennekokemus ja - äly on omiaan. Ilman riittävästi sellaisia kuskeja olisi ns. tolvanakuskit jo haudattu. Ja vähän muitakin. Niin paljon merkitsee pelisilmä, ikäänkuin huomaamattaan, kohteliaisuudesta antaa näiden ääliöiden toilailut ikäänkuin anteeksi. On joustava heidän suhteen. Yksi tapa joustaa on väistää pientareelle puskurissa roikkuvaa hönttiä ja päästä tämä ohi. Ei ole mukava ajella, kun "osoitellaan selkään ladatulla autolla", mahdollisella tappovehkeellä. Joka on usein iso ja raskas.

[jtbo]

Se on kuitenkin vähän eri asia jos mokia sattuu kasatessa vaikkapa pienoismallia kuin jos mokia sattuu tuolla tienpäällä, jälkimmäisessä se hupsis voi olla tappava.

Se jos edes yrittää 100% olisi jo kiva, mutta aika isolla osalla sekin jää tavoitteeksi ja meikäläinen väistää, jarruttaa jne. Jos laskisin tilanteita joissa täysin varman kolarin olen välttänyt joustamalla olisi luku varmaankin kolminumeroinen, ei nyt ihan joka viikko, mutta melkein sellaisia tilanteita sattuu ja siksi omaan varsin ehdottoman mielipiteen, että kaikkien tulisi keskittyä siihen ajamiseen ja edes yrittää, jos vähänkin yrittää niin se kyllä näkyy ajossa heti, aika pienellä panostuksella sitä pystyy kehittämään ajamistaan niin, että ei esim. liukkaus enää pelota jne.

Vaikka kuinka sitä paljon ajavana ennakoi ja aavistelee, niin todennäköisyys on sillä puolella, että jossain vaiheessa kolisee, jos jatketaan tällä linjalla ettei kenekään tarvitse lainkaan ajatella autolla ajaessa, riittää kun tuijottaa nopeusmittaria.

[MarieCurie]

Ei ole mukava ajella, kun "osoitellaan selkään ladatulla autolla", mahdollisella tappovehkeellä. Joka on usein iso ja raskas.

Minun kokemukseni mukaan bussi, yleensä pikavuoro. Joskus kun olen ollut matkustajana, niin jopa eräs matkustaja huomautti bussin kuljettajalle, että varmaan tuntuu epämiellyttävältä tuossa edellä ajavassa autossa kun olet niin lähellä. Ei auttanut...  Toisaalta taas kerran rekka tuli yllättäen eteen, mutta silloinkin aavistin, en tiedä mistä, ja osasin varoa

[Aakku]

Näinhän se on. Meistä suomalaisista tutkitusti 90% on omasta mielestään keskitasoa parempia kuljettajia. Osa näistä on varmaan täällä foorumillakin, minä mukaan lukien.

Missähän ne loput 10% on?

[Xari]

Missähän ne loput 10% on?

Jonkun Toyotan ratin takana ??? ;D ;D

[jtbo]

Ja kaikkihan riippuu siitä kuinka paremmuutta mitataan, haveria/km? Liikenneturman ohjeiden mukainen ajo? Sakot? Mikä sitten ikinä keksitäänkään perusteeksi paremmuudelle aina jonkun mielestä se on väärä peruste.

Omasta mielestäni ei ole olemassa parempaa, oikeastaan missään asiassa, ehkä toimivampia ja sopivampia ratkaisuja tai tapoja, mutta mikään ei yksiselitteisesti voi olla kokonaisvaltaisesti parempi, ei myöskään yksi kuski toista parempi, täysin absurdiahan se olisi moista väittää.

On turvallisempia, luotettavampia, nopeampia jne kuskeja.

Omasta mielestä kuljettajan tulisi toimia mahdollisimman täydellisesti jokaisella vaaditulla alueella, näin riskit vähenisivät ja sitä myöten onnettomuudet. Harmi vain, että etenkin lyhyitä matkoja ajelevat vaikuttavat ajavan lähinnä tuntemuksiensa pohjalta ja nähden lähinnä oman navan, eipä siis ihme että välillä kolisee.

Onneksi nuo on helppo havaita liikenteestä ja voi jättäytyä kauas sellaisten potentiaalisten onnettomuuden aiheuttajien ulottuvilta. Varsin hyvä tuntomerkki on juuri toisen puskurissa roikkuminen.

[MarieCurie]

Harmi vain, että etenkin lyhyitä matkoja ajelevat vaikuttavat ajavan lähinnä tuntemuksiensa pohjalta ja nähden lähinnä oman navan, eipä siis ihme että välillä kolisee.
Onneksi nuo on helppo havaita liikenteestä ja voi jättäytyä kauas sellaisten potentiaalisten onnettomuuden aiheuttajien ulottuvilta.

Toivottavasti et nyt yleistä... Totta kai kokemus ja taito lisääntyy ajokilometrien mukaan, mutta lyhyitä matkoja ajavillakin voi olla oikea asenne, toisaalta taas kaikilla paljon ajavilla ammattikuljettajilla sitä ei tunnu olevan.