Jos mietitään asiaa yhteiskunnan kannalta, niin mitä isommat tuloerot, sitä haastavampaa on motivoida kansalaisia noudattamaan lakeja ja systeemiä. Parhaimmat kokonaisuudet ovat tulleet pienemmillä tuloeroilla, kun riittävän suuri massa yksilöitä kokee systeemin moraalisesti riittävän reiluksi. Tällöin myös yhteiskunnan voimavaroja säästetään, kun on vähemmän turhia haasteita (ryöstelyä, petoksia, lakkoilua, harmaata taloutta...).
Ihmisiä tässä kuitenkin kaikki ollaan ja jokainen katselee maailmaa oman kokemuspiirinsä vinkkelistä. Luokkaerot ovat mielestäni nykyisellään jo turhan suuret, vaikka meillä ilmainen koulutus (joo, lukio ei ole halpaa ja ammattiopetus vasta eriarvoista nykyään onkin) sekä "pakollinen" maanpuolustusvelvollisuuden täyttäminen ovatkin. Asia lähti vääristymään Holkerin hallituksen verouudistuksesta, joka avasi ylimmälle tuloluokalle varan kikkailla laillisesti tulojaan ihan mihin vaan todella pienellä verotuksella. Tämä heidän saama taloudellinen hyötyhän ei kierrätä kansantaloutta samaan tapaan kuin kädestä suuhun elävien ihmisten.
Minusta oli myös mielenkiintoista "parhaimpina" työvuosina, kun oma veroprosenttini oli kovempi kuin Suomessa eniten tienaavilla - ei vaan tavan duunari voi vetää palkkatuloa pääomatuloksi. Taisi kotipaikkakunnallani vain yksi top kympistä maksaa isompaa prosenttia - ja silti kuuluin kokonaisuutena köyhään keskiluokkaan. Valitettavasti (?) tyhmän rehellinen olen edelleen ja lakeja pyrin noudattamaan. Ymmärrystä kuitenkin riittää yhteiskunnan eriarvoistavasta asenteesta tulevalle puheelle.