Auto: Xantia 1.8 8v vm.1994
En löytänyt tätä käsitteleveää aihetta. Olen ollut citroen autoilija jo pidemmän aikaa mutta Xantia kulutus on mennyt yli ymmärryksen lähinnä diesel sitikoita ajaneena kauhistelen tämän 1.8 8v koneen kulutusta... kone raklattaa vähän kylmänä tämä muistaakseni oli joku tyyppivika mutta. Normaali matkaajo + vähän kaupunkiajoa kulutus huitelee 9.0 litran ylite... Täysin käsittämätöntä. missä vika kone käy siististi ei takkuile kiihytyksessä käy kaikilla.. öljyä vie vaihtoväliin joku 0.5litraa venttiilinohjurinkumeja arpoisin... Kertokaapa onko noissa mustissa laatikoissa vikaa vai onko nämä bensa koneet näin iso ruokaisia... taidan pistää paaliin ja ostaa turvallisemman 1.9TDI xantun ainakin kulkee vähällä. . .. nii ja ajettu on vain 210000 ettei pitäs mikää loso olla täydellinen huoltokirja 190000 asti... kertokaapa kanssa autoilevat Citroen kuskit . ..
Meillä oli vastaava xantia 2004-2005 ja löysin vielä sen polttoainekulutustaulukon ja vuonna -04 sillä ajettiin reilu 12 tkm ja keskikulutus oli 7,26 l/100 km. Tosin kun maalla asumme niin ajo oli lähestulkoon matka-ajoa vähintään 40 km kerrallaan, kaupungissa ajettiin ehkä 10-15% kaikesta ajosta. Jos ajelet pelkästään nurkka-ajoa niin tuo 9 l/100 km lienee lähellä totuutta mutta jos ajelet paljon matka-ajoa on tuo ehdottomasti liikaa.
2.0 löytyy ja oon todennut, että ei oo mikään säästöpossu. :) Bensamittarissa on vielä se "tyyppivika", joten 10 litraa sataselle kun kattelee trippimittarista, niin 2 kertaa on silti bensa jo loppunut.(onneksi aina omaan pihaan) ;D
Kilsat on 190 tkm ja rumasti käy tuokin kylmänä.
Mutta, jotain hyvääkin, oston jälkeen ei mitään uusia "ominaisuuksia" ole ilmennyt reilun vuoden käytön jälkeen. Perusvarma ajokki ja kyyti on kerrassaan mukavaa, jousitus on C5:sta pehmeämpää...
Olennaista on, että mm. ilmanputsari on riittävän tuore, samoin sytkätulpat. Sytkäjohdot, onko mitattu olevan kunnossa. Jarrut tuppaavat laahata. Niissäkin olisi hyvä huoltokohde. Jos nämä kaikki ovat "ei tiedä missä kunnossa", niin kulutuksia ei tarvitse ihmetellä. Mitään huoltokohdetta ei mielestäni kannata venyttää ohjeen mukaisiksi, vaan jo aikaisemmin. Itse vaihda mm. "kynttilät" 20-30tkm:n välein. Käsittääkseni tienaavat hintansa takaisin. Jarruhuoltoja aina renkaiden vaihdon yhteydessä. Etujarruihin myös auttaa tällöin, kun kiertää jarrumäntiä kierroksen sisäänpäin, vähän aikaa toimii taas enempiä laahaamati. Käsijarrua ei kannata tasaisella käyttää, vaihde riittää. Tämä vain siksi, että laahaamisen syntymisen huollon jälkeen saisi viivästettyä.
Onko moottorissa hyvä veto? Jakohihna oikein paikallaan?
Kohta 10 vuotta vastaavalla koneella varustettua 1995 mallista ajaneella ajaneena voin vain todeta keskikulutuksen olleen koko aikana 7,78 litraa / 100 km. Suurin kulutus 9,72 ja pienin 6,51
Kyyyllä xantialla alle 10 litrankin pääsis jos malttais yrittää :P
(http://tankkaus.com/graph_yearcons.php?car=30474)
Elikkä Citroen miehenä autoa on kyll huollettu. . . jakohihnan vaihdoin 200000 paikkeilla ja nyt mittarissa 10tkm päälle. jarrupalat vaihdettu eteen ja taakse noin 10tkm. pyöränlaakerit voideltu tarkastettu. Tulppia oon kokeillu 2 erilaisia viimesen 20tkm aikana. sytkänjohdot ostin uuet tarvikemalliset ku alkuperäset meinas olla vähä heikossa hapessa. hmm mitähän muuta kaikkea perushuoltoja oon tehny ajallaan ja vähän ylimäärästäkin. . . kulutus on vaan aika huikea mielestäni. .. noh paalin menöö kohta :D
Oma 16v/1.8i santtu syö rahassa euron per kilometri. Aina olen näin ajatellut ja on aina toiminut ja täsmännyt! Onko se sitten..6-7-8 litraa.. hauska yksityiskohta, tankin varoitusvalon sytyttyä tuleen, ehdin ajaa 145 kilometriä eikä bensa loppunut (mittari kuitenkin toimii), eikä se ehtinyt loppuakkaan, kun yks tulppa menetti kierteensä..
Löysinpä päästömittaus lapunkin. viime vuojelta tommosia arvoja..
Joutokäynti CO 0,01/sallittu 0,50. HC 7/sallittu 100. CO2 13.40. O2 2.50/sallittu 5,00
Yli 2000Rpm CO 0,17/sallittu 0,30 HC 17/sallittu 100 Lambda 1,03 /sallittu 0,97-1,03 CO2 14,70 O2 0,60/5,00% Tuommosia arvoja xantussa ja samalla kulutuksella mentiin tuolloinkin. .. ..
Oikein kunnossa ollessaan pitäisi arvoissa olla enemmän nollia, lukujen edessä? Jokin anturi antaa väärää tietoa, vaikka moottorin lämpötilasta= vähän ryyppyä päällä?
jaa a kertokaapa viisammat missä vika sitte... jos kerta joku anturi antaa väärää tietoa . . . kone käy siististi ja päästöstä menöö läpi . . . missä vika?
Lainaus käyttäjältä: sitikka - toukokuu 02, 2010, 13:47:44noh paalin menöö kohta :D
Mikä järki näitä on paalata ku myydäkin voi tai laittaa varaosiksi? ???
Japsiautoja varten tuo paalaaminen, niistä sietääkin päästä eroon.
Lisätään vielä, että itsellä on vastaava auto vienyt keskimäärin arviolta 8l/100km... 6.9 olen saanut pihisteltyä yhden tankillisen. Yleensä kyllä ajan aika reippaasti. (=kiihdytykset kaasu pohjassa :P)
eikun on tuo paalain tuossa pihassa omasta takaa hermot menee noihin bensa helvetteihin niin LOKOMO T325 tulille loppuu se taistelu :D.... eikö kukaan tosiaan tiiä missä vika? vinkkejä?
No, voisihan esim. moottorin lämpötila-anturi "valehdella" vain vähän. Menepä jonnekin autokorjaamolle, pistävät piuhat kiinni ja lukevat speksit. Nämä testerit osaavat tutkia anturitkin. Eikä maksa paljon. Mitä näitä hermoilee.
Itsellä vm-96-8-v-220tkm ajettu,käytiin kuopion pohjois-puolella maaliskuussa-matka-ajoa,nop.rajotusten mukaan,espoosta-heinolaan hieman jopa ylikin, kaupunkiajoa n.100km,kulutus 7.6L/sataselle,ns -talvikelillä,omasta mielestä ei paha,nykivässä kaupunkiajossa kyllä menee n.9ltr.
Itselläni (Xantia farmari vm. 2000, 1.8 -koneella) on mennyt puhtaassa maantieajossa (noin 1200 km matka maantieajoa) n. 8 L/100km. Puhtaassa kaupunkiajossa keskustassa taas näyttäisi kuluvan noin 11,5 L/100km. Minusta se kyllä tuntuu melko paljolta. Ajotapani ei ainakaan omasta mielestäni ole erityisen tuhlaileva. Mutta mahtaako se olla ihan normaalia xantialle?
Mileh nämä jarrut ettei mikään laahaa sitä bensaa menee täten turhaa.Onko mikä laatikko manuaali vai automaatti ja se ilmastointikin kuluttaa vielä sitä bensaa.Renkaat on sellaiset joissa on hyvät paineet ja mahdollisemman kapoiset jolloin se vierintä vastus on pieni ja taasen säästyy bensaa.Ilmaputsari uusi ja kunnollinen että palaminen on täydellistä ja niitä hyviä sytytystulppia ei saa kanssa unohtaa.Tämä teidän 8 litran matka-ajo kulutus on aika korkea minulla on tuolla autotallissa iso Volvo jossa on se 2.432 bensakone minä en saa siinä palamaan bensaa kuin 7.8 litraa matka-ajo ja kori on sellainen konttimallinen jolloin tämä ilmanvastus on aika kova.
Hyvä kuulla, että kulutus kuulostaa muistakin korkealta. Saattaa siis tarkoittaa hyvinkin laahaavia jarruja. No, se selviää toivottavasti ensi viikolla huollossa. Tulpat ovat alle kaksi vuotta vanhat samoin ilman putsari on vaihdettu noin vuosi sitten. Rengaspaineet ovat ohjekirjan mukaiset. Ilmastointia käytän tosi satunnaisesti. Vaihteet on manuaaliset
Eli kyllä se taitaa indikoida jarrujen laahaamista tämä bensan kulutus. Tosin kaupunkiajo näyttäisi käsikirjankin mukaan vievän n. 11 litraa. Kuulostaa tosin sekin melko paljolta.
Tämä ilmaputsari on halpa osa joten suosittelen sen vaihtoa vaikka näin keväällä siitäkin huolimatta vaikka mitä ne huoltokaaviot sanoo.
Sama koskee kynttilöitä. Keväällä vaihdoin, samalla hetkellä putosi kulutus roimasti, n. 1/2l. Vaikka tuntui käyvän ja kulkevan hyvin. Päälle 7l/100km kuluu bensaa normaalissa seka-ajossa. Tätä aiemmin heitin vesilintua Championin RC87YCL-tulpilla, niille riitti 200km nykimisineen. Xantiani on 1.8 16V. Tälle koneelle sopii hyvin Eyguem RFC 42 LS 2Z- tulpat. Vakiona niissä on 1mm kärkiväli, jota on hyvä pienentää suositeltuun 0,9mm:iin. Jo siksi, että ei heti ole valmiina kuluneen tulpan mitoissa ja siitä edeten enemmän. Säädössä on hyvä käyttää esim. 0,9mm:n teräslankaa/poranterää tulkkina. Tulpan kierteisiin, mieluiten jo alkupäähän, Al- tai Cu-tahnaa, kiristys n. 90 astetta, sormikiristyksen jälkeen.
Pitäisin hieman korkeana Milehin kulutusta.
Omalla 98 1,8 16v talvella nurkka ajossa n9,5l/100km
Kesällä keskikulutus noin 8l/100km. Sisältää 450km motari/maantieajoa + 10 päivää työmatkaa 16km päivä.
Pienin keskikulutus kerran maantieajo lenkillä Mäntyharju->Kuopio>Koli>Joensuu>Mäntyharju 5,98l/100km.
Silloin koko matkalla ei ylitetty nopeusrajoituksia ollenkaan.
Motarilla ajan jokseenkin 120km/h navin mukaan.
Kulutus olisi varmasti pienempi jos vähän pudottaisi huippuja
Ari
Allekirjoituksen Xantian keskikulutus viime tankilliselta oli n. 6,6l/100km. Edellinen oli 6,8l/100km. Kyllä tankillisella sen 1000km pääsee matka-ajoa ihan helposti. Olen melko tyytyväinen noista kulutuslukemista! :)
Lainaus käyttäjältä: ealab - kesäkuu 08, 2010, 12:28:44
Xantiani on 1.8 16V. Tälle koneelle sopii hyvin Eyguem RFC 42 LS 2Z- tulpat. Vakiona niissä on 1mm kärkiväli, jota on hyvä pienentää suositeltuun 0,9mm:iin. Jo siksi, että ei heti ole valmiina kuluneen tulpan mitoissa ja siitä edeten enemmän. Säädössä on hyvä käyttää esim. 0,9mm:n teräslankaa/poranterää tulkkina. Tulpan kierteisiin, mieluiten jo alkupäähän, Al- tai Cu-tahnaa, kiristys n. 90 astetta, sormikiristyksen jälkeen.
Mistäs näitä kannattaisi kysellä?
Biltema ainakin myy Eyuquemia mutta noita en löytänyt listalta. RFC 42 LZ 2E on lähin mitä löytyy.
Oma 1.8 16V puutuu kiihdytyksissä hetkeksi kunnes taas alkaa laulamaan kunnolla. Puolakantta ja tyhjäkäyntisäädintä on putsailtu, mutta ei vaikutusta.
Bilteman palvelutiskiltä pyytää Eyquem F54-tulppia. Sopivat Eyquemin sivuston mukaan 1,8:aan sekä 8V- että 16V-moottoreihin (XU7JP, XU7JB, XU7JP4, sekä XU5JP, XU5JP-Z, XU10J4R, XU10J2TE, ES9J4-L3 ym., mutta ei EW-moottoreihin).
Minulla on ollut Peugeot 406:n 1,8 16V-moottorissa tuollaiset jo yli 30 tkm, eikä ole pahaa sanottavaa ollut. Kulutus noilla vanhoilla tulpilla edelleen parilla viimeisellä tankillisella on ollut alle 6,5 l sataselle, matkamittarvirhe huomioituna.
Nuo tulpat ovat sellaisia 1 + 3-kärkisiä, ja hinta kohtuullinen 6,99/kpl.
Löytyy suoraan Bilteman kotisivuilta kun laittaa hakusanaksi esim. F54.
Eyquemin listan mukaan muita sopivia tulppamalleja 1,8-litraisiin ovat versiosta ja toivotusta vaihtovälistä riippuen:
RFC 58 LZK
RFN 58 LZ (Löytyy Bilteman listalta, 2,99/kpl)
RFN 52 LZ
RFC 52 LS (Löytyy Bilteman listalta, 2,99/kpl)
Noissa kaikissa on kärkiväli jo valmiiksi 0,9 mm.
Kyllä noita 2-kärkisiä on biltemasta löytynyt, palvelutiskiltä. Ainakin Kaarinasta, Piispanristiltä*. Niitä tulppia käytän. Polttoaineenkulutus on tyypillisesti 7,5. Paitsi aivan uusilla tulpilla 7 pintaan. Ja nyt, kun virkistelin tulppia, hieman laulattamalla, taas 7 pintaan, ehkä allekin. Laskettuna ostetusta 20l määrästä, vielä ei valo pala, mitä olen pitänyt vertailukohteena. Ja on n.100km ollut peräkärry kyydissä, keskimäärin 100kg:n kuormalla. Vaikea sanoa, vaikuttaako seikat, mutta kohdille osuu.
*Tuolla en ole enää käynyt, sen jälkeen, kun sain hyvän aiheen "moittia" Heidän Ylimielisyytensä idioottimaisten autolämppärisekoilujensa takia.
Hei.
Olen tuossa ihmetellyt tuon xanttian 94 vm 2.0 polttoaineen kulutusta joka tuntuu olevan melko korkea.
Mittasin tuon kulutuksen ja se oli 90 keskinopeudella 9,5 litraa satkulla!!
Onko tuo kulutus normaalia vai mistäpäin koslaa pitää lähteä vikaa metsästämään?
Xantulla ei ole ajettu ku vasta 199000 kilsaa.
Voisko olla että katti on tukossa kun syö melkoisesti öljyäkin tämä vekotin?
Kiitän vastauksista etukäteen.
Korkeaan kulutukseen kannattaa ensiksi hakea vikaa laahaavista jarruista. Onko ajon jälkeen joku jarrulevy lämmin / kuuma. Ja kyllä kulutus vaikuttaa suurelta.
Ari
Myös maadoitukset, yms. olisi oikeastaan aluksi syytä tutkia ja päivittää. Moottorin lämpötila-anturi jos viallinen, antaa kylmä-tietoa ruokkien konetta enemmän. Kaikki jarrut tietenkin, LHM:n olisi hyvä olla riittävän tuoretta(käytännössä vaihtoväli 60tkm) uusimisineen, jarrujen ilmauksineen.
Maadoitukset juuri vaihdettu akulta runkoon ja rungosta moottorille johdon katkettua. Plusnapa putsattu ja tarkistettu kunto. Jarrut juuri herkistetty ja toimii moitteitta eikä laahaa päällä. Ilmansuodatin ja tulpat vaihdettu juuri. LHM:mä vaihtui samalla uusiin kun nuo yläpään lautaset piti vaihtaa ja uudet jousipallot niin tuli kaikki Lhm:mä pihalle kun ei tiiviste pitänyt ja samala sitten ilmattu jarrutkin.
Mietin tuossa että voisiko katti olla tukossa kun vie öljyä mukavasti. Tietty vielä voisi vaihtaa tulpanjohdot uusiin.
Tietysti senkin voi katsoa että polttoaineletkut eivät vuoda.
Minulla vuoti joskus ruiskutukin päässä oleva letku, se korjaantui
vaihtamalla uusi klemmari.
Maantiellä pääsee jopa 7 l /100 km, kaupungissa sitten menee yli kymmenen
niin että keskikulutukseksi tulee 9 litraa sadalla.
1,8 8v95 matkaajossa rajoitusten mukaan pääsee jopa6,5 mut xsantun luonne kulkuri kun on niin tuo 7,5 on lähempänä totuutta
Täälläkin on Xantussa jotain outoa. Aiemmin maantiekulutus ihmeempiä yrittämättä n. 7, jopa alle. Nyt ei tunnu pääsevän alle kasin.
Etujarru laahasi talvella niin, että tuntui satunnaisesti jopa palaneen käryä, kun pisti parkkiruutuun, vein huoltoon, ei Rekaran puhdistus ja herkistely auttanut yhtään, nyppäsin kitinälevyt ensiapuna veks ja ylikuumeneminen rauhoittui enimmälti osin, ja nyt otin renkaiden vaihdon yhteydessä härkää sarvista ja purin ja puhdistin kummatkin etujarrut oikein viimeisen päälle. Reippaasti kuparitahnaa kaikkialle liikkuviin osiin ja satula liikkui nätisti, mukavan irrallisina kolisivat palat puhdistuksen jälkeen, eivätkä tuntuis laahaavan. Vapaallakin auto lähtee rullaamaan ihan minimaalisen pienestä kaltevuudesta ja keinahtelee edestakaisin, jos rullaus loppuu pieneen asvaltin painaumaan.
Silti etuvanteet ja -navat ovat hiukan lämpimät ajon jälkeen ja kaupunkiajon jälkeen jarrulevy pääsääntöisesti kuuma. Motarilla ajon jälkeen joskus rullasin pysähdyksiin ilman jarruttamista ja kokeilin levyjä ja silloin olivat levyt onneks vain lämpimät siten, että sormea pystyi pitämään huoletta levyn päällä. Mutta yleensähän jarrulevyt on maantieajossa melko kylmät: vain rankasti jarruttelemalla ne saa kuumenemaan. Aiemmissa autoissani levyt on kaupunkiajossakin yleensä olleet korkeintaan lämpimät.
Laitoin kyllä ne pirun kitinälevyt puhdistuksen jälkeen takas, mutta jarrutuksen kitinään ne eivät auttaneet... Vieläkö ne sitten aiheuttais jotain pientä laahausta, pitää ottaa pois? (No, se ei haittaa, sillä mua ei haittaa, jos jarruttaessa vähän vinkaisee, kunhan eivät vain laahaa.)
Lainaus käyttäjältä: yason - toukokuu 12, 2012, 20:48:19
Silti etuvanteet ja -navat ovat hiukan lämpimät ajon jälkeen ja kaupunkiajon jälkeen jarrulevy pääsääntöisesti kuuma. Motarilla ajon jälkeen joskus rullasin pysähdyksiin ilman jarruttamista ja kokeilin levyjä ja silloin olivat levyt onneks vain lämpimät siten, että sormea pystyi pitämään huoletta levyn päällä. Mutta yleensähän jarrulevyt on maantieajossa melko kylmät: vain rankasti jarruttelemalla ne saa kuumenemaan. Aiemmissa autoissani levyt on kaupunkiajossakin yleensä olleet korkeintaan lämpimät.
Kannattaa katsoa ettei käsijarru laahaa. Itsellä kävi juuri näin kun vaijeri alkoi olla elinikänsä loppupuolella.
Jarrut alkoivat tienpäällä kerran laahaamaan niin paljon, että levy hehkui punaisena kun pysähdyin asiaa tutkimaan. Laahaus luonnollisesti korjaantui kun vaijerit vaihdettiin.
Xantian kanssa en juuri koskaan pääse alle 10l/100km. Aamulla kilsa asemalle ja illalla kaupan kautta takaisin.
Nyt näyttäisi 1.8 16V Xantia kuluttavan alle 7. Syynä ehkä uudet Nokian Greenit ja laahaamattomat jarrut. Tulpat Brisk A-23. Jos niillä merkitystä, ainakin toimivat hyvin. Arvio perustuu tankkauksiin, aloitettu "punaiselta", nyt bensaa ostettu 200l ja ajettu >2800km. Eikä ihan vielä punaisella. Kevytkulkuisuus kuuluu myös moottorin äänessä, tekee hieman vähemmän töitä. Ajonopeudetkin todellisia, ei ainakaan alle rajoitusten. Vältän laiskaa, hidasta kiihdytystä. Sukkelasti vaan tavoitenopeuteen.
Kun katsoo vuoden takaisija juttuja noihin ei ole tullut vastausta.Laskiko se kulututus niillä hyvillä tulpilla .herkillä jarruilla sekä hyvät öljyt autossa ja puhtaallaa ilmaputsarilla sekä ne seokset kunnossa ettei liian rikkaalla kone käy.Muuten kun tuon C3 bensa1.4 kone vei sen 6 litraa/100km seka-ajossa naisen ajamana pidän sitä hyvänä arvona.Tarinan opetus on se että kun Ranskalainen auto on kunnossa sinne bensa-automaatille ei tarvitse alvariinsa poiketa.
Lainaus käyttäjältä: sitikka - toukokuu 02, 2010, 14:02:09
Löysinpä päästömittaus lapunkin. viime vuojelta tommosia arvoja..
Joutokäynti CO 0,01/sallittu 0,50. HC 7/sallittu 100. CO2 13.40. O2 2.50/sallittu 5,00
Yli 2000Rpm CO 0,17/sallittu 0,30 HC 17/sallittu 100 Lambda 1,03 /sallittu 0,97-1,03 CO2 14,70 O2 0,60/5,00% Tuommosia arvoja xantussa ja samalla kulutuksella mentiin tuolloinkin. .. ..
Pakoputki vuotaa jostain kun tuo O2 arvot noinkin korkea(normi 0.09 tyhjäkäynti/yli 2000 kierrosta) se sekoittaa järjetelmän helposti lambda anturilla on liian laiha seos ja rikastetaan ja sitten sitä bensaa kuluu.
Tietoisku noihin päästöjen tulkintaan
http://www.rvs.fi/diagnostic/page35.html
Lainaus käyttäjältä: tarksu - toukokuu 12, 2012, 22:31:03
Lainaus käyttäjältä: yason - toukokuu 12, 2012, 20:48:19
Silti etuvanteet ja -navat ovat hiukan lämpimät ajon jälkeen ja kaupunkiajon jälkeen jarrulevy pääsääntöisesti kuuma. Motarilla ajon jälkeen joskus rullasin pysähdyksiin ilman jarruttamista ja kokeilin levyjä ja silloin olivat levyt onneks vain lämpimät siten, että sormea pystyi pitämään huoletta levyn päällä. Mutta yleensähän jarrulevyt on maantieajossa melko kylmät: vain rankasti jarruttelemalla ne saa kuumenemaan. Aiemmissa autoissani levyt on kaupunkiajossakin yleensä olleet korkeintaan lämpimät.
Kannattaa katsoa ettei käsijarru laahaa. Itsellä kävi juuri näin kun vaijeri alkoi olla elinikänsä loppupuolella.
Jarrut alkoivat tienpäällä kerran laahaamaan niin paljon, että levy hehkui punaisena kun pysähdyin asiaa tutkimaan. Laahaus luonnollisesti korjaantui kun vaijerit vaihdettiin.
Kässärin vaijeri vaihdettu pari vuotta sitten. Voishan noita taas irrottaa ja katsoa, vaikuttaako. Nyt ainakin kuumenee vielä, vaikka nyppäsin noi kitinäjousetkin taas vaihteeksi huitsin nevadaan. Onko kukaan muuten kokeillut kitinäjousien tilalla tällaisia levyjä: http://biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Autonvaraosat/Jarrujarjestelma/Jarrutuskitka/Jarrupalojen-asennussarja/Kitinanvaimennuslevyt-yleismalli-59201/ (http://biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Autonvaraosat/Jarrujarjestelma/Jarrutuskitka/Jarrupalojen-asennussarja/Kitinanvaimennuslevyt-yleismalli-59201/) ?
Tuli mieleen epäillä paloja: normihuollossa vaihtoivat liian kuluneet etupalat ja -levyt viime syksynä ja ainakaan
sitä ennen ei ollut xantussa minkäänlaisia jarruongelmia. En tiedä, pistivätkö tarvikepalat vai "alkuperäiset": voiko hyvien ja huonojen palojen välillä jotain eroa, joka vois vaikuttaa tuohon? Näyttäis maksavan vain 25 euroa pari, joten ei olisi liian kallis kokeilu.
Samoin aivan uusilla kiekoilla ja paloilla alkoi laahaus, vähän aikaa näin. Sitten rauhoittui, kun käänsin ulomman jarrupalan ja satulan välistä kampeamalla männät sisäänpäin, sen minkä menivät. Tuli välystä paloihin. Jos siinä pysyy, niin hyvä. Annoin olla näin jonkin aikaa, sitten homma kasaan ja tielle. Ei enää/vielä havaintoa laahailusta. Vältän pitkäaikaista käsijarrun käyttöä.
Lainaus käyttäjältä: ealab - toukokuu 15, 2012, 21:17:50
Samoin aivan uusilla kiekoilla ja paloilla alkoi laahaus, vähän aikaa näin. Sitten rauhoittui, kun käänsin ulomman jarrupalan ja satulan välistä kampeamalla männät sisäänpäin, sen minkä menivät. Tuli välystä paloihin. Jos siinä pysyy, niin hyvä. Annoin olla näin jonkin aikaa, sitten homma kasaan ja tielle. Ei enää/vielä havaintoa laahailusta. Vältän pitkäaikaista käsijarrun käyttöä.
Eikös sen pitäis riittää tai ajaa sama asia, kun jarruja putsatessani painoin männät kiertämällä niin pohjaan kuin meni? Noin ainakin Haynesin oppaan mukaan. Ja ylipäänsä jos ne vaan kampeaa sisään tavalla tai toisella, ni eiks ne jää taas kanittamaan hetken päästä, jos kerran aiemminkin ovat jääneet vetäytymättä tarpeeksi?
Itsellä menossa noi liimattavat kitinalevyt testi .Laitoin palat alle vuonna 05 ja ei ole viellä kitinää kuulunut takaa.Palatkin ostin silloin Biltemasta kun testaan että jarruremmontti täydelllinen taakse siihen sisältyy jarrusylinterin palat jarrulevyt kasijarru hihnat sekä asennussarjaa ja ne jarruputket hintaa 200€.Tämä ei ole Citikassa vaan perheen toisessa autossa .
Ohjeissa mainitaan millin välys männän ja palan välillä ja ilmeisesti aina, kun mäntää pääsee kiertämään. Tavallisesti männäntiiviste "pureutuu mäntään", kun ei vähään aikaan liiku. Kiertämisen/kampeamisen jälkeen antaa olla hetken, ehkä tunnin.??. Tämän toiminnon huomaa, kun kässärivipua vähän liikuttaa, mäntä nousee ja kun helppaa, mäntä palautuu, ainakin vähän. näin pitäisikin. Koetan välttää käsijarrun pitkäaikaista käyttöä.
Lainaus käyttäjältä: ealab - toukokuu 16, 2012, 08:34:25
Ohjeissa mainitaan millin välys männän ja palan välillä ja ilmeisesti aina, kun mäntää pääsee kiertämään. Tavallisesti männäntiiviste "pureutuu mäntään", kun ei vähään aikaan liiku. Kiertämisen/kampeamisen jälkeen antaa olla hetken, ehkä tunnin.??. Tämän toiminnon huomaa, kun kässärivipua vähän liikuttaa, mäntä nousee ja kun helppaa, mäntä palautuu, ainakin vähän. näin pitäisikin. Koetan välttää käsijarrun pitkäaikaista käyttöä.
Niih, ai että se männän tiiviste "tottuu" pitämään mäntää sopivasti sisemmällä, jolloin se palauttaa männän takaisin ja palat pois jarrulevyiltä jarrutuksen jälkeen? Pitääpä kammeta noi männät joku kaunis päivä sisään ja antaa maata siellä rauhassa ennen ajoa.
Tai vaikka vetää kunnon kännit.
Xantia kävi tänään korjaamollakin, kun navat oli vaan ajon jälkeen lämpimiä ja levyt kuumia ilman jarruttelua, vaikka on ajeltu kässärivaijerit irti ja kitinä-/kolinajouset siirretty diplomaattisesti takakontin puolelle. Mekaanikot olivat testanneet koeajolla laahaamista, toisella koeajolla kässärivaijerit kiinni, ja kolmannella kässäri kiinni ja kolinajouset paikoillaan ja ne perkeleen jarrulevyt kuulemma sen kun vain pysyivät kylmänä -- ensimmäisen kerran koko keväänä. No, jäi sitten pelkäksi koeajeluksi ja korjaamiset tekemättä, kun korjattavaa ei ollut. Kovasti sanoivat, että hyvin oli jarrut huollettu ja toimivat, hyvät oli palat ja levyt, palatkin liikkui hyvin ja samoin satula...
No hyvä, että mun herkistelyt on todettu toimiviksi. Vielä kun toimis mullakin.
Kun lähdin takas, ekassa risteyksessä vinkas jarrut kivasti ja motarilla rullailun jälkeen levytkin oli kuumenneet, tosin toinen vain lämpimäksi(!) asti. Ainoa uusi hypoteesi, minkä keksivät oli jarruletku, joka vähän sisältä rikkoutuessaan kerää painetta itseensä eikä vapauta jarruja täysin. Kuulemma kaks vastaavaa tapausta tullut uransa aikana vastaan.
Tässä on ny jotain kummaa. Joko ajelen tolla edelleen ja odotan, että jotain pamahtaa rikki oikeasti ja korjaamisen suhteen ei jää epäselvyyksiä, tai sitten keskityn hakemaan asennuskaljoista lisää viisautta ja käyn vielä noi männät ja männän tiivisteet läpi. Samat jarrut kuitenkin toimi vuosia moitteetta, kunnes noi uudet levyt ja palat asennettiin viime syksynä. Silloin on jotain menny pielehen.
Lainaus käyttäjältä: yason - toukokuu 22, 2012, 21:12:12
Ainoa uusi hypoteesi, minkä keksivät oli jarruletku, joka vähän sisältä rikkoutuessaan kerää painetta itseensä eikä vapauta jarruja täysin. Kuulemma kaks vastaavaa tapausta tullut uransa aikana vastaan.
Paikallinen erikoisvaraosamyymälä ei myynyt mulle tarvikejarruletkuja vaan patisti marmoritiskille hakemaan alkuperäisiä, tarvikkeiden kanssa on kuulemma ollut ongelmia.
Tottuu, tai ei, vetää kännit, tai ei, mäntä ei normaalikäytössä liu´u tiivisterenkaaseen nähden, vaan tuo taittuu mukana, sen matkan mitä mäntä nyt tekee. Ts. lepoasennossa kumirenkaan poikkileikkauspinta on neliömäinen, männän liikkuessa hieman vinoneliön....Siinä sitten kumin kimmoisuus vetää mäntää takaisin sisäänpäin..on sitten aivan sama, kiertääkö mäntiä, vai kampeaako, jos saadaan tulosta. Katsopa tiivisteuraa, se ei taida olla etureunastaan kohtisuora, vaan hieman kalteva, jotta kumi pääsee taittumaan.
Lainaus käyttäjältä: ealab - toukokuu 22, 2012, 21:53:56
Tottuu, tai ei, vetää kännit, tai ei, mäntä ei normaalikäytössä liu´u tiivisterenkaaseen nähden, vaan tuo taittuu mukana, sen matkan mitä mäntä nyt tekee. Ts. lepoasennossa kumirenkaan poikkileikkauspinta on neliömäinen, männän liikkuessa hieman vinoneliön....Siinä sitten kumin kimmoisuus vetää mäntää takaisin sisäänpäin..on sitten aivan sama, kiertääkö mäntiä, vai kampeaako, jos saadaan tulosta. Katsopa tiivisteuraa, se ei taida olla etureunastaan kohtisuora, vaan hieman kalteva, jotta kumi pääsee taittumaan.
No nyt selkis tämän selityksen perusteella. Aika vähäpätöisen kuuloiseen ilmiöön ovat perustaneet tuon männän takaisinvetäytymisen. Nyt kuulostaa tarpeelliselta tuo tiivisterenkaan kiinniliimautuminen, eiköhän siinä muutaman kaljan verran mene odotellessa, jos tarrais kiinni.
Mikäs idea tossa männän kolossa muuten on? Siis sen, jonka pitää sojottaa tiettyyn suuntaan, kun satula on auki. Miksi sekin vaikuttaa jarrupalojen irrottamiseen?
Lainaus käyttäjältä: yason - toukokuu 22, 2012, 22:55:43
Lainaus käyttäjältä: ealab - toukokuu 22, 2012, 21:53:56
Tottuu, tai ei, vetää kännit, tai ei, mäntä ei normaalikäytössä liu´u tiivisterenkaaseen nähden, vaan tuo taittuu mukana, sen matkan mitä mäntä nyt tekee. Ts. lepoasennossa kumirenkaan poikkileikkauspinta on neliömäinen, männän liikkuessa hieman vinoneliön....Siinä sitten kumin kimmoisuus vetää mäntää takaisin sisäänpäin..on sitten aivan sama, kiertääkö mäntiä, vai kampeaako, jos saadaan tulosta. Katsopa tiivisteuraa, se ei taida olla etureunastaan kohtisuora, vaan hieman kalteva, jotta kumi pääsee taittumaan.
No nyt selkis tämän selityksen perusteella. Aika vähäpätöisen kuuloiseen ilmiöön ovat perustaneet tuon männän takaisinvetäytymisen. Nyt kuulostaa tarpeelliselta tuo tiivisterenkaan kiinniliimautuminen, eiköhän siinä muutaman kaljan verran mene odotellessa, jos tarrais kiinni.
Mikäs idea tossa männän kolossa muuten on? Siis sen, jonka pitää sojottaa tiettyyn suuntaan, kun satula on auki. Miksi sekin vaikuttaa jarrupalojen irrottamiseen?
Itse itselleni vastailen, ehkä tästä on joskus jollekin hyötyä.
Avasin taas tänään jarrut. Männän merkkikolo olikin jo huoltamon jäljiltä oikeassa paikassa, mutta kiertelin männät sisään yhdellä kierroksella. Tuo mainitsemasi tiivisteen muoto olikin hyvä indikaattori: nehän sojotti vinosti varsin ulospäin, kun sain satulat auki eli palautus on varmaan ollut todella heikkoa. Saavat nyt "hautua" pihalla illan sisäänpainettuina, ennen kuin ajan auton parkkihalliin yöksi, ehkä ne tosiaan "tarraa" kiinni mäntään ja kumi pääsee vetämään männän paremmin irti.
Putsasin palat vielä kerran ja laitoin niihin motonetin kitinätarrat. Palojen oma kitinänvaimennuspinta oli jo ehtinyt kulua osin rikki eikä kuparitahna ainakaan auttanut vaimentamaan värinöiden siirtymistä paloista runkoon. Jarrut eivät vanhoilla paloilla kitisseet aikoinaan. Lisäksi uusin satulan kiinnitystapit ja pahamaineiset kolinajouset puhtailla osilla suoraan asennussarjasta. Puhdistin vielä tappien reiät vanhalla polkupyörän jarruvaijerilla "flossaamalla" kuin hampaiden välit. Tällä lähti vielä huomattavasti lisää paskaa pois entisten putsailujen lisäksi.
Ans kattoo nyt, kun illalla ajan lenkin. Tuleepahan jarrut tutuiksi, vielä kun lopulta toimisivat. Zen and the art of brake mainentance, sano.
Tomaattiautossa on muuten se huono puoli, että noita jarruja tulee pideltyä varsin pitkiä aikoja kiinni, kun kaupunkiliikenteessä seisoo valoissa. Ehkä se tiiviste kuukausien mittaan jää kanittamaan aina ulommas ja ulommas...
Tuo kolo kaiketi olisi ilmanpoistoa varten, reitti männän sisuksista kuplia varten, kun on tehty nestehommia. Auttanee ilmauksissa, ettei kuplankaan verran ilmaa jäisi. Voi vaikuttaa männän palautumiseen. Vähäinenkin ilmamäärä toimii jousena.
Tiivisterenkaan mäntääntarttumista tarvitaan myös automaattisäätöä varten, ettei mäntä palaudu liikaa/ liian helposti, jotta kässärin ruuvin vastin männässä kiertyisi aukipäin, vähän kerrassaan. Sitä varten ruuvin vastineessa männän sisällä on kuulalaakeri, jotta toimisi herkästi, tarkasti.
Jos tiivisterenkaat ovat pysyvästi jo vinot, niin uutta vaan. Vanhat saattavat olla muotoonsa kovettuneet laahaavien jarrujen aiheuttaman lämpenemisen takia.