Autojen kulutuslukemien vääristely. Parhaiten pärjäsi citroen ja

[MBCITds3]

Tämän päivän iltasanomat se kertoo:
"Uurimpien aineistojen perusteella parhaiten näyttivät pärjäävän Citroën ja Peugeot.
Näidenkin merkkien kulutus oli ainakin 16 prosenttia ilmoitettua suurempi.

Saksalaiset autonvalmistajat BMW, Daimler ja Volkswagen pärjäsivät vertailussa heikosti,
samoin Fiat ja Opel.
Kaikilla kulutus oli lempeimpienkin arvioiden mukaan yli 20 prosenttia suurempi kuin ilmoitettu.

Fiat ylisi Travelcardin aineistossa jopa 35 prosenttia ilmoitettua suurempaan kulutukseen.
Spiritmonitorin aineisto oli lempeämpi noin 23 prosentin erolla."

[HiTec]

No on se hyvä että Suomen viisaat ovat kytkeneet auto- ja ajoneuvoverotuksen tuohon päästölukemaan. Nyt kun ne valmistajan toimesta "valehdellaan" alemmas, niin... No en minä ainakaan valita

[Pate]

Testit ja tilastot sekä vertailut ovat kaikki mahdollisia manipuloinnin kohteita. Keksin juuri keinon jolla voi laillisesti lahjoa autolehden vertailutestin voittajaksi maahantuomansa automerkin.
Jos vaikka aukeaman kokoinen mainos maksaa 100,000€ niin maksaa 125,000€ siitä ja laittaa mukaan kiitokset hyvin järjestetyistä testausmenetelmistä talvitestissä tai vertailutestissä.
Liikaa maksamisessa ei ole mitään laitonta kuten kiitoskin on vain kohteliaisuutta.

Suomessakin on yllättävän paljon piilokorruptiota. Lautakasoja, nuorisosäätiön taulukauppoja yms. kysymys on siis vain siitä miten taitavasti korruptio naamioidaan.

[vibes]

Uusimmassa Tuulilasissa oli Volvo V60 -hyrbiitin testin yhteydessä juttua siitä, että noiden puunhalaaja-autojen arvot ne vasta heittääkin.

[Pasi A S]

^Kamu briteistä kertoi että Prius -04 kulkee rivakasti kun otti akuston pois autosta. Akuston hinnasta ei ollut puhetta, kuulemma kallis oli. Enpä tiedä sallitaanko Suomessa hybridi autolla ajo ilman akustoa? Ei tiennyt kamukaan mitä briteissä kastsatusmies aikanaan sanoo. Priuksen akustolle kävi kuten akuille aikaa myöden käy, ei ota enää latausjännitettä vastaan. Uusi akusto oli kallis, ei  tosin ollut hinnoista puhetta. Ylimääräisen painolastin kun heivasi autosta ulos, jopas kulkee.

[Xari]

Paljonkohan ne Priuksen päästöt pienenevät kun ylimääräinen painolasti on poistettu kyydistä

[Seevitska]

Onkohan se Fiat loppupeleissä edes niin puhas mitä annetaan ymmärtää. Sehän on jo muutaman kerran valittu puhtaimmaksi automerkiksi (Co2-päästöt).

0.9-litrainen TwinAir-moottori on mielestäni liian pieni jopa Fiat 500:een. Ei tarvitse ihmetellä jos kulutuslukemat "pikkuisen" heittää. Siinä on kone kovilla.

[jtbo]

Aika kovia kulutuslukemia mun mielestä tuolla spritmonitorissa, http://www.spritmonitor.de/en/

Esimerkiksi ZX malleja kun katsoo, niin mulla taitaa olla toiseksi vähiten kuluttava ZX, litroissa meneekin tosi vähän, kun olen käyttänyt vain Renaulttia (fillari) ja polttoaineen säilyvyyden kestotesti lähinnä menossa...


Se on niin, että ne valmistajien ilmoittamat pitänevät kyllä paikkansa juuri siinä käyttömallissa millä ne on testattu, mutta ihmiset käyttävät autojaan eritavoin, erilaisissa ympäristöissä, jolloin ne kulutukset sitten ovat erilaisia.

Vanhaan aikaan oli helpompi tosin päästä niiden ilmoitettujen kulutusten alle, mutta nykyaikaisilla autoilla hankalampaa mielestäni, tai itse en ainakaan ole oppinut sitä vaadittavaa ajotapaa jolla uudemmilla pääsisi suhteessa yhtä hyvin ilmoitettujen lukemien alle, kuin mitä vanhemmilla on käytännössä tullut päästyä.

Tosin mun harrasteautossa on ilmoitettu 90km/h kulutus ilmoitettu olevan 5.6l/100km ja siinä on 2l moottori takavedolla sekä muotoilu mallia tiiliskivi, en ole sillä matka-ajossakaan alle 9l/100km koskaan päässyt, tosin siinäkin taitaa ajotapa vaikuttaa enemmän asiaan, 140hp 1000kg kopassa tosin on paljon kivemmin liikkuva kuin Prius ja radalla ei kulutuksessa taida kovin suuria eroja olla Priuksen eduksi

Välineet pitäisi olla aina sen tarpeen mukaan toki, ei ole Priusta radalle suunniteltu, mutta mutta, kun tuota kaupunkien liikennekäytöstä katsoo, niin aika moni siellä kiihdyttää ja jarruttaa sen minkä autostaan irti saa kun kiirehditään seuraaviin punaisiin valoihin seisomaan.

5.76l/100km on ZX dieseleiden keskiarvo, tietty siinä on vaparitkin mukana, mulla tuo keskiarvo 4.33l/100km, vaikka on vähän jarrun laahaamista ja huonoja ajokelejä (paksusti lunta, vesisadetta) osunut matkalle, sekä kaupungissakin tullut ajeltua. Valmistaja taitaa ilmoittaa aika lähelle tuon mitä keskimäärin ihmiset ajaneet kulutuslukemia, ehkä silloin osattiin paremmin sitä käytännönkulutusta arvioida, nykyään kai se kulutus tulee jostain normitetusta syklistä, joka on kaiketi erilainen kuin silloin ennen?

Eli mikä se valhe lopulta on ja kenen toimesta, ehkä ei kuitenkaan tietoista valehtelua autonvalmistajien toimesta, vaan jonkin standardin toimimattomuutta käytännössä, ehkä lööppilehden sensaatiohakuisuutta, jossa toimittaja repii tikusta asiaa, kuten yleensäkkin ko. aviisissa on ollut havaittavissa. Tiedä siitä niin, mutta totuus lienee taas monta erilaista totuutta tässäkin asiassa.

[Jasu]

...polttoaineen säilyvyyden kestotesti lähinnä menossa...

Eipä tuo dieseli pahemmin "vanhene", tai ainakaan sen ominaisuudet pahasti heikkene pitkässäkään säilytyksessä...

Osaattekos kertoa miksi tässä maassa Rättäri kuluttaa liki 1½ litraa sataselle enemmän kuin Norjassa, siellä tankattuaan kulutus putoaa mutta taas kotimaista tankatessa nousee entiselleen..? Tätä kaveri ihmetteli, kun pikkasen pitemmän reissun siellä suunnalla ajeli...

[jtbo]

Onkohan se Fiat loppupeleissä edes niin puhas mitä annetaan ymmärtää. Sehän on jo muutaman kerran valittu puhtaimmaksi automerkiksi (Co2-päästöt).

0.9-litrainen TwinAir-moottori on mielestäni liian pieni jopa Fiat 500:een. Ei tarvitse ihmetellä jos kulutuslukemat "pikkuisen" heittää. Siinä on kone kovilla.

Itse kun maantietä ajan, niin tasaisessa matka-ajossa joku 30hp kone on varsin riittävä, vastatuuli, ylämäki, ohitustarve yms. ei sitten oikein sitten olekkaan tilanteita joissa homma toimisi, jos nopeuden tahtoo pitää sellaisena mitä se tikkari tienvierellä sanoo.

Jos halutaan että kuluttaa vähän, niin se nopeuden vakiona pitäminen taitaakin olla yksi ensimmäisiä asioita mistä pitää tinkiä, alamäkien pitää antaa hoitaa kiihdyttäminen ja nopeus pitää suhteuttaa olosuhteisiin siten, että koneesta otetaan vain se tietty teho ulos, aivan kuten jos polkupyörällä ajaa pisempää matkaa, jos tuulee vastaan, ajetaan hitaampaa, se on sitten sitä kulutuksen minimointia.

Jos pitää ehtiä nopeiten seuraaviin punaisiin valoihin, niin siinä ei sitten kulutuksista pitäisi piitata mitään.

CO2 on vakio per poltettu polttoainelitra, meillä euroopassa on päätetty, että CO2 on kaikkien pahojen äiti ja sen vähentämiseksi pitää poistaa teollisuus silmistä ja lakaista se matonalle maihin joissa edes vähäinen järki ympäristön suhteen ei haittaa, sekä lyödään autoihin raskasmettalleja satoja kiloja, jotka jossain muualla tekee sitten ongelmia, mutta eihän lehdistökään piittaa jostain kolmansista maista, joten mitä väliä, kunhan meidän puhtoiseen eurooppaan ei vaan kirjata tuota kasviston polttoainetta, jota kasvihuoneissakin päästellään täysin vapaasti ilmakehään, koska sillä saadaan moninkertaistettua kasvu.

Näin sitten Fiat konsernikin arvostellaan tuolta pohjalta, ne tekee niitä kauhean kamalia urheilu-autoja, Ferrareita ja kun koko mallistoa konsernista arvioidaan, niin pitää tehdä niitä malleja joissa yksi bittiarvo on vastaavasti pienempi, jotta voi tehdä niitä joissa on suurempiakin bittiarvoja.

Silläkään ei ole välttämättä mitään tekemistä todellisen elämän kanssa, mutta taas näin on päätetty suuressa viisaudessa, kuten on päätetty, että kulutuksiakin arvioidaan tietyn teoreettisen normin mukaan etukäteen, eikä suinkaan katsastuksessa luettavien tietojen mukaan jälkikäteen, tavallaan siis hyvin monessa kohtaa mennään fiktiivisten teoriamallien mukaan sen sijaan, että hyödynnettäisiin toteutunutta dataa jonka pohjalta tehtäisiin sitten korjausliikkeitä.

Nykyajan kiroja tuokin.

Jasu, voisikohan se olla, että rättärillä ei siellä Norjassa kaveri uskalla ajaa ihan niin tappi laudassa kuin täällä kotomaassa?

[HiTec]

Silläkään ei ole välttämättä mitään tekemistä todellisen elämän kanssa, mutta taas näin on päätetty suuressa viisaudessa, kuten on päätetty, että kulutuksiakin arvioidaan tietyn teoreettisen normin mukaan etukäteen, eikä suinkaan katsastuksessa luettavien tietojen mukaan jälkikäteen, tavallaan siis hyvin monessa kohtaa mennään fiktiivisten teoriamallien mukaan sen sijaan, että hyödynnettäisiin toteutunutta dataa jonka pohjalta tehtäisiin sitten korjausliikkeitä.

Pätee nykyisin myös mm. rakennusten energiatehokkuuteen (ja moneen muuhunkin asiaan?). Siinäkin vain joku suuripalkkainen insinöörin planttu räknää jonkin tietyn kaavan mukaan mikä nyt sitten on sen sun talosi laskennallinen energialuokitus, toteutuneilla monien vuosien mittaustuloksilla ole asian kanssa yhtään mitään tekemistä

[Jasu]

Jasu, voisikohan se olla, että rättärillä ei siellä Norjassa kaveri uskalla ajaa ihan niin tappi laudassa kuin täällä kotomaassa?

Joo, noin voisi kuvitella, mutta siellä on pikkasen mäkisempää maastoa, ja ne mäet on kummasti jyrkempiä. Tätä meinaan se kaverikin ihmetteli, olisi olettanut lukemien olleen just toisinpäin, maastonmuotojen yms ansiosta.

On kyllä havainnut Xantiallakin saman, eli vähemmän menee Norjalaisella bensalla ajaessa, ja tämä tosiaan toteutuu myös Suomen puolella ajaessa jos tankki on Norjassa täytetty (joka ei lie kovin kannattavaa, Xantian kohdalla, hintojen takia, Rättärillä ei isoa eroa tule 25 litran tankin ansiosta)

[MarieCurie]

Aika kovia kulutuslukemia mun mielestä tuolla spritmonitorissa, http://www.spritmonitor.de/en/

Hei tuohan oli kiinnostava. Saan olla tuon mukaan ihan tyytyväinen Reflexini kulutukseen, ekana ollut Tonic kyllä oli uskomattoman pieniruokainen, siinä oli tosin  vielä pienempi moottori kuin Reflexissäni.

[jtbo]

Pätee nykyisin myös mm. rakennusten energiatehokkuuteen (ja moneen muuhunkin asiaan?). Siinäkin vain joku suuripalkkainen insinöörin planttu räknää jonkin tietyn kaavan mukaan mikä nyt sitten on sen sun talosi laskennallinen energialuokitus, toteutuneilla monien vuosien mittaustuloksilla ole asian kanssa yhtään mitään tekemistä

Jopa lakien säätämiseen pätee tuo, se on tämä nykyajan vitsaus. 40-luvun 1-1/2 kerroksinen rintamamiestalo alkuperäisin eristyksin suorasähkö ja yksi ei varaava takka, sähköä noin 3600kWh/vuosi sisältäen käyttöveden lämmityksen, puuta alle 8 heittomottia. Mallit sanoo jotain muuta, kaikessa kulutuksessa voi käyttötavoilla tehdä paljon, mutta nykymaailmassa ei tosiaan kovin paljoa huomioida asioita, vain pari muuttujaa teoreettiseen malliin ja se muka sitten on kaiken kattava vastaus.

Ehkä olisi parempi jos tietokoneet ja kännykät otettaisiin ihmisiltä pois ja pitäisi mennä ihan itse katsomaan sitä todellisuutta, tällöinhän toteutuisi se havainnointi, joka nykymalleista puuttuu tai sen havaitun merkitystä vähätellään.

Itse näen tuon suurimpana uhkana tulevaisuudessa, koska alkaa olemaan jo merkkejä siitä, ettei osata sitä käytännön havaintojen tekemistä ja niiden pohjalta toimimista enää lainkaan, tuo kun yleistyy tarpeeksi niin se ei ole kovin hyvä.


Jasu, voihan bensoissakin olla eroja, onko siellä etanolia bensassa? Meillähän sitä on ja lisää tulee tulevaisuudessa, sitähän menee enemmän kuin aitoa tavaraa. Sitten dieseleissähän kesä ja talvikaman eron huomaa hyvin, talvilaatua menee enemmän väistämättä, BTU yksikköä jossain näin käytettävän polttoaineen energiasisällöstä, sitä vertailemalla voitaisiin ehkä saada selvyys miksi Norjan bensaa menisi vähemmän.

Sinällään mäkinen maasto ei hirveästi nosta kulutusta, mutta Norjan mittakaavassa varmasti jonkinverran, kun ei voi laskettaa sitä mäkeä vapaalla alas, kotimaassahan se onnistuu hyvin, jos ajelee näitä pieniä teitä eikä muita kulkijoita ole.

Itse ajelen enimmäkseen fillarilla nykyään, mutta tämä seutu on sellaista, että prosentteja on mäkien alla ilmoitettu, fillarin nastarenkaat ei meinaa pitää talvikelissä vaikka istualtaan yrittäisi polkea mäkeä ylös ja eturengas nousee ylös jos pitoa löytyy, hyvin on saanut tuota harjoitusta autollakin sitten mäkisessä maastossa ajamisesta, kun mahdollisimman pienen kulutuksen ajaminen on vähän harrasteena ja yllättävän vähän mulla eroa on tullut mäkisessä vs tasaisella, mutta on se haastavampaa mäkisessä maastossa päästä vähällä aineella.

Siinä tulee kuitenkin kulutuksessa iso ero normaalisti ajellessa, ajaako pohjanmaalla vai jääkauden muovaamien soraharjujen ja suolampien maastossa, ei se vaadittu standarditesti huomioi mitenkään mäkiä mielestäni, eikä tainnut sitä varsinkaan olla, että hyvin monella ajot on niin lyhyitä, ettei auto kerkeä lämpenemään.

Jos mun pitää 5km päässä käydä, niin en autoa suostu käyttämään edes, kun ei se koko matkalla kerkeä edes lämmetä, mutta monella taas ne matkat on jotain tuollaisia mitä ajellaan, sitten on paljon firmoja joista tehdään asiakaskäyntejä, jolloin se liikennöinti on sitä paria kilsaa kaupungin sisällä, bensakoneissa ryyppy ei taida mennä pois päältä, tai siis lisärikastus nykyajoneuvoissa, tuollainen pätkä-ajo sitten nostaa noita käytännön kulutuksia mitä noissakin Spritmonitorin lukemissa on nähtävissä.

Pitäisikö toimittajan perehtyä asiaan paremmin, pitäisikö standardikulutusmallia muutta vai pitäisikö ihmisten ajaa enemmän standardikulutusmallin tavoin, muutos johonkin noista, niin se 'valehtelu' katoaisi.

Keskimäärin paras kai kuitenkin olisi, että enemmän liikuttaisiin lihasvoimalla, se olisi kansanterveydellisestikkin hyvä. Vanhat papat tuossa turinoivat kaupalla käydessäni, kuinka heidän ikätovereistaan ne on kunnossa jotka ovat pyörällä liikkuneet, mutta ne jotka ovat autoa käyttäneet ovat menneet vanhemmiten nopeastikkin huonoon kuntoon, olivat havainneet, että auto on pahasta.

[Jasu]

Jasu, voihan bensoissakin olla eroja, onko siellä etanolia bensassa? Meillähän sitä on ja lisää tulee tulevaisuudessa, sitähän menee enemmän kuin aitoa tavaraa.

Juu, sitä tässä onkin pähkäilty, siellä kun ei tietääksemme etanolia ole kaikissa laaduissa, kuten täällä...

Se piti vielä mainita että ymmärtääkseni bensassa on muitakin juttuja kuin pelkät bensiini ja etanoli, mitkä tulokseen vaikuttaa voi..?

Sitten dieseleissähän kesä ja talvikaman eron huomaa hyvin, talvilaatua menee enemmän väistämättä, BTU yksikköä jossain näin käytettävän polttoaineen energiasisällöstä, sitä vertailemalla voitaisiin ehkä saada selvyys miksi Norjan bensaa menisi vähemmän.

Jep, tämä kyllä huomattu on, talvilaatua menee hitusen enemmän kuin kesäistä, eikä se edes enää yllätä kun asiaa vähän selvitteli.

[jtbo]

Se piti vielä mainita että ymmärtääkseni bensassa on muitakin juttuja kuin pelkät bensiini ja etanoli, mitkä tulokseen vaikuttaa voi..?

Onhan niissä vaikka mitä aineksia, joista ei paljoa muille tietoa jaeta. Pienkonebensiinillä sahassa kuulemma ei ole niin paljoa potkua kuin aidossa tavarassa, tiedä siitä, mutta sehän ei ole bensaa oikeastaan ollenkaan vaan pelkkää lisä-ainetta.

Joskus oli eroa eri ketjujen bensoissa, mutta nykyään kaikki täällä myytävä taitaa tulla samasta paikasta.

Shellillä oli se V-power, mutta saakos sitä enää? Tai onko siinä enää sitä samaa eroa kuin joskus?

[olli__o]

Tuo taitaa olla hieman määrittelykysymys onko mikä bensan valmistusaine tai lisäaine, onko aromaatit tai alkeenit sitten sen enempää tai vähempää lisä- tai valmistusaineita, itse laskisin nuo ja myös etanolin valmistusaineiksi, mutta vain MTBE:n ETBE:n yms. lisäaineiksi. Siltikin MTBE:täkin voi olla paljon enemmän kuin alkylaattibensan osuus bensassa jossain maissa. Näin itse luokittelisin, kun nuo on muut on perinteisestikin olleet bensan valmistuksessa, mutta "lisäaineet", kuten MTBE on lisätty kun lyijystä luovuttiin ja tulleet lyijylisäaineiden tilalle - no tosin etanolikin toimii sitten samoin: korottaa oktaanilukua, eli vastaavasti noissa on jenkeissä kiellettyä pohjavettä saastuttavaa MTBE osuutta voitu pienentää.

Tavallinen bensiini koostuu kolmeen eri pääluokkaan kuuluvista hiilivedyistä: aromaateista eli
areeneista (esim. bentseeni, tolueeni), alkeeneista eli olefiineista (esim. buteeni, penteeni) sekä
alkaaneista eli parafiineista (esim. metyylipropaani, metyylibutaani). Kaikkia bensiinin sisältämiä
hiilivetyjä voidaan pitää ainakin jossain määrin haitallisina ympäristölle tai ihmisen terveydelle,
mutta eri hiilivetytyyppien ja myös yksittäisten yhdisteiden välillä on suuria eroja ominaisuuksissa
ja siten myös haitallisuudessa. Yleisesti ottaen vähiten haitallisina niin ympäristön kuin
terveydenkin kannalta pidetään alkaaneita, kun taas alkeenit ja aromaatit, kuten karsinogeeniseksi
luokiteltu bentseeni, ovat haitallisempia.

Noi alkaanit (pienkonebensa=alkylaattibensa) on parhaita ainesosia mitä bensassa on - puhtaana ei esim vaadi mitään oktaaniboostereita (ok, RON oktaaniarvot  (joihin 95 ja 98 viittaa euroopassa) on ehkä heikompia kuin hanabensoissa mutta toinen nakutusta (paremminkin oikeissa moottoreissa) kuvaava MON vastaavasti on paljon parempi (jenkeissähän pumpuissa ilmoitetaan noiden kahden keskiarvo...))

Yli kolmannes tästä pienkonebensasta on mm. iso-oktaania - joka on se vertailu"bensa" "100 oct" johon nakutusta verrataan, kaiken kaikkiaan yli 70 % tavarasta on erilaisia muitakin haarautuneita oktaaneja.

95E10 (Neste RON 95, MON 85) Jenkkikeskiarvo olisi 90
pienkonebensa (Neste RON 93, MON 90) keskiarvo 91,5...

Ilmeisesti hieman vähemmän tosiaan energiaa/litra, vähän enemmän ilmeisesti/kg, mutta kun on hieman kevyempää tavaraa - tällä ei saane mitään muutosta (ainakaan alaspäin) kulutustesteihin.

"Neste-pienmoottoribensiini" markkinointimateriaalista vertailukoostumuksia lainattu liitteen kuvaan: