Kas siinäpä aamun pohdinta..
Ajossa on nyt toinen C5 joka on ollut omistuksessani syksystä lähtien. Talvirenkailla hän oli huomattavasti mukavampi kun kesärenkailla mutta ei hyvä niilläkään. Perä oli levoton mutta ei vielä niin hurja mitä olen kuullut sen olevan kun kynkän laakerit on lopussa. Eli ei vienyt vielä muuta autoa mukanaan mutta ohitustilanteissa polanteita ylittäessä tai kaistaa vaihtaessa yli 80 vauhdeissa perä heijasi kyllä reilusti.
Nyt kesärenkailla alkaa meno ollakkin sitten jo ihan kamalaa suoraan sanottuna. Renkaat ovat varmasti huonot, sitä en epäilekkään vaikka liki uudet ovatkin. Mutta pakko tuossa on olla jotain muutakin. Edellinen C5 oli myös samalla lailla levoton ajaa kun vauhti nousi isojen teiden tasolle. Kaistalla seilataan reunasta reunaan mutta ei sivutuulesta johtuen. Perä ohjailee ehkä enempi mutta ei se keulakaan mikään hyvä ole.
Lisätään vielä tähän että verrokkina pidän kaikkia muita hydesitikoita millä näytettiin ratilla suunta ja sinne mentiin.. C5:llä pitää ajaa samalla lailla kun vanhalla jenkkilullalla. Ja aika susikuntoisilla sitikoillakin on välillä tullut ajettua :D C5:set ovat olleet entinen 2.2HDi -01 berline sekä nykyinen 2.0HDi break -05 mittarilukemalla 212tkm.
Tiedän että en ole yksin tämän asian kanssa mutta onko kukaan ottanut asiakseen selvittää mistä kaikesta tuo johtuu ja voiko tilanteen jollain toimenpiteillä parantaa vaikka Xantian tasolle ja mitä se vaatii? Mielessä on käynyt nyt ainakin kynkänlaakerien uusiminen ihan varuiksi ja vannekkoon kasvattaminen että saisi matalammat renkaat alle jos tuo lerjuaminen tulee tuollasen orkkis rengaskoon korkeudesta.
Tällaista pohdintaa suoritin kun ajoin töihin pitkästä aikaa Boralla jolla oli niin rentouttavaa ajella tulemaan.. Ja Bora on ollut meidän käyttöautoista aina se tuuliherkkä viipotin ennen C5 aikakautta. Viesä sellainen että sitikka kävi juuri pajalla tutkittavana ja mitään ihmeellistä ei löytynyt ja katsastukseen menen varmaan torstaina tuon kanssa ja silloin saapi selville muuten tuon kunnon pl. nuo laakerit.
Tarkistapppa aurauskulmat, molemmista päistä, näin aluksi.
Oma femma menee ainaskin kuin juna sinne minne ratilla suunnan osoittaa. Kaikkien pyörien suuntaus voisi olla paikallaan. Rengaspaineet varmasti kohdallaan ovatkin.
Hienoa että heti löytyi kaksi kellä on positiivisiakin kokemuksia femman suuntavakaudesta :)
Eli rengaspaineet on olleet kyllä kohdillaan ja kokeiltu erilaisilla paineilla. Talvirenkailla sai tukevammaksi kun nosti takarenkaiden painetta reilusti suositellusta.
Alla femmoissa ovat olleet Uudet Michelin X-Ice North renkaat, alle 5000km ajetut Michelin Energy saverit, pari talvea ajetut Nokia hakka 7:t sekä nyt kesärenkaat joiden merkkiä ei edes viitsi mainita, mutta uudet. JTiedän että femma on helppo pilata huonoilla renkailla mutta kun kaikilla edellämainituilla on jäänyt parantamisen varaa :)
Pitää käydä tarkistuttamassa nuo kulmat jos vaikka molemmissa on ollut niissä sanottavaa.
Oma (H3+ breakki 150tkm) on ihan ok suuntavakavuudeltaan. Mielestäni samaa tasoa kuin edellinen Xantia, joka taas ei ollut aivan yhtä levollinen kuin ikivanha Saab 900. Renkaina on ollut mm. nuo X-Ice Northit koossa 205/65-15 jotka eivät mielestäni olleet vastaavankokoisiin kesärenkaisiin verrattuna yhtään horjakammat. Nykyiset kitkat 205/60-16 olivat ensikoeajolla pelottavan nuljut, mutta ne ovat joko jämäköityneet tai sitten olen vain tottunut menoon enkä häiritse flowta turhilla ohjausliikkeillä :) Tukevimmat olivat tietenkin 205/50-17 -kesäpyörät, mutta ei niistäkään oikeastaan ajettavuuteen muuta iloa ollut kuin pienentynyt sivutuuliherkkyys. Tokihan ne piti hyvin agressiivisessa kanttauksessa, mutta sellainen nahkasohvalta tiputtava ajotyyli ei oikein autolle muuten sopinut.
Sinulla oli varmaan ainakin ekassa kappaleessa H3+ -jousitus? Plussaton oli omassa pikakoeajossa huomattavasti vellovampi, jopa enemmän kuin comfort-pallotettu plussa. Perän ohjailua en omassa ole huomannut muuten kuin sillä kerralla, kun takakontti oli ikkunoihin asti täynnä lastulevyjä :)
Niin, en tiedä pystyykö C5:stä saamaan varsinaisesti tukevan tuntuista samaan tapaan kuin saksalaisista autobaanannielijöistä. Sen kun hyväksyy, niin auto kyllä käyttäytyy ihan siivosti kun sen antaa vain mennä. Jos menoa joutuu aktiivisesti paimentamaan (pl. sivutuuliherkkyyttä jota pidän ominaisuutena), niin sitten on jossakin vikaa.
Tuo meidän vitonen oli myös aika kamala ajaa, talvirenkailla ei niin paha mutta kesärenkailla tosi ärsyttävä. Haki urista ja ohjaus tosi herkkä, eli pienikin liike ja heti mentiin johonkin.
Rattikin oli inan vinossa vasemmalle, ja lopulta kun sillä tuli ajeltua(vaimon ajossa pääsääntöisesti) niin tuli mitattua aurauskin. 1mm oli aurauksella ja kun ratti oli vinossa niin vasemmalta puolelta säädin pysäkiltä toiselle siirtyen niin että rati tuli suoraan. Ajettavuus tuli oikein hyväksi, ei vetele urista, tuuli ei häiritse ajoa jne. Niin joo, tuli se aurauskin sitten mitattua ja 2mm on nyt harituksella vanteen reunasta mitaten. Nivelissä ei ole väljää, siihen kun joku kuitenkin puuttuu. Ennemminkin joku vaihtanut nivelen aiemmin (korjauskuitteja on iso nipu pääkaupunkiseudun korjaamoilta) ja suuntaus jäänyt tekemättä.
Jos ratti suorassa niin ei muuta kuin työkalujen kanssa tielle kokeilemaan säätöjä molempia puolia yhtä paljon säätäen. Ja kannattaa jollain merkata lähtökohta. Harva auto on paras mahdollinen ajaa pyöränsuuntauksen ohjearvoilla...
235/40-18 rengastuksella "kuin mikroauto". Mutta jousituksen suhteen kuin saksalainen :angel: Mutta oikeilla jäljillä olet Kenguru, ts. takakynkän laakerointi kuntoon ensin (mielellään molemmat puolet yhtäaikaa kun kumminkin porsii toiselta puolelta hetken päästä). Ja katsastuimmeinen tuskin löytää mitään väljyyttä vaikka olisi loppu, sen verran laittaa kallistuksenvakaaja hanttiin. Sitten voisi suuntaukset tarkistaa. Mutta kyllä XM on suuntavaakaampi :)
Mutta alapallonivelien vaihto auttoi itsellä, vaikka ei pahemmin väljyyttä ollutkaan ???
Lainaus käyttäjältä: lukkis - huhtikuu 15, 2014, 09:18:12
Mutta alapallonivelien vaihto auttoi itsellä, vaikka ei pahemmin väljyyttä ollutkaan ???
Alapallot ja rt.päät ne on ne yleisimmät väljän paikat jos auto tuppaa urissa vetelemään, about merkillä kuin merkillä. Tosin esim. Megane/Scenic II on lisäksi se pelkääjänpuoleinen ohjausvaihteen päätypusla, joka kulahtaa ja aiheuttaa ihan samanlaista renkaan klappia => ja taas vetelee :-\ Mutta mitä tulee C5:n uraherkkyyteen, niin ainakin tuo omani vaikuttaa noilla vakio 225/55-17 kesätassuilla varsin uratunnottomalta, tiedä mitä olisi noilla 90v juhlamallin omilla 245/45-18 gummeilla :)
Vähän on lerjuva täälläkin. Raidetangon päiden vaihto auttoi hieman mutta kynkän laakerit vaihtamatta. Ei rikki vielä mutta varmaan kuluneet. Aurauskulmat on muistaakseni millin haraituksella. Rengaskoko on 205/65-15, sitä en aio muuttaa. Alatukivarren takahelat varmaan menee vielä vaihtoon varmuuden vuoksi, josko sitten olisi vakaa?
taka akselin apurungon etuhelat kuluupi salakavalasti helppo vaihtaa joutuu tekemään helalle sopivan sisään vetimen
Jääkin katsastus ensi viikolle kun haluan saada nuo parkit palamaan ennen sitä ja tulikin sen suhteen isompi työ :D
Kunhan tuo on konttorilla tutkittu niin sitten vien sen sitten varmaan kynkän laakerien vaihtoon ja nelipyöräsuuntaukseen. Katsotaan saako siten paremmaksi. Harmittaa kun joka kerta kun olen tuoreempaan sitikkaan vaihtanut on ajettavuus huonontunut ja nyt ajelen jo mielummin tuolla saksalaisella..
Jos saisi vaikka tuon madalluksella ja matalaprofiilirenkailla pilatun saxon kohta ajoon niin olisi mukavampaa meinikiä ;)
No nyt on femma saanut leiman ja ei ollut löysää missään.
Nostin takarenkaiden paineen aiemmin 3,2 bariin niin sain perän rauhallisemmaksi. Eihän siinä sitten kun pikkuhiljaa tekemään edellämainittuja toimenpiteitä ja katsotaan mihin tulokseen päästään.
Pallot on kyllä pakko vaihtaa kun alkaa olla aika teräviä töyssyjä tiessä..
Oma 2001 2.2Hdi Break kulkee omasta mielestä sinne minne pitääkin, mutta ohjaus "lyö" oudosti käsille.
Eli jotkut kuopat saa ratin heilahtamaan edestakaisin, kehältä mitattuna noin 3cm (-1.5-+1.5cm). Ajonopeudella ei ole vaikutusta. Tosin kaikentyyppiset kuopat ei heilauta rattia. Parhaiten ilmiö esiintyy ehkä poikittain tien yli ulottuvalla routakatkeimalla.
Alapallonivelet ja raidetangon sisä- ja ulkopäät on uudet + nelipyöräsuuntaus. Remonttihommat ei vaikuttaneet ohjaukseen millään tavalla (en kyllä olettanutkaan).
Onko tuo käsille lyöminen vika vai ominaisuus? ???
Lainaus käyttäjältä: 10hulttio - kesäkuu 28, 2014, 13:20:14
Oma 2001 2.2Hdi Break kulkee omasta mielestä sinne minne pitääkin, mutta ohjaus "lyö" oudosti käsille.
Eli jotkut kuopat saa ratin heilahtamaan edestakaisin, kehältä mitattuna noin 3cm (-1.5-+1.5cm). Ajonopeudella ei ole vaikutusta. Tosin kaikentyyppiset kuopat ei heilauta rattia. Parhaiten ilmiö esiintyy ehkä poikittain tien yli ulottuvalla routakatkeimalla.
Alapallonivelet ja raidetangon sisä- ja ulkopäät on uudet + nelipyöräsuuntaus. Remonttihommat ei vaikuttaneet ohjaukseen millään tavalla (en kyllä olettanutkaan).
Onko tuo käsille lyöminen vika vai ominaisuus? ???
Ominaisuus ehkä... kyllä se oma kakkoskoppainenkin näpeille lyö jos oikein isoon tälliin ajaa. Jos ohjaustehostimessa on ilmaa niin ohjaus täristää kuopissa. Ilman pitäisi lähteä pois veivaamalla rattia ääriasennosta toiseen ja mahdollisesti välillä nostamalla ja laskemalla jousitusta.
Jännää, oma -04 bensasedani kyllä on jopa erikoisenkin hyvä maantieauto omasta mielestäni, varsinkin sport-asetuksella. Helppo ja mukava ohjattava ja vakaa kiitäjä, joskin aika tuuliherkkä. Ajettavuuden suurin puute on mielestäni tunnoton ohjaus, mutta siihenkin on jo hyvin tottunut.
Aurauskulmat! noin aluksi. Omassa oli ihan vituillaan ohjauskulmat edessä, kun säädetty kohdalleen niin auto todella rauhallinen ajella.
Huomasin olosuhteiden pakosta mielenkiintoisen seikan allekirjoituksen sitikassa. Kokeilaahan muutkin havaitsetteko saman;
Jos ratin etäisyyssäätö on lyhyimmillään, on ohjaus huomattavasti jäykempi ja jäyhempi kun ulosvedettynä. Tämä lyhyempi ohjausasento aiheuttaa positiivisen vaikutuksen auton ohjattavuuteen, se yksinkertaisesti menee suorempaan!
Voi olla että se on täysin ohjausakselin välyksien kuluneisuudesta kiinni mutta mielenkiinnolla odotan havaintojanne.
Erikoista. Olisiko kyse vain siitä, että ratin ollessa kauempana käsistä on vaikeampi saada siihen voimaa, ja siten tahattomatkin ohjausliikkeet (esim. käsien heiluminen jousitusliikkeiden tahtiin) eivät niin helposti poikkeuta rattia?
Pitää kokeilla. Korkeussäädöllä en ole huomannut olevan mitään vaikutusta asiaan, mutta eipä tuossa mun ajokissa olekaan suuntavakavuudessa olekaan huomautettavaa. Etäisyyssäätö on aina ollut täysin ulos vedettynä, ja mielellääni ottaisin vielä muutaman sentin lisää syliin päin.
Nyt kun on taasen tullut rullailtua/keinuttua rättärillä ilmojen alettua, niin kylläpä femmasen kyytikin taikamattona kelpaa....on ne vaan kilpailijoiden tuotteet (ja ds5) hurjan kovia...alustaltaan :angel:
Olis jännä kyllä päästä testaamaan jotain perusfemmaa joskus. Oma kutosmalli 18-tuumaisilla kiekoilla poikkeaa varmasti jonkin verran ajettavuudeltaan.
Muuttuva tehostus tekee oman vakautensa varmasti.
Itselläkin tuo ratti on aina ulosvedettynä. Senttikin sisäänpäin niin ohjaus jäykistyy ja terävimmät ravistukset jäävät välittymättä tiestä.
Lainaus käyttäjältä: Tomppis - heinäkuu 02, 2014, 18:42:15
Aurauskulmat! noin aluksi. Omassa oli ihan ...
Tähän aiheeseen liittyen:
Etuvetoinen tarvii kai haritusta, takavetoinen aurausta. Jokainen saamme miettiä, miksi.
Mitkä osat näistä? Irrotuksesta tarkempaa tietoa? Sisäänvetimen voisin tehdä etukäteen, siihen ohjetta?
Tuossa jotain taakse käyviä osia: http://www.nimark.fi/buy/ORIGINALIMPERIUM_400951_249/ (edit: siinä on takatukivarren laakerit+hilut)
Lainaus käyttäjältä: läjjeejä - huhtikuu 16, 2014, 20:52:58
taka akselin apurungon etuhelat kuluupi salakavalasti helppo vaihtaa joutuu tekemään helalle sopivan sisään vetimen
Apurungon etuhela olisi alemman kuvan osa nro 2.
http://www.nimark.fi/buy/SASIC_1315C75_249/ Akselinripustus (Taka-akseli, Edessä)
Onko originaalin hinnasta tietoa?
Servicen mukaan osa 5131C7 hinta on 53 eur.
Testasin eilen vajaan 80 kilometrin reissulla tuota Janne L:n kikkaa, eli tuuppasin ratin kauimmaiseen asentoon. Vähän siinä oli kädet epäluontevassa asennossa, mutta kuvitelmaa tai ei, ohjaus todellakin tuntui aavistuksen jäykemmältä kuin aiemmin.
Lainaus käyttäjältä: Seevitska - heinäkuu 12, 2014, 14:16:46
Testasin eilen vajaan 80 kilometrin reissulla tuota Janne L:n kikkaa, eli tuuppasin ratin kauimmaiseen asentoon. Vähän siinä oli kädet epäluontevassa asennossa, mutta kuvitelmaa tai ei, ohjaus todellakin tuntui aavistuksen jäykemmältä kuin aiemmin.
Se johtunee siitä epäluontevasta asennosta. Kädet suorempana on vaikeampi saada voimaa siihen ratin kääntöön. Ei niin että tuota c5:n ohjausta tarttis hartiavoimin muutenkaan käännellä, mutta kuitenkin.
Faktahan on että se ohjausakseli ei ole mikään kanki jota väännetään, vaan sitä pyöritetään, joten etäisyydellä ei ole merkitystä, tuolla etäisyydellä.
Kokeilin minäkin. En havainnut eroa ratin kääntöjäykkyydessä, mutta en osannut siihen muutosta kaivatakaan.
Täällä vm. 2006 C5 II Break, H3+, ajettu vain 91000 km. Edellisellä omistajalla tosin pääasiassa pätkäajoa; tiedä sitten miten rasittavaa se on taka-akselistolle ollut. Takapää joustaa käsin painellen pehmeästi, ei natise eikä kolise. Kaikki pyöränkulmat hiljattain mitattu, ovat niin kuin pitääkin. Takarenkaat kuluvat tasaisesti. Katsastuksessa eivät havainneet (tai osainneet havaita) mitään kummallista takapäässä - ao. katsastusasemalla ei muuten ollut Trafilta mitään ohjetta tähän kun kysyin.
Kuitenkin varsinkin toispuoleiset kuopat saavat auton perän elämään aika lailla omaa elämäänsä sivusuunnassa, selkeä heikennys ex-Xantiaan verrattuna. Toki kovempi jousitus aiheuttaa osan tästä - voi olla, että taakse laitellaan jossain vaiheessa comfortit tai plussattoman takapallot. Lisäksi havaittavissa, että tien kallistukset aiheuttavat selvää ohjailutarvetta jottei auto karkaa pöpelikön puolelle. Tämä pyrkimys on huomattavasti voimakkaampi kuin Xantiassa. Osaako arvon raati arvata jotain joko kynkänlaakerien vai taka-akselin apurungon etuhelojen suuntaan? Vai molempien tai jonkin muun? Aika pienillä kilometreillä olisivat vainaana...
Alkuperänen5131C7 29,90€ tarvike30€ teile-profis.de
Uudet TRW:n alapallot vakauttivat nyt ajoa entisestään. Kun aiemmin joskus vaihdoin molemmat uudet raidetangonpäät, ajo muuttui paljon vakaammaksi, antoi uudet alapallot vielä lisää vakautta.
Tekisi mieli vaihtaa puslatkin nyt mielenkiinnosta. Voisi etualatukivarren takimmaiset pistääkin vaihtoon, ne kait saakin melko helposti tehtyä.
^^^ Itse itselleni vastaten, jotta tulee relevantti havainto tähänkin ketjuun liitettyä. 104000 km kieppeillä ihmettelin takarenkaiden voimakasta mutta tasaista kulumista (http://citroen-foorumi.com/index.php/topic,20694.msg179080.html#msg179080). Suomalaisen huollon ja katsastussedän mielestä takatukivarsien laakerit olleet siis hienossa kunnossa. No, jakohihnan vaihdon yhteydessä Tallinnan Veho löysi vasemmanpuoleisesta tukivarren laakerista välystä (pyysin tsekkaamaan vakaajatanko irrallaan). Renneks (http://www.renneks.ee) hoiti laakerit samalla reissulla kuntoon (tarvikeosilla 257,58 € molemmat puolet).
Kynkkäremontin myötä auton käytös muuttui monta kertaluokkaa rauhallisemmaksi. Perä ei poukkoile enää toispuoleisissa kuopissa ja takajousitus toimii selvästi pehmeämmin. Seurannaisvaikutuksena ratti oli remontin jälkeen vinossa vasemmalle; vasemmassa takarenkaassa oli selvästikin ollut aurausta ihan liikaa, jolloin tätä (=auto kulki kylkimyyryä oikea kylki edellä) oli kompensoitu etupään kulmilla jotta ratin sai suoraan. No, raidetangosta toiselta puolelta puoli kierrosta sisään ja toiselta saman verran ulos; nyt on ruorikin suorassa. Nyt eletään siinä toivossa, että se takarenkaiden epänormaali kuluminen loppui tähän. Sen näkee ensi kesän jälkeen (ajoja talvella niin vähän että tuskin huomaa).
Eilen tuli vaihdettua jo toiseen autoon nuo taka-akselin etummat kumityynyt. Ennen vaihtoa perä haki ja ohjasi urissa ja tien kallisteluissa, samalla tavalla kuin hakee siloin kun kynkän laakerit ovat hajalla. Molemmissa autoissa on ollut laakerit kunossa, ja molemmat rauhoittui selvästi noiden puslien vaihdolla.
Ennen vaihtoa pääsin nosturilla kokeilemaan noita vanhoja puslia, ja koko taka-akseli liikkui n.1-1,5cm pituus suunnassa molemmin puolin, ja vaihdon jäkeen tuota ei juuri saa liikkumaan, vaikka kangella vääntäisi.
Suositelen vaihtamaan nuo puslat, jos auto tuntuu levottomalta ajaa ja kynkän laakerit ja kaikki muut nivelet on kunnossa.
Mulla on uusimmassa femmassa kynkänlaakerit vaihtokunnossa, pihalla makaa edellisen nen muutama vuosi sitten vaihdetuilla laakereilla ja uudella pyöränlaakerilla. Olenkin miettinyt, että kynkänlaakerirempan sijaan vaihtaisin taka-akselin kokonaan ja pistäisin uudet puslat, edrllisestä sain hyvää lisäkannustusta operaatioon...
Lainaus käyttäjältä: Mattih - elokuu 14, 2016, 16:39:33
Eilen tuli vaihdettua jo toiseen autoon nuo taka-akselin etummat kumityynyt. Ennen vaihtoa perä haki ja ohjasi urissa ja tien kallisteluissa, samalla tavalla kuin hakee siloin kun kynkän laakerit ovat hajalla. Molemmissa autoissa on ollut laakerit kunossa, ja molemmat rauhoittui selvästi noiden puslien vaihdolla.
Onko miten paha homma vaihtaa? Kuvasta näyttää siltä niinkuin pusla tulisi yläkautta ulos, mahtuuko tekemään niin ettei taka-akselistoa pudota kokonaan?
Tänä kesänä olen ollut tuntevinani jonkunlaista kummallista retkahdusta kuopissa, erityisesti jos sattuu kaartamaan samaan aikaan.
Mahtunee joo. Ks. http://www.sitruunapatonki.fi/forum/viewtopic.php?p=138415#p138415
Kiitos, kaikenlaista kotitekoista puslanvetäjätarviketta ja -kokemusta onkin jo plakkarissa. Pitää kuitenkin ensin käydä vääntelemässä että näkyykö tuossa saumassa eloa.
Jahas, nyt alkoi itseäkin kiinnostaa nuo puslat. Missä ne tarkkaan ottaen sijaitsee siellä? Tuli houkutus laittaa ne, jos olisi sitten vähän parempi. Kuinkahan iso homma tuo on? Itse tuskin alkaisin laittamaan.
Poikkipalkin etureunassa. Samalla pultilla on kiinni ne takapyörän edessä näkyvät lieriömäiset vaimennuskakkarat.
Itse olen ihmetellyt oman autoni sielunelämää tämän suhteen viime aikoina. On viime aikoina muuttunut mielestäni herkemmäksi tien kallistuksille; vaatii enemmän ohjailua tiellä pysyäkseen. Samoin toispuoleisissa montuissa perä elää vähän omaa elämäänsä, myös mielestäni aiempaa enrmmän. Auto kävi tällä viikolla France-Moteurilla näistä syistä ihmeteltävänä. Mitään poikkeavaa ei kuulemma löytynyt; sekä auton etu-että takapää tutkittiin. Kuskin päätä ei - jospa siellä viiraa? Takatukivarsien laakerointi on korjattu hiljan, samoin edestä alapallot uusittu viime vuonna. Kaipa nuo taka-akseliston kumityynyt (vars. etummaiset) voivat ajan myötä pehmetä/väljistyä hiukan vaikka ne sinänsä ehjiä olisivatkin? France-Moteurilla kertoivat että heillä näitä ei juuri ole vaihdeltu.
Lainaus käyttäjältä: KariM - elokuu 27, 2016, 13:11:06
Pitää kuitenkin ensin käydä vääntelemässä että näkyykö tuossa saumassa eloa.
Vääntelin. Eteen-taakse -suunnassa kakkaraa vasten vipuamalla akselisto liikkuu yhteensä ehkä puolisen senttiä, ei sentään senttiä-puoltatoista kuten ylempänä viitattiin. Ylös-alas -suuntaan liikkuu kevyemmin, eikä tuossa renkaat maassa kokeillessa yläpuolinen kumityyny näyttänyt oikein edes kunnolla koriin tapaavan. Vaikea sanoa paljonko tuossa pitäisi liikettä sallia :-\
Katselin - tai siis tunnustelin - eilen kumityynyjen yläpäätä renkaat maassa, auto normaalissa lentokorkeudessa. Tuntuivat siltä etteivät etureunoistaan juuri korissa kiinni olleet, tuntuivat huomattavankin lerpukan tuntuisilta. Takareuna sitten hyvin tiiviisti korissa kiinni ja jotenkin vekkulisti länässä. Ei kai valtaosa painosta kuitenkaan välity tuon keskellä olevan holkin kautta? Jotenkin vaikea uskoa kun noita puslan rakennetta kuvaavia kuvia (https://www.eurofrance.pl/pl/p/Poduszki-Tylnej-Osi-Belki-5131C7-C5-Citroen/46743) katselee. Mitähän tästä pitäisi ajatella...
Lainaus käyttäjältä: Prof. Dr. Holzauge - syyskuu 04, 2016, 23:28:32
Tuntuivat siltä etteivät etureunoistaan juuri korissa kiinni olleet, tuntuivat huomattavankin lerpukan tuntuisilta. Takareuna sitten hyvin tiiviisti korissa kiinni ja jotenkin vekkulisti länässä.
Sama vaikutelma minullekin jäi, renkaat maassa (minulla kori yläasennossa) etupuslat eivät juuri jännityksessä ole. Akseliston takapuslia en vilkaissut, mutta makaako enin osa painosta niiden varassa? Noinhan käy jos tukivarsi ulottuu taemmaksi kuin akseliston takatuki - silloin etupuslan kohdalle kohdistuu lähinnä vetoa, ei painetta koria vasten.
Joo, nostovektori nousee suoraan ylös renkaan lytistyneimmästä kohdasta. Jos vektori menee runkokiinnikkeiden ulkopuolella, teettää se takimmaisiin runkokiinnikkeisiin painavan voiman, etummaisiin vetävän.
Pusla on asennettu akseliin yläkautta, akselia joutuu pudottamaan puoli kerrallaan alaspäin, jotta puslan saa vaihdettua. Molempien puslien vaihtoon meni aikaa yhteensä muutama tunti, kuvanmukaisella asennus ja irrotus työkalulla tehden. Työkalu tehty sorvaamalla sopivista putkista ja akselin pätkistä laipat, joilla saa irrotettua ja asennettua tuon puslan, keskellä kierretanko 10.9 m12 ja mutterit. Työkalun mitat otettu uudesta puslasta ja taka-akselista, ylempi putki ja laipat ovat käänettäviä, ja alas on toinen putki, jolloin irrotus ja kiinnitys onnistuu samalla työkalulla.
Tuon puslan kunnon pääsee parhaiten kokeilemaan vääntämällä akselia koria vasten kallistuksen vakaajan kiinnityksen kohdilta alakautta, tuosta puslan kohdalta ei saa kunnolla väännettyä.
Hyvät työkalut, oliko vanha pusla tiukassa? Oliko irrotuksessa alapuolella joku limppu joka millilleen osui puslan peltikuoreen ja puski sen ylös?
Tuo kuva on irrotus vaiheesta, pusla mahtuu menemään ylemmän putken sisälle, ja alempi painaa sen irti. hyvin lähti irti kun pulttikoneella kiersi ja antoi vähän lämpöä akselipalkille puslan ympärille.
Saattaisiko Mattih voida harkita tuon puslatyökalun myyntiä/vuokraamista/lainaamista? Ainakin itse ilmaisen täten kiinnostukseni.
Vaihdoin nuo takapuslat.
(https://i.imgur.com/fO3XPolm.jpg)
Nuo taaemmat on helppo vaihtaa.
Etummaisiin tein työkalun. Vanhat otin sahaamalla pistosahalla kaksi viiltoa.
(https://i.imgur.com/7mXns69m.jpg)
(https://i.imgur.com/YraltNcm.jpg)
(https://i.imgur.com/ozaTngXm.jpg)
(https://i.imgur.com/oh9cMNZm.jpg)
Takapusla näytti sisältä tältä.
(https://i.imgur.com/raiXbn9m.jpg)
Ajettavuus tukevoitui. Lopullinen tuomio sit liukkailla missä tuo ollut levottomin.
Itsekkin vaihdoin taannoin saman satsin ja koin saaneeni rahoille vastinetta, perä rauhottui huomattavasti.
C5 1 break ajettu 450tkm
Ihan yleisenä kommenttina tähän niin 2006 ja 2007 mallit olleet todella mukavia ("tukevia") nimenomaan talvikelillä. Perä edellä tulee kaikki vastaan, erityisesti takatuupparit kun keli pahenee ja alkaa tulla irtolunta. X7 ja kutonen ihan samanlaisia. Tulin siihen tulokseen että minkä kesäkelillä "sporttisuudessa" häviää, voittaa kymmenkertaisesti kun on ne ns. nelivetokelit. Ja ei siis tarvita nelivetoa hyvään talviautoon todellakaan näköjään. Niitäkin ollut muutamia.
Ja nuo 06 ja 07 autot olleet ~300tkm ajettuja sotaratsuja.
Millä toimenpiteillä nää vaivat poistui vai poistuiko?
Lainaus käyttäjältä: Kenguru - huhtikuu 15, 2014, 07:46:28
Kas siinäpä aamun pohdinta..
Ajossa on nyt toinen C5 joka on ollut omistuksessani syksystä lähtien. Talvirenkailla hän oli huomattavasti mukavampi kun kesärenkailla mutta ei hyvä niilläkään. Perä oli levoton mutta ei vielä niin hurja mitä olen kuullut sen olevan kun kynkän laakerit on lopussa. Eli ei vienyt vielä muuta autoa mukanaan mutta ohitustilanteissa polanteita ylittäessä tai kaistaa vaihtaessa yli 80 vauhdeissa perä heijasi kyllä reilusti.
Nyt kesärenkailla alkaa meno ollakkin sitten jo ihan kamalaa suoraan sanottuna. Renkaat ovat varmasti huonot, sitä en epäilekkään vaikka liki uudet ovatkin. Mutta pakko tuossa on olla jotain muutakin. Edellinen C5 oli myös samalla lailla levoton ajaa kun vauhti nousi isojen teiden tasolle. Kaistalla seilataan reunasta reunaan mutta ei sivutuulesta johtuen. Perä ohjailee ehkä enempi mutta ei se keulakaan mikään hyvä ole.
Lisätään vielä tähän että verrokkina pidän kaikkia muita hydesitikoita millä näytettiin ratilla suunta ja sinne mentiin.. C5:llä pitää ajaa samalla lailla kun vanhalla jenkkilullalla. Ja aika susikuntoisilla sitikoillakin on välillä tullut ajettua :D C5:set ovat olleet entinen 2.2HDi -01 berline sekä nykyinen 2.0HDi break -05 mittarilukemalla 212tkm.
Tiedän että en ole yksin tämän asian kanssa mutta onko kukaan ottanut asiakseen selvittää mistä kaikesta tuo johtuu ja voiko tilanteen jollain toimenpiteillä parantaa vaikka Xantian tasolle ja mitä se vaatii? Mielessä on käynyt nyt ainakin kynkänlaakerien uusiminen ihan varuiksi ja vannekkoon kasvattaminen että saisi matalammat renkaat alle jos tuo lerjuaminen tulee tuollasen orkkis rengaskoon korkeudesta.
Tällaista pohdintaa suoritin kun ajoin töihin pitkästä aikaa Boralla jolla oli niin rentouttavaa ajella tulemaan.. Ja Bora on ollut meidän käyttöautoista aina se tuuliherkkä viipotin ennen C5 aikakautta. Viesä sellainen että sitikka kävi juuri pajalla tutkittavana ja mitään ihmeellistä ei löytynyt ja katsastukseen menen varmaan torstaina tuon kanssa ja silloin saapi selville muuten tuon kunnon pl. nuo laakerit.
Voiko C5:n saada tukevaksi ajettavaksi vai onko ollut uutenakaan?
Ei ollut kyllä mitään ongelmaa ajettavuuden suhteen välillä 90-180 tkm. Ohjaus tosin ei ollut sieltä tunnokkaimmasta päästä. Mutta eipä tarvinnut hirveästi ohjailla, kulki kuin juna, kesät talvet. 8)
Puslissa oli pieniä murtumia. Toisen etupuslan 1/4 yläosan kumin teräksestä oli murtunut kokonaan. Tein vääntelyä rengasraudalla ennen ja jälkeen remontin niin erittäin epätieteellisellä tuntumalla apurungon välys pieneni.
Oma kokemus saman ketjun jatkeeksi.
Vaihdoin kaikki 4 puslaa takakehikon ja rungon välistä. Ensin etummaiset ja meno parani mutta ei tullut ihan hyväksi. Nyt takimmaiset ja ero on kuin yöllä ja päivällä. Aiemmin ei pystynyt käsiä päästämään ratista vaikka sääti pyöränkulmia mihin tahansa, nyt menee suoraan. 2003 2.2 HDI, ajettu 280tkm
Eikös ne takimmaiset ole suorastaan helppo vaihtaakin, kun ei tarvitse ulosvetimiä tms.?
Lainaus käyttäjältä: KariM - syyskuu 08, 2018, 09:45:22
Eikös ne takimmaiset ole suorastaan helppo vaihtaakin, kun ei tarvitse ulosvetimiä tms.?
Auto oli nosturilla ilman takapyöriä. 18mm lenkkiavain ja vasara riitti koko operaatioon. Harvoin on Citroenin alustan ruuvaus mennyt näin vähällä sadattelulla ;D
Juuri näin. Eikä taampien mahdollisia murtumia tms näe. Täällä odotellaan vielä liukkaita jolloin ajettavuus ollut kaikkein surkein. Oikein tuntenut miten perä ohjailee. Mut kesä tukevuus mutkissa ja suorilla, soralla ja piellä niin paljon parempi että uskoisin homman parantuneen talvellakin.
Jossain aika/km-määrässä on raja, jolloin olisi hyvä vaihtaa nuo puslat. Esim. 280tkm tuntuisi olevan jo liikaa. Nyt ajettu 150-190 tkm:llä autoilla. Ohjaus vaikuttaa herkältä, ei niin vakaalta, kun haritus on luokkaa +0,5 - 1mm. Ja rengaspaineet 2,4- 2,5. Tälläkin on vaikutusta. Vähempi ilma saa renkaan kosketuspinnan pidemmäksi, siis kääntämisen, kääntymisen raskaammaksi.
Arvon kanssaetuoikeutetut, mikähän noiden puslien virallnen nimi on, jotta pääsen ne tilaamaan.
Omassa autossa on nyt havaittavissa jotain sekavuutta ajettavuudessa.
Lainaus käyttäjältä: tarhuri - lokakuu 25, 2018, 21:33:48
Arvon kanssaetuoikeutetut, mikähän noiden puslien virallnen nimi on, jotta pääsen ne tilaamaan.
Virallisesta nimestä en tiedä, mutta sopivat osat tuli itelle täältä: https://aeromotors.fi/kataloog/citroen/c5-ii-break-re/2-0-hdi-rerhrh/pyoran-ripustus/kiinnitys?of=m5391;t18463;s10686
Sopivat ovat esim. Sasic 1315C85 (takimmaiset) ja 1315C75 (etummaiset), OEM-numerot löytyy Servicestä.
Kiitoksia, vastauksesta mutta onko kakkoskoppasen nuo osat samat kuin ykköskoppasen?
Lainaus käyttäjältä: C5-2005 - elokuu 11, 2018, 09:26:04
Millä toimenpiteillä nää vaivat poistui vai poistuiko?
En ole jaksanut oikein panostaa muuten kun valitsemalla jäykempirunkoiset renkaat ja pitämällä takarenkaissa huomattavasti korkeampaa painetta. Nyt ajattelin että vaihdan minäkin nuo takimmaiset puslat ja katsoa miten meno muuttuu.
Onko kukaan kysynyt paljon nuo puslat maksavat ihan merkkiliikkeessä?
En ole kysynytjuuri noita osia mutta muiya osia kylläkin, edustuksen siirryttyä Metro- autoon ei sieltä ainakaan heti tullut vastausta, en sitten kinunut uudelleen.
Nyt on Hakkapeliitta 8:t, hyväkuntoiset. Vaan hieman alkoi vetää vasempaan. Kesiksillä ok. Syitä? Kulmat pitäisi olla myös ok. Vasemman takakynkän laakeri vaihtamatta. Mutta ei näitä erikoisemmin viistolta.
Epätasaiset rengaspaineet, josta johtuen renkaiden vierintäradat ovat eri mittaiset ja vierintävastus erilainen? Tai kahdessa renkaassa on väärä pyörimissuunta, joka voisi vaikuttaa myöskin vierintävastukseen. Periaatteessa löysempirunkoisilla talvirenkailla auton pitäisi olla suuntavakaampi urissa ja teiden kallistuksissa, joten kampeamisen ymmärtäisi paremmin kesärenkailla.
Jostain kumman syystä mulle on sattunut sellainen ilmiö kohdalle, että kesärenkailla ratti on suorassa, mutta talvirenkailla aavistuksen vinossa. Sama homma on toistunut jo monta kertaa ja en ole keksinyt sille selitystä.
Lainaus käyttäjältä: ovi - marraskuu 04, 2018, 08:03:34
Jostain kumman syystä mulle on sattunut sellainen ilmiö kohdalle, että kesärenkailla ratti on suorassa, mutta talvirenkailla aavistuksen vinossa. Sama homma on toistunut jo monta kertaa ja en ole keksinyt sille selitystä.
Löysempirunkoiset renkaat sortavat enemmän, yleensä siis talvirenkaat. Niinpä kallistetuilla teillä renkaan kulutuspinta ja vanne (ja siitä kautta ohjaus) eivät osoita täsmälleen samaan suuntaan.
Saattaa hyvinkin olla jotain tuollaista.
Myös se voi vaikuttaa että vanteissa on eri "apsetti" vai onko se upsetti, eli jos on joku milli eroa, vääntää etupyöriä pikkasen. Myös kulutuspinnan vinous voi vaikuttaa?
On kyllä ollut itellä tukeva -08 C5 II exclusive kun painaa sportin jousista päälle. Muutenhan se keinuu niin ettei paskalle taivu.
Lainaus käyttäjältä: purflux - marraskuu 04, 2018, 21:01:02
Myös se voi vaikuttaa että vanteissa on eri "apsetti" vai onko se upsetti, eli jos on joku milli eroa, vääntää etupyöriä pikkasen. Myös kulutuspinnan vinous voi vaikuttaa?
Noissa vanteissa näyttäisi olevan muutaman millin ero offsetissä silmällä katsoen, joten sekin voi olla osasyyllinen.
Vaihdoin takakelkan taemmat tyynyt:
Lainaus käyttäjältä: teu - syyskuu 08, 2018, 13:21:20
Lainaus käyttäjältä: KariM - syyskuu 08, 2018, 09:45:22
Eikös ne takimmaiset ole suorastaan helppo vaihtaakin, kun ei tarvitse ulosvetimiä tms.?
Auto oli nosturilla ilman takapyöriä. 18mm lenkkiavain ja vasara riitti koko operaatioon. Harvoin on Citroenin alustan ruuvaus mennyt näin vähällä sadattelulla ;D
Uskomatonta kyllä, mutta todellakin näin! Em. kahdella välineellä takatyynyt vaihtuvat vaikka renkaanvaihdon yhteydessä auton alle menemättä, kunhan vain koko takapään jaksaa tunkata ilmaan. Apurunkoa tarvitsee laskea takapäästään vain puolisen senttiä ja tyynyt saa pois välistä. Pultitkaan (sokea kierre koripalkin sisällä) eivät olleet ruosteessa. Ainoa vastoinkäyminen oli Sasic-merkkisten tarvikkeiden laatuvaihtelu, toisessa kappaleessa kierre oli niin tukossa että vaati kierretyökalulla viimeistelyn.
Sormivoimin väänneltynä uudet tyynyt ovat vanhoja paljon jäykemmät auton pituussuunnassa, mikä lupaa hyvää kelkan kiinnityksen tukevoitumiselle. Kävin kurvailemassa töyssyisiä ramppeja, ja vaikuttaisi että se ärsyttävä sivuttaisloikka olisi tällä poistunut.
Lainaus käyttäjältä: tarhuri - marraskuu 03, 2018, 09:00:55
En ole kysynytjuuri noita osia mutta muiya osia kylläkin, edustuksen siirryttyä Metro- autoon ei sieltä ainakaan heti tullut vastausta, en sitten kinunut uudelleen.
Näyttää takimmaiset puslat olevat "NFP" eli orkkismalleja ei enää saa. Ja sama homma näytti olevan etummaisillekin puslille.
No nyt on minullakin viimein käsissä nuo taaemmat puslat ja vaihdan heti kun aikaa irtoaa. Mielenkiinnolla odottaa miten meno muuttuu :D
Täältä iso plussa. Nyt ollut petollisen liukasta. Samat renkaat alla mut auto ei enää ole pelottavan vikuri ajettava. Auraus pitänee vielä mitata kun se voi olla remontin jälkeen melkein mitä vaan.
Mun C5:een laitettiin 1mm haritusta ja tuli oikeen hyvä.
Nyt on tämän talven matka-ajot uusilla takatyynyillä ajettu. Sanoisin, että parempi mutta ei vieläkään moitteeton.
Paljaalla asvaltilla ei ongelmaa kuten ei ennenkään suoraanajossa pl. sivutuuliherkkyys, mutta siinäkin tuuli selvästi ottaa keulaan, ei perään.
Karhunuraisella polanteella auto siirtyilee hieman sivusuunnassa, mutta se tuntuu vain päiden heilumisena. Rattia ei tarvitse käännellä vaan suunta pysyy korjaamatta.
Lumisella ohituskaistalla satasen vauhdissa, missä tilanteessa viime talvena jo jännitti, selvisi nyt helpommalla, vaikkei vedätys päällä meno ole täysin suuntavakaata vieläkään.
Pikkuvauhdeissa auto tuntuu jopa aiempaa yliohjaavammalta. Kaasunkäytön mukaan käytös on johdonmukaisesti ali-neutraali-yliohjaavaa edelleen, mutta mielestäni perä on hieman aiempaa herkempi. Kumma silti että se tuohon suuntaan olisi mennyt.
Parannus ei ole ehkä päivänselvä, mutta kustannuksiltaan ja vaivaltaan niin pieni että kannatti tehdä.
Onko Kari vaihtanut taka-apurungon etummaiset puslat?
Koska vedätyksen aikana on epävakautta, niin tarkastaisin etupään tukivarsien takapuslien kunnon. Jos etupään takapuslien kumit ovat revenneet, niin etupään aurauskulmat muuttuvat kaasutuksen ja jarrutuksen mukana.
Lainaus käyttäjältä: ovi - joulukuu 28, 2018, 18:41:05
Onko Kari vaihtanut taka-apurungon etummaiset puslat?
En vaihtanut niitä, vain ne helpot taimmat.
Lainaus käyttäjältä: ovi - joulukuu 28, 2018, 18:41:05
Koska vedätyksen aikana on epävakautta, niin tarkastaisin etupään tukivarsien takapuslien kunnon. Jos etupään takapuslien kumit ovat revenneet, niin etupään aurauskulmat muuttuvat kaasutuksen ja jarrutuksen mukana.
Ei ne suorastaan revenneet ole, mutta pikkuruisia halkeamia näkyy jo.
Taka-apurungon etummaisten puslien kunto on helppo tarkastaa. Riittää, että ottaa puslan alla olevan valurautapuntin pois, niin pusla näkyy kokonaisuudessaan.
Meillä oli jo irronnut kumi peltikehyksestä, joten laitettiin sitten uudet. Periaatteessa yksinkertainen homma, mutta peltikehys oli tarttunut alumiiniseen apurunkoon niin tiukkaan, että se ei lähtenyt pois muuten, kuin kuviosahalla, rautasahalla, tampilla ja vasaralla. Ja aika varovaisesti saa vasaroida, kun apurunko on alumiinia... Puukkosaha olisi varmaan ollut hyvä peli, mutta se puuttuu tallin varustuksesta.
Uusi pusla meni nätisti vetämällä paikoilleen, kun hitsata turruuttelin työkalun sitä varten.
Lainaus käyttäjältä: ovi - joulukuu 28, 2018, 18:41:05
Onko Kari vaihtanut taka-apurungon etummaiset puslat?
Koska vedätyksen aikana on epävakautta, niin tarkastaisin etupään tukivarsien takapuslien kunnon. Jos etupään takapuslien kumit ovat revenneet, niin etupään aurauskulmat muuttuvat kaasutuksen ja jarrutuksen mukana.
Mulla on 190tkm ajettu ja sekä etummaiset, että takimmaiset puslat oli käytännössä ihan loppu, useampi milli välystä.
Lainaus käyttäjältä: KariM - joulukuu 27, 2018, 11:13:57
Karhunuraisella polanteella auto siirtyilee hieman sivusuunnassa, mutta se tuntuu vain päiden heilumisena. Rattia ei tarvitse käännellä vaan suunta pysyy korjaamatta.
Piti oikein erikseen kaivaa tämä topicci esille, kun ajoin yhden harvoin käymäni talvireferenssitien, ja tulin kiinnittäneeksi huomiota että kylläpä menee vakaasti nyt.
Autoon ei ole tullut uusia osia vuoteen, mutta niiden taka-takatyynyjen vaihtaminen olisi pitänyt tehdä vielä aikaisemmin kun vain olisi tiennyt :)
Vaihdettiinpa pojan kanssa taka-apurungon etummaiset puslat tuohon tuoreempaan kakkoskoppaiseen, koska auton käytös oli jännittävän ja pelottavan rajamailla liukkaalla, sekä lumisella kelillä. Autolla on nyt ajettu 282 tkm ja puslat olivatkin odotettua paremmassa kunnossa. Olivathan ne kuluneet pituussuunnassa jonkin verran, mutta muuten olivat vielä kuosissaan. Ykköskoppaisen puslat olivat ihan repaleiset 380 tkm nurkilla ja odotin jotain vastaavaa ajokäytöksen perusteella.
Puslan alle tulevat valurautapuntit olivat sen sijaan kuluneet todella reilusti, syvimmän kolon ollessa 4 mm luokkaa. Luonnollisesti puntit oikaistiin sorvissa yhtä syvintä koloa lukuunottamatta. Vastaava sorvaus tehtiin myös ykköskoppaisen puslaremontin yhteydessä, joten kokemukseen perustuen noista uskalsi pyyhkäistä sen 2-3 mm materiaalia pois. Punttiin ei kohdistu muita voimia, kuin puslan esijännitys, sekä apurungon ja siihen kiinnittyvien osien paino silloin, kun auto hyppää ilmaan.
Puntin pinnan suoruus vaikuttaa oleellisesti puslan jämäkkyyteen, koska puslan reunoilla oleva kumi on reilusti pitempi, kuin keskellä oleva metalliholkki, joka jää auton korin ja valurautapuntin väliin puristukseen. Jos puntissa on kumin kohdalla kuoppia, niin puslaan ei tule riittävää esijännitystä.
Voisi sanoa, että tällä kertaa punttien sorvaaminen tuotti suuremman muutoksen ajokäytökseen, kuin puslien vaihtaminen. Puntit sorvattiin jälkikäteen puslien vaihdon jälkeen, joten toimenpiteiden vaikutusta pystyi vertailemaan. Auto jämäköityi takapäästä ja yliherkkään ohjaukseenkin palasi taas tunto. Kakkoskoppaisen yliherkkä ohjaus on nyppinyt koko ajan, kun sitä on verrannut ykköskoppaisen ohjaukseen. Olen pitänyt syyllisenä sähköhydraulista tehostinta, mutta syy löytyikin velton takapään aiheuttamasta nelipyöräohjauksesta.
Erittäin hyvä tieto.
Oma autoni on kanssa sellainen, että mielellään sillä ei lähde rekkaakaan ohittamaan, kun tuntuu, että pysyykö se lie tiellä vai ei.
Yllättävää että puristus meinaa noin paljon. Omaan 1-koppaseen vaihdoin sekä etu että takakumit ja kyllä se vähän auttoi. Vanhat kumit oli vielä hyvät joten ei olisi tarvinnut välttämättä vaihtaa. Tässä vaihtotyö selostettu:
https://citroen-foorumi.com/index.php?topic=29685.msg222610#msg222610
Lainaus käyttäjältä: ovi - helmikuu 10, 2020, 20:51:29
Puslan alle tulevat valurautapuntit olivat sen sijaan kuluneet todella reilusti, syvimmän kolon ollessa 4 mm luokkaa. Punttiin ei kohdistu muita voimia, kuin puslan esijännitys, sekä apurungon ja siihen kiinnittyvien osien paino silloin, kun auto hyppää ilmaan.
Puntin pinnan suoruus vaikuttaa oleellisesti puslan jämäkkyyteen, koska puslan reunoilla oleva kumi on reilusti pitempi, kuin keskellä oleva metalliholkki, joka jää auton korin ja valurautapuntin väliin puristukseen. Jos puntissa on kumin kohdalla kuoppia, niin puslaan ei tule riittävää esijännitystä.
Voisi sanoa, että tällä kertaa punttien sorvaaminen tuotti suuremman muutoksen ajokäytökseen, kuin puslien vaihtaminen. Puntit sorvattiin jälkikäteen puslien vaihdon jälkeen, joten toimenpiteiden vaikutusta pystyi vertailemaan. Auto jämäköityi takapäästä ja yliherkkään ohjaukseenkin palasi taas tunto.
Hyvä juttu. Muistaakseni puntti lisättiin jälkikäteen parannuksena. Miten tuota puntiksi kutsutaankaan? Valokuva selvittäisi, vaikka kurkistelin erään C5 alle ja mietin puntin tarkoitusta.
Lainaus käyttäjältä: ovi - helmikuu 10, 2020, 20:51:29
Punttiin ei kohdistu muita voimia, kuin puslan esijännitys, sekä apurungon ja siihen kiinnittyvien osien paino silloin, kun auto hyppää ilmaan.
Puntin kiinnityksen rakenteen tietävänä varmaan osaat arvioida, että onko se sallittu kohta auton nostamiseen? Hallitunkille se on kaikkein kätevimmin tarjolla, ja samasta kohtaa myös katsastuksessa nostetaan.
Jos ei ole sorvia työkaluvalikoimassa, niin voiko sorvaamalla tehtävän tasoittelun korvata sopivan kokoisella prikalla?
Eikös se puntti tule ihan sillä puslan läpi menevällä pultilla kiinni?
Ennen punttia sen tilalla oli pelkkä litteä "prikka" eli tuo puslaa puristava vaikutus saatiin silläkin. Puntti käsittääkseni lisättiin jonkin taka-akselin värähtelytaajuuden muuttamiseksi.
Onko kukaan törmännyt puntittomaan autoon? Vaihdettiinkohan niihin puntit merkkihuollossa? Punttihan kai tuli jo 2001 aikana. Puntin mallikin muuttui alkuvaiheessa tanakammaksi.
^Ainakin tuossa maaliskuussa 01 käyttöönotetussa mikä tallissa parhaillaan nisturilla on, löytyy moiset puntit. Niiden alkuperäisyydestä tuskin kukaan enää osaa kertoa 19 vuotta myöhemmin..?
Nuo puntit lisättiin takapään kolahtelujen takia, ajoi rautiekiskojen yli niin kolahti. Ne on vastamassana takakelkalle tuollaisissa tilanteissa. Lisättiin takuuna melko pian mallin esittelyn jälkeen juuri tuon kolahtelun takia. Jokaisessa lehtien ensi testeissä valitettiin tuosta kolahtelusta.
Lainaus käyttäjältä: KariM - helmikuu 11, 2020, 09:18:06
Puntin kiinnityksen rakenteen tietävänä varmaan osaat arvioida, että onko se sallittu kohta auton nostamiseen? Hallitunkille se on kaikkein kätevimmin tarjolla, ja samasta kohtaa myös katsastuksessa nostetaan.
Jos ei ole sorvia työkaluvalikoimassa, niin voiko sorvaamalla tehtävän tasoittelun korvata sopivan kokoisella prikalla?
Punttia vasten tuleva puslan metalliholkki on 24 mm halkaisijalla ja puntin kiinnityspultin kolo on vähintäänkin samaa luokkaa, joten voihan tuohon saada jonkinlaisen leikkausvoiman aikaiseksi. Tietysti kumikin kantaa voimia ja puntin päädyn ainevahvuus on 10 mm luokkaa kiinnityspultin kohdalta, joten tuskin tuo ihan heti antautuu nostotilanteessa. Itsekin tulee siitä nostettua autoa.
Periaatteessa metallilevyllä voi korjata pinnan, mutta sen pitäisi olla ulkohalkaisijaltaan puntin kokoinen ja reijän taas pitää olla saman kokoinen, kuin kiinnityspultin reikä on ja paksuuttakin pitäisi olla useampi milli. Ennen levyn asentamista pitäisi mitata korin kierteen pituus ja varmistaa, että kiinnityspultti ei jää vajaalle kierteelle. Sorvaaminen on kymmenen minuutin homma ammattimiehelle, joten eipä sille hintaa kerry, vaikka sen teettää jollain koneistajalla. Auton voi ajaa koneistajan pihaan, nostaa sen yläasentoon ja ottaa puntit irti ja sorvaamisen jälkeen laittaa takaisin. Ajamaan ei kärsi lähteä ilman puntteja. Irroitus kannattaa muutenkin tehdä renkaat maassa, koska silloin apurunko pysyy paikoillansa.
Lainaus käyttäjältä: purflux - helmikuu 10, 2020, 21:41:42
Yllättävää että puristus meinaa noin paljon. Omaan 1-koppaseen vaihdoin sekä etu että takakumit ja kyllä se vähän auttoi. Vanhat kumit oli vielä hyvät joten ei olisi tarvinnut välttämättä vaihtaa. Tässä vaihtotyö selostettu:
https://citroen-foorumi.com/index.php?topic=29685.msg222610#msg222610
Mulla oli tällä kertaa kehittyneemmät työkalut, kuin viimeksi. Vanha pusla tuli nätisti pois, kun siihen oli sopiva työkalu, mutta puslan alapuolen kumit piti leikellä pois ennen irroitusta, jotta vedon sai kohdistumaan peltikehykseen. Annoin myös hiukkasen lämpöä ja hellyyttä apurunkoon vanhoja puslia pois ottaessa ja uusien asennuksessa.
Viimeksi puslat olivat alkuperäiset ja ne menivät paikoilleen paljon helpommin, kuin nyt laitetut tarvikeversiot. Vaikeinta oli saada lähtemään pusla suoraan ja se vaati eri kokoisia muttereita puslan kauluksen ja apurungon väliin, joilla sai varmistettua, että pusla lähtee suoraan. Työn edetessä vaihdettiin vain eri kokoiset mutterit väliin, kunnes pusla oli niin syvällä, että se ei päässyt enää vinoon.
En vaan tajua punttien ideaa. Jos ne olisi yhtä puuta apurungon kanssa, silloin voisi vaimentaa ominaisvärähtelyä. Nythän ne on yhtä puuta rungon kanssa, mitä hyötyä siitä on?
Puntti on ollut tehtaalta OPR numerosta 09091 lähtien siellä paikoillaan.
Pelkkä aluslevy on ollut siis OPR numeroon 09090 asti.
Lainaus käyttäjältä: ovi - helmikuu 11, 2020, 18:03:13
Sorvaaminen on kymmenen minuutin homma ammattimiehelle, joten eipä sille hintaa kerry, vaikka sen teettää jollain
Ammattimies ottaa irti, sorvaa ja panee takas kymmeneen minuuttiin.
Pelkkään sorvaukseen ei mee kahta minuuttia.
Lainaus käyttäjältä: ovi - helmikuu 10, 2020, 20:51:29
Vaihdettiinpa pojan kanssa taka-apurungon etummaiset puslat tuohon tuoreempaan kakkoskoppaiseen, koska auton käytös oli jännittävän ja pelottavan rajamailla liukkaalla, sekä lumisella kelillä. Autolla on nyt ajettu 282 tkm ja puslat olivatkin odotettua paremmassa kunnossa. Olivathan ne kuluneet pituussuunnassa jonkin verran, mutta muuten olivat vielä kuosissaan. Ykköskoppaisen puslat olivat ihan repaleiset 380 tkm nurkilla ja odotin jotain vastaavaa ajokäytöksen perusteella.
Puslan alle tulevat valurautapuntit olivat sen sijaan kuluneet todella reilusti, syvimmän kolon ollessa 4 mm luokkaa. Luonnollisesti puntit oikaistiin sorvissa yhtä syvintä koloa lukuunottamatta. Vastaava sorvaus tehtiin myös ykköskoppaisen puslaremontin yhteydessä, joten kokemukseen perustuen noista uskalsi pyyhkäistä sen 2-3 mm materiaalia pois. Punttiin ei kohdistu muita voimia, kuin puslan esijännitys, sekä apurungon ja siihen kiinnittyvien osien paino silloin, kun auto hyppää ilmaan.
Puntin pinnan suoruus vaikuttaa oleellisesti puslan jämäkkyyteen, koska puslan reunoilla oleva kumi on reilusti pitempi, kuin keskellä oleva metalliholkki, joka jää auton korin ja valurautapuntin väliin puristukseen. Jos puntissa on kumin kohdalla kuoppia, niin puslaan ei tule riittävää esijännitystä.
Voisi sanoa, että tällä kertaa punttien sorvaaminen tuotti suuremman muutoksen ajokäytökseen, kuin puslien vaihtaminen. Puntit sorvattiin jälkikäteen puslien vaihdon jälkeen, joten toimenpiteiden vaikutusta pystyi vertailemaan. Auto jämäköityi takapäästä ja yliherkkään ohjaukseenkin palasi taas tunto. Kakkoskoppaisen yliherkkä ohjaus on nyppinyt koko ajan, kun sitä on verrannut ykköskoppaisen ohjaukseen. Olen pitänyt syyllisenä sähköhydraulista tehostinta, mutta syy löytyikin velton takapään aiheuttamasta nelipyöräohjauksesta.
Tämä punttien oikaisu on ilmeisesti toimenpiteenä aika simppeli?
Yksi 18 mm kannalla oleva pultti auki, niin puntti on kädessä. Sorvaus on ammattimiehelle helppo homma. Mulla taisi mennä molempien punttien irroittamiseen, sorvaamiseen ja kiinnittämiseen yhteensä varttitunti.
Kun takapää on saatu ojennukseen, niin nyt oli keulan vuoro, kun eilen vaihdettiin etutukivarsien molemmat puslat. Etummaiset jäykät puslat tuskin olivat vielä vaihtokunnossa, mutta uudet Meylet maksaa vitosen luokkaa, niin ne on sama vaihtaa samalla kertaa, kuin takimmaiset, jotka olivat jo aika repaleiset.
Etummaisiin pusliin sorvattiin soppelit työkalut ja takimmaiset puslat lähtivät irti kuin itsestään paineilmataltalla. Jos joskus on remontti mennyt putkeen, niin tällä kertaa meni, kun homma otti kokonaisuudessaan aikaa kolmisen tuntia.
Nyt kun kaikki väljät puslat on vaihdettu, niin auto kulkee suoraan ihan itsestään. Tuosta mahdottoman hyvästä suuntavakaudesta ja täydellisestä tunteettomuudesta lumelle, sekä loskalle olen pitänyt aina ykköskoppaisessa vitosessa ja nyt kakkoskoppainenkin kulkee yhtä mainiosti. Olen ajanut varmaan 500 tkm uudenkarheilla bemareilla (e46, e60, f10, sekä f10 xdrive) ja kunnossa ollessaan C5 Sitso on mennen tullen suuntavakaampi auto, kuin yksikään omistamistani Bemareista.
Hienoa! Tuossa kotva sitten aloin itsekin miettimään, että viitsisiköhän nuo etupäänkin puslat vaihtaa. Taemmissa oli jo mikrorepeämiä havaittavissa, kun viimeksi kurkistelin.
Mulla lähtee järki tuon oman autoni kanssa! :x
Mitään vikaa ei löydy ja silti sen ajettavuus on huono, jos tiessä on vähänkin uria. Myös sivutuuli ottaa auton keulaan maantienopeuksissa ihan älyttömästi.
Tuulen voima riittää ihan työntämään autoa sivusuunnassa ja saat kammeta ratilla vastaan.
Ja sitten sohjo. Ohitin tänään rekkaa ja vasen kaista oli loskassa. Siinä ei todella tiennyt, että kimpoaako auto keskikaiteeseen vai rekan kylkeen.
Auto on ihan tien pinnanmuotojen ja sivutuulen vietävissä. Ohjauksen keskialue on herkempi ja epätarkempi kuin ennen.
Lainaus käyttäjältä: C5-2005 - maaliskuu 31, 2020, 20:51:31
Mulla lähtee järki tuon oman autoni kanssa! :x
Mitään vikaa ei löydy ja silti sen ajettavuus on huono, jos tiessä on vähänkin uria.
Harmi, paaliin vaan, jos alkaa olla painajainen. Nimimerkki ovi kehuu omaansa, eli mitkä renkaat on tuossa alla, ohjauskulmat ja uusitut puslat, eipä tuohon voi muuta neuvoa antaa.
Vai paaliin ::)
Lainaus käyttäjältä: JPL - maaliskuu 31, 2020, 22:22:01
Lainaus käyttäjältä: C5-2005 - maaliskuu 31, 2020, 20:51:31
Mulla lähtee järki tuon oman autoni kanssa! :x
Mitään vikaa ei löydy ja silti sen ajettavuus on huono, jos tiessä on vähänkin uria.
Harmi, paaliin vaan, jos alkaa olla painajainen. Nimimerkki ovi kehuu omaansa, eli mitkä renkaat on tuossa alla, ohjauskulmat ja uusitut puslat, eipä tuohon voi muuta neuvoa antaa.
Oliko C5-2005 kynkänlaakerit vaihdettu jo?
Jos ei niin turha ihmetellä, vaihtoon vaan.
Kyllä femmatkin on tosi erilaisia tekniikkapaketista riippuen. Mulla oli samaan aikaan samanikäiset espilliset farkut, 1.8 bensa manuaali ja 2.2hdi automaatti. Edessä liki 200kg painoero ja sen kyllä huomasi. Pikkukoneinen oli ketterä ja isompi oli juna.
Ei viittisi turhaan vaihtaa kynkän laakereita, kun takapään jousitus toimii hyvin ja nelipyöräsuuntauksessa arvot on ok.
Lainaus käyttäjältä: Teuski - maaliskuu 31, 2020, 23:12:49
Oliko C5-2005 kynkänlaakerit vaihdettu jo?
Jos ei niin turha ihmetellä, vaihtoon vaan.
Kyllä femmatkin on tosi erilaisia tekniikkapaketista riippuen. Mulla oli samaan aikaan samanikäiset espilliset farkut, 1.8 bensa manuaali ja 2.2hdi automaatti. Edessä liki 200kg painoero ja sen kyllä huomasi. Pikkukoneinen oli ketterä ja isompi oli juna.
No sitten se paali ;D
Voi olla ihan tohjona vaikka pyörät olis suorassa eikä pidä ääntä. Etenkin liukkaalla tuskainen ajettava. Ota edes vakaaja irti ja katso miten kynkät heiluu :)
Lainaus käyttäjältä: JPL - maaliskuu 31, 2020, 22:22:01
Lainaus käyttäjältä: C5-2005 - maaliskuu 31, 2020, 20:51:31
Mulla lähtee järki tuon oman autoni kanssa! :x
Mitään vikaa ei löydy ja silti sen ajettavuus on huono, jos tiessä on vähänkin uria.
Harmi, paaliin vaan, jos alkaa olla painajainen. Nimimerkki ovi kehuu omaansa, eli mitkä renkaat on tuossa alla, ohjauskulmat ja uusitut puslat, eipä tuohon voi muuta neuvoa antaa.
Voisit hyvin pysyä siellä pösöfoorumillasi jos ei ole mitään järkevää kommentoitavaa. Kiitos.
Ajettavuus täällä hyvä suoraan ajaessa, mutta mikäs vaikuttaa tuohon sivuheilahteluun? Siinä on liikaa heiluntaa.
Vaikka jos kääntyy uraiselle maantielle niin heiluminen ei meinaa loppua. Tulee ainakin pari ylimääräistä ja liiallista kallistusta? Muutenhan tuo kulkee kuin juna maantiellä.
Lainaus käyttäjältä: C5-2005 - maaliskuu 31, 2020, 23:15:30
Ei viittisi turhaan vaihtaa kynkän laakereita, kun takapään jousitus toimii hyvin ja nelipyöräsuuntauksessa arvot on ok.
Ei mullakaan ollut mitään vikaa, ei narissut, takapään jousitus toimi ja kulmat oli just nappiin. Vaan niin vaan vanhoja purkaessa huomasin, että onhan nää laakerit aika tohjona sisältä. Käy nyt vaikka paikallisella sitikkapajalla tsekkaamassa, että onko kynkät missä kunnossa. Todennäköisesti riittää, että ottavat vakaajatangot irti ja nuljuttelevat tukivarsia nosturilla. Jos väljää on, niin auto kulkee just tolleen holtittomasti. Mulla voi tuon ykköskoppaisen plojauttaa vaikka minkälaiseen uraan tai sohjoon, niin keskimäärin se menee suorempaan ja vähemmällä vaivalla kuin muut autoni. Ei ainakaan rattia tarvi väännellä mihinkään, jos ei nyt ihan käsiä voikaan irrottaa. Sivutuulen tuntee toisinaan, niin kuin useimmissa farkkukorisissa.
Toivotaan tokenevan pian. Pahoittelut vinkistäni ajaa paaliin, mutta hengen päälle auton ajettavuusvika ei saa mennä. Onneksi C5 I ja II eivät ruostu, toisin kuin useat Peugeotit. Oma lähtee paaliin, jos alkaisi kukkimaan :).
Lainaus käyttäjältä: JPL - huhtikuu 01, 2020, 22:16:58
Toivotaan tokenevan pian. Pahoittelut vinkistäni ajaa paaliin, mutta hengen päälle auton ajettavuusvika ei saa mennä. Onneksi C5 I ja II eivät ruostu, toisin kuin useat Peugeotit. Oma lähtee paaliin, jos alkaisi kukkimaan :).
Ostin juuri Renault Megane I farmarikorisen vm. 2003 ja onneksi joku oli 2 kertaa tuon aikoinaan ruostesuojannut.
Kori oikeastaan virheetön ja alusta myös. Ikkunassa lappu Kanta-Hämeen autosuojaus. Jos tuo firma vielä olemassa niin sinne vien varmasti auton suojaukseen.
Meidän C5III vm. 2008 on ruosteessa enemmän kuin tuo auto lokasuojien kaaret, edessä pyöräkotelot(moottoritilan), pohjamuoveja uskalla edes irrottaa voi tulla pellit mukana?
C5II korin suojaus väitän 80% parempi.
Kukkaisuus ja III-koppaisuus ovat paaliin joutavaa offtopiccia.
Lainaus käyttäjältä: KariM - huhtikuu 02, 2020, 12:21:57
Kukkaisuus ja III-koppaisuus ovat paaliin joutavaa offtopiccia.
Niin on tämä viestikin.
Takaisin aiheeseen. Voisin itsekin nuo takapään takimmaiset puslat vaihtaa nyt aluksi. Nyt kun Servicestäkään ei näe räjäytyskuvaa, niin osaako joku kertoa, missä tarkalleen nuo kaikkein takimmaiset puslat sijaitsevat? Ja työkaluiksi riittää 18mm lenkki + vasara, jolla ilmeisesti naputellaan vanha pusla pois sieltä välistä?
Taka-apurungon taka-aisan ja korin välissä, hyvin käsillä kun ottaa renkaan pois. Työkaluiksi riittää juuri mainitsemasi.
Mitenkäs tota apurunkoa saa alemmas, jotta saa siitä takimmaisesta puslasta sen keulanpuolimmaisen pultin pois välistä? Pultti löysällä, mutta silti kolossaan ja ottaa apurunkoon kiinni. Kampeaminen ei auta, pultti on varmaan sentin verran vielä pesässään.
Edit. Tajusin heti viestini jälkeen, että tietysti molempien puolien puslien pultit pitää olla löysällä. Nyt irtosi.
Lainaus käyttäjältä: KariM - marraskuu 12, 2018, 18:51:28
Vaihdoin takakelkan taemmat tyynyt:
...
Sormivoimin väänneltynä uudet tyynyt ovat vanhoja paljon jäykemmät auton pituussuunnassa, mikä lupaa hyvää kelkan kiinnityksen tukevoitumiselle. Kävin kurvailemassa töyssyisiä ramppeja, ja vaikuttaisi että se ärsyttävä sivuttaisloikka olisi tällä poistunut.
Pari vuotta ne taisivat kestää kun kelkan etupuslia ei ole vaihdettu. Perän sivuttaisnuljuaminen on taas palannut.
Onko sinulla työkaluja vaihtaa etummainen pusla?
Ei ole. Jos kysymys sisälsi ystävällisen tarjouksen ko. työkalun toimittamiseksi, niin en ole vielä tosissani puslapainia harkinnut :)
Joo, minulla on 1-koppaseen ja voin lainata jos satut liikkumaan pääkaupunkiseudulla.
Sain viimein II-koppaisen takapään rauhoittumaan, mutta paljon aikaa ja iterointia se vaati. Tässä hieman päiväkirjaa:
- 8/2020: Vaihdatin takakynkän laakerit kummallekin puolelle (toinen kuulemma väljä, toinen narisi) --> ei havaittavaa vaikutusta perän käytökseen.
- 11/2020: Vaihdoin itse takakelkan taaimmaiset puslat --> selvä parannus (uskalti liukkaallakin lähteä liikenteeseen), mutta huononi uudelleen jo 3 kk jälkeen.
- 7/2021: Vaihdoin etummaiset puslat --> ei selvää vaikutusta (edelleen rauhaton perä jopa kesällä).
- 9/2021: "Sorvasin" valurautapuntit tasaisiksi --> ehkä lievä parannus, mutta vieläkin perä veteli.
- 10/2021: Tein kumimatosta (n. 1,5 mm paksu) puntien kokoiset pyöreät palat, joihin vielä tein 30 mm reiän keskelle. Laitoin nämä punttien ja puslan väliin --> tällä oli kaikkein suurin vaikutus ja nyt perä tuntuu normaalilta myös liukkaalla kelillä.
Eli vaihtamalla kaikki hilut perässä ei välttämättä saa toivottua tulosta. Vasta tuon ylimääräisen kumimaton palan lisääminen rauhoitti perän. En tiedä, oliko Sachsin puslissa liian niukasti kumia alkuperäisiin verrattuna, vai mikä oli syy. Tuntuu kyllä, että noi etummaiset puslat on alunperin suunniteltu liian löysiksi, jos niiden tukevuus on sen varassa, miten paljon puristusta tulee reunan pieneen kumikaistaleeseen.
Mulla noita kaksikin. Farkku toinen viistoperä. Farkuun vaihdetiin takakynkän laakeri toiselle puolelle. Eikä kummassakaan mitään vetely ongelmia oli sitten kesä tai talvi. Molemmat noin 200 ajettuja.
Noilla kilometreillä meikänkin kiesi kulki vielä kuin juna (toinen takakynkän laakeri oli vaihdettu ennen 150 tkm). Nyt on yli 300 tkm mittarissa.
Kerronpa omaa kokemusta c5 ajettavuudesta.
Autolla oli ostettaessa jo ajettu yli 300 000 km , hitaissa nopeuksissa jyrkissä mutkissa tuntui ikään kuin perä "liiraisi". Vaihdoin kynkänlaakerit mutta ominaisuus ei täysin kadonnut. Vaihdatin sitten puslat ja kumityynyt taka-apurunkoon, en enää haivannut "liirailua" mutta rengas äänet alkoi koria pitkin kuulua hieman selvemmin. Mutta en sitä kokenut liialliseksi ongelmaksi.
Autossa oli ostettassa talvirenkaina BF Goonrich merkkiset renkaat 16" vanteilla, ihan ok ajettavat. Kesärenkaina 15" vanteilla jokin sekarengastus. Täristivät eikä kantavuus vanteissa ollut riittävä autolle. Ajoin niillä vain kun ostin ja hain käytetyt 16" vanteilla olevat renkaat merkkiä Kormoran. Ihan ok ajettavat mutta soratiellä ajoa eivät kestäneet. Taka renkaita sai olla jatkuvasti paikkaamassa kunnes kerran eräs rengas edessä alkoi vuotaa kyljestä.
Nuukuuksissani ostin kaksi uutta kiinalaista rengasta tilalle. Ajo nyt ei vielä merkittävästi muuttunut. Mutta ku takarenkaissa alkoi jo olla paikkoja enemmälti ja kerrattain tuli tyhjällä renkaalla ajettua jonkun matkaa oli aika uusia nekin, ja nuukuudessani ostin kaksi kiinalaista.
Nyt alkoi autossa ilmetä melkoista uraherkkyyttä ja kaikenlainen pinnan epätasaisuus tuntui vaikuttavan auton suuntavakauteen, ja tuulen vaikutus autoon suunatavakauteen oli myös huomattava . Lisäksi talvirenkaissa kävi samoin että kaksi rengasta piti uusia ja ostin kaksi kiinalaista taakse. Sama ongelma.
Viime kesänä ostin kesärenkaiksi uudet Nokian kesärenkaat. Auto muuttui heti vakaammaksi ajaa eikä pinnan epätasaisuudet tai tuuli vaikuta enää auton suuntavakauteen.
Olen ennenkin havainnut eri autoissa renkaiden merkityksen auton ajettavuuteen. Tätähän ei moni kiinnitä huomiota ja vähättelee vaikutusta auton ajettavuuteen. Monelle renkaat ovat hyvät kunahan ne ovat edulliset ja pysyvät tasapainossa. Ja jos auto ajokäytökseltään muistuttaa ostoskärryä syytetään auton alustaa, harvemmin osataan ajatella että syy voi olla myös siellä renkaissa.
Kiinalaisia renkaitakin on montaa eri merkkiä. Laatuakin varmaan on yhtä monta kuin valmistajaa. Ainakin minulle tässä autossa kohdalle osuneet ei suurta kiitosta saa eikä nekään jotka eräässä toisessa autossa aikoinaan oli alla. Mutta kynnys ostaa seuraavan kerran Kiinalaisia renkaita on huomattavan korkea.
Joo kyllähän vaikka Michelineillä saa heti kolme etua: kestävyys, hyvät ominaisuudet, ei tarvitse välttämättä edes tasapainottaa. No kyllä lähes jokainen tasapainottaa.
C5:lla kun ajoin kesällä motarilla 120, muuttui levottomaksi. Jälkeenpäin olen miettinyt jospa se vaikutti kun jousitus laskeutuu alemmaksi, kyllähän aurauskulmat eturenkaissa muuttuu. Tai sitten syy oli alatukivarsien puslissa jos olivat jotenkin halkeilleet niin ettei enää vastaa uutta.
Ostin C5 Break -farkun tuossa 4kk sitten. Onhan se vähä erilaisempi kuin C4 GP / C3 / Saab 95/Toyota Corolla Verso mutta ihan kiva :D
En tajua tätä ohjaus juttua, ihan hyvähän se on. Ajan työkseni taksia/busseja niin wtf? Itse olen ihan tyytyväinen.
Lainaus käyttäjältä: Jussi65 - maaliskuu 19, 2022, 22:45:52
Ostin C5 Break -farkun tuossa 4kk sitten. Onhan se vähä erilaisempi kuin C4 GP / C3 / Saab 95/Toyota Corolla Verso mutta ihan kiva :D
En tajua tätä ohjaus juttua, ihan hyvähän se on. Ajan työkseni taksia/busseja niin wtf? Itse olen ihan tyytyväinen.
Jos kaikki on kunnossa niin mikä ettei mutta jos kulmat ei ole ok, voi sen huomata ajossa. Tai muuta väljää niin ajo alkaa olla työlästä. C5 on parhaimmillaan lepposa menijä.
Kyllähän nyt melkein mikä vaan auto on työläs ajaa ja vikuroiva, jos pyörien kulmat on perseellään ja alusta täynnä väljää.
Missä nopeudessa c5:n jouset laskeutuu? Eihän ne paljoa laskeudu mutta olettaisin sen vaikuttavan suuntavakavuuteen, omassa autossani ainakin 120km/t nopeus on levoton, 100km/t taas rauhallinen.
110 yli laskeutuu ja nousee takaisin, kun mennään alle 90.
Lainaus käyttäjältä: yason - maaliskuu 21, 2022, 11:35:20
110 yli laskeutuu ja nousee takaisin, kun mennään alle 90.
Kiitos, tämä on hyvä tietää.
Lainaus käyttäjältä: yason - maaliskuu 21, 2022, 11:35:20
110 yli laskeutuu ja nousee takaisin, kun mennään alle 90.
Tämä käsittääkseni koskee ainoastaan plussallisia malleja, plussaton ei säädä korkeutta nopeuden mukaan.
Olen toki mielelläni myös väärässä.
Lainaus käyttäjältä: keijok - maaliskuu 31, 2022, 15:36:21
Lainaus käyttäjältä: yason - maaliskuu 21, 2022, 11:35:20
110 yli laskeutuu ja nousee takaisin, kun mennään alle 90.
Tämä käsittääkseni koskee ainoastaan plussallisia malleja, plussaton ei säädä korkeutta nopeuden mukaan.
Olen toki mielelläni myös väärässä.
Itsellä on plussaton. Usein kun tulen motarilta rampille, valot himmenee, johtuukohan siitä että pumppu nostaa korkeuden normaaliksi? Saattaa johtua myös jarrutuksesta tai kallistumisesta koska ramppi kaartaa 180 astetta. Toisaalta ajan harvoin yli 100km/t joten korkeus on silloin normaali.