C5 2003 Hdi 2.0 Hajontaa ruiskutuksessa.

[kokeva]

Onkohan mentävä suutinkaupoille? Melkoisesti hajontaa korjausarvoissa. Käynnistyy, käy ja kulkee hyvin. Ei näytä savuttavan. K-arvo v.2016 oli 0,64 ja v.2017 1,68 samalla testerilä. Kakkossuutin näyttänyt samansuuntaisia arvoja pari vuotta, minkä olen noita seuraillut.

Ohjesivulla on kuitenkin suuttimen syöttömäärän korjaus normaali välillä +- 5 mm3/isku.

[purflux]

Mitä pulssisuhde tarkoittaa?

2. suuttimen miinusmerkkinen annos meinaa mielestäni hyvää. Jos on pienempi ruiskutus, eikö se tarkoita parempaa suutinta?

[kokeva]

Ymmärtääkseni pulssisuhteella säädetään painetta. Magneettiventtiili ohjaa paineventtiiliä,
joka on esim. kiinni ilman jännitettä ja auki jännitteellisenä. Ohjauspulssit ovat lyhyitä, kuuluvat sirinänä.

Pulssisuhde tarkoittaa magneettiventtiilin jännitteistä aikaa suhteessa jännitteettömään aikaan.
Eli jos pulssisuhde on vaikka 99%, magneettiventtiili pitää paineventtiiliä lähes auki.

Esim. EGR-venttiili on moottori pysähdyksissä kiinni, mutta aukeaa tyhjäkäynnillä,
koska moottorinohjausyksikkö antaa EGR-magneettiventtiilille 99% ajasta jännitettä.
Näin alipainepumpun alipaine pääsee vetämään EGR-venttiilin auki.

Turbon hukkaportti toimii päinvastoin, eli on moottori pysähdyksissä auki, mutta menee heti kiinni kun saa alipainetta ja aukeaa taas ahtopaineen noustessa liikaa, eli pulssisuhde lähestyy nollaa.

Noista ruiskujen korjauksista ei ole mitään hajua, miten ja millä logiikalla toimivat.
Ehkä joku selvittää.

[Janne L]

Korjausarvojen tulee olla yhteensä lähellä nollaa nyt ainakin, mikäli jotain noista muistan. Ja niinhän se tuossa taitaa ollakin.

[kokeva]

Patonkipuolelta löytyi tallaista tietoa:

http://www.sitruunapatonki.fi/forum/viewtopic.php?p=219401&sid=a9b50e036b9091d27e6e5ba9c0d9aae4

ja täältä:

http://citroen-foorumi.com/index.php?topic=23814.0

[purflux]

Se korjaus plus miinus jotain jäi vielä arvoitukseksi. Jos korjaus tulee paluuletkun ohivirtaukseen, silloin korjauksen pitäisi olla plussalla jotta sylinteri saa saman määrän kuin muutkin.

Jos korjaus tulee suuttimen kärjen ohivirtaukseen, silloin sen pitäisi olla miinuksella jotta sama määrä menee kuin muihinkin sylintereihin. Eli mitä suurempi ohivirtaus, sitä suurempi miinuslukema.

Veikkaan että jälkimmäinen on oikea.

[Jankos]

Paluuvirtaus ei suuttimen korjauksiin vaikuta, liiallinen paluuvirtaus vaikuttaa vain suutinpaineisiin, mikäli korkeapainepumpun säätövarat loppuu kesken.

Eli, korjausarvo on vain sylinteriin menevän määrän korjaus. Jos suutin tuottaa liikaa, eli on hidasliikkeinen tmv., niin miinuksella korjataan ja jos taas kulunut niin ei tuotakaan tarpeeksi niin vaatii plussakorjausta.

Mutta ainahan noissa eroja on, älä korjaa kun toimii kunnolla. Jos ero on liian suuri niin eiköhän sieltä vikakoodia ala pukkaamaan ja käynti tulee epätasaiseksi.

Dieselin suuttimen pulssisuhdehan on laskennallinen, 100% suhde ei tarkoita että se olisi auki kokoajan, vaan se on auki sallitun 100%.

[purflux]

Paluuvirtaus ei suuttimen korjauksiin vaikuta, liiallinen paluuvirtaus vaikuttaa vain suutinpaineisiin, mikäli korkeapainepumpun säätövarat loppuu kesken.

Ok, niin arvelinkin. Päätelläänkö polttoaineen määrä vain ajasta jonka suutin on auki vai liittyykö joka sylinterin tekemä momentti, eli väliaika seuraavaan palotapahtumaan, myös määrän mittaukseen? Ei tarvitse vastata, mietin vaan kuinka monta tekijää tuossa on. Ja vielä, käyttäytyykö suutin samalla tavalla tyhjäkäynnillä verrattuna 2000 kierrokseen missä enimmät kulutukset tapahtuu.Ja mitä vaikuttaa helle kun löpö muuttuu litkummaksi.

[ovi]

Korjausarvot haetaan kohdalleen siten, että moottorinohjaus syöttää polttoainetta moottorijarrutuksen aikana lisäten määrää niin kauan, että tulee moottorinohjauksen mitattavissa oleva palotapahtuma.

Samanlaiset korjausarvot ovat myös rail-paineen anturille ja railin ohivirtausventtiilille autoissa, joissa sellainen on.

Polttoaineen lämpötilaa mitataan koko ajan, koska lämpötila vaikuttaa tiheyteen ja lämpötilan perusteella kompensoidaan ruiskutusta. Polttoaineen lämpötila muuttuu myös ruiskutuspaineen muuttuessa, joten ulkolämpötila ei ole ainoa tekijä.

[Jankos]

Täytyy vähän täydentää, eli mitään peruskaavaa ei taida olla suuttimen kulumiselle, se voi alkaa tuottamaan liikaa tai liian vähän. Ja noi arvot voi olla jo uusissakin mihin suuntaan tahansa...

[ovi]

Ja lisätään vielä se, että korjausarvo ei ole pelkästään suuttimen korjausarvo, vaan koko palotapahtuman. Eli ohivuodot ja vaikka suuttimen alusprikan vuoto saattaa muuttaa korjausarvoa.

Vaihtamalla kahden pytyn suuttimet keskenään ristiin voidaan sitten testata, että johtuuko korjausarvon muutos suuttimesta, vai jostain muusta.