Xantian jarrut vinkuvat "pikkujarrutuksissa" .

[jsi]

Vinkumista kuuluu, kun vauhti on pieni, ja jarrutus ihan kevyt; parkkipaikkajarrutuksissa. 
Pieni vinku jatkuu joskus jarrutuksen jälkeenkin hetken.  Normaaleissa liikennejarrutuksissa
ei kuulu mitään.  Malli on 1.8 v.-99 ja mittarissa 105000.  Huoltokirja "Koivuhakalainen". 
jukka

[Tepi]

Pieni vinku jatkuu joskus jarrutuksen jälkeenkin hetken. 

Jarrut laahaa?

Mä oon todennut parhaimmaksi vinkunan poistajaksi sen, että joskus jarruttelee useampaan otteeseen ihan kunnolla niin jarruosatkin herkistyy. ;)

[danbomp]

Pieni vinku jatkuu joskus jarrutuksen jälkeenkin hetken. 

Jarrut laahaa?

Mä oon todennut parhaimmaksi vinkunan poistajaksi sen, että joskus jarruttelee useampaan otteeseen ihan kunnolla niin jarruosatkin herkistyy. ;)

Toi on ehdottomasti yksi paras tapa pitää jarrut kunnossa, niitata poljin kerran viikossa kunnolla pohjaan. Tietenkin ensin pitää katsoa taustapeiliin ettei ketään takana.
Xantiassa varsinkin etujarrut on sellaiset että palat ns. ryytyy paikoilleen ja silloin ne alkaa osin laahaamaan tai makaamaan niin lähellä levyä että niistä tulee vinkuvat ja samalla palat lasittuvat. Ei muuta kuin palat pois paikoiltaan ja kunnon karhennus niihin sekä satulan putsaus. Sen jälkeen muistat käyttää kerran viikossa niitä kunnolla.

[ealab]

Samalla voi männän kiertää asentoon, jossa männän tasakylkinen kolo asettuu palan nystylle. Tällä sain jarrut vapautumaan välittömästi löysäämisestä. Muussa asennossa ei. Vähän aikaa meni hienosti, mutta sitten rupesivat värinäjouset taas jumittaa. Ei auta, vaikka käytän voiteluaineena Cu- tahnan, keraamisen voitelutahnan, ja potkuriakselirasvan sekoitusta! Laahaus alkoi hieman. Ei laahaa, kun jouset poistaa. Jätin tuon pois, mutta laitoin jarrupalojen  kaarevien alapäiden alle jousen. Sen taivutin käsillä olevasta pronssilevyjousesta. Jonka leveys on satulan palakolokaaren levyinen ja pituus yli kaarien. Taivutus saa olla hieman epämääräinen, jotta olisi hieman joustava. Pronssin vahvuus on n. 0,5mm. Voi käyttää myös sopivan rullamitan palautusjousen pätkiä, molemmissa päissä. Toimii hyvin liukulaakerina. Riippuu palojen päiden ja kolon kuluneisuudesta. Siten, että pala menee paikoilleen hieman yläpäästä napauttaen. Pala ei saa olla jumissa. Alkuperäisen jousen poisto saa kyllä jarrut pelaamaan, mutta palat kolisevat hervottomasti, kun se tiestä johtuen vaan on mahdollista. Oikeastaan paloissa ei saisi olla pituussuuntaista välystä. Näen paljon vaivaa sitikan etujarrujen vuoksi! Koska asia kiinnostaa.

[Citikka99]

Oletko varmistanut, että mäntä on oikeassa asennossa.
Männän sisäreunalla yhdessä kohtaa on muistaakseni puolipyöreä kolo. Tuon kolon tulee osoittaa satulan liukutappia, kun satula on käännettynä yläasentoon. Kun satula lasketaan alas tulee vielä varmistua, että männän kolo (männässä 4 koloa) ja jarrupalassa oleva tappi osuvat kohdakkain. Huom. Männällä on ainoastaan yksi oikea asento. Jos se on väärä laahaamista ja muuta ongelmaa voi esiintyä.

Samalla kertaa tulee tarkastaa käsijarrun vaijerien suojukset, ettei niissä ole murtumia. Itse olen paikannut murtumat eristysnauhalla. Yhtenä keinona voi halkaista sopivan kumiletkun ja pujotella se vaijerin rikkinäisen suojan päälle. Pääasia, että estää epäpuhtauden pääsemisen vaijerille. Lopuksi jarruvaseliinia käsijarrun satulassa olevan mekanismin suojakumin alle. Omassani näin kunnostettu käsijarru on toiminut mainiosti. Sen jälkeen kunnossa pysyminen varmistetaan käsijarrun päivittäisellä käyttämisellä eli aina, kun pysäköi auton. Ilmeisesti huonosti toimiva käsijarru jättää palat laahaamaan ja lasittumaan sekä aiheuttaa vinkunaa kevyessä jarrutuksessa. Vinkuminen on tietääkseni resonassiääni, joka johtunee siitä, että palat pääsevät värisemään.

Jarrun kunnollinen pudistus ja liukujen voitelu ovat riittäneet eikä mitään vinkunaa ole tähän mennessä kuulunut. Jaa olen minä laittanut värinän veimentajaksi hieman paksua kuparitahnaa jarrupalan taakse, etteivät palat kolise.
Kerran vuodessa tapaan huoltaa jarrut eli näin sopivasti kesällä.