Jäänestoaineita kuitenkin myydään ja purkeissa lukee että sopii kaikkiin autoihin, niin miksi niitä ei saisi talvella käyttää.
Onko siihen jokin perusteltu syy?
Miksi pitäisi käyttää? Onko herännyt epäily polttoaineen jäätymisestä?
Oikeastaan parikin syytä:
1) Ruiskutusjärjestelmä ei tarvitse jäänestoa, jonka tehtävä on lähinnä sekoittaa polttoaineen joukossa mahd. olevat vesipisarat polttoaineen sekaan s.e. nuo vesipisarat eivät jäätyisi kaasarissa, tukkisi suuttimia ja siten aiheuttaisi käyntiongelmia
2) Bensan seassa oleva etanoli-biokomponentti hoitaa kyseisen sekoituksen jo ihan ilman erillisen jäänestoaineen lisäystäkin
Dieselissä sen sijaan ne vesipisarat siellä tankissa yhä lilluvat ja siksi järjestelmässä onkin erillinen vedenerotin dieselsuodattimen yhteydessä. Nyt jos dieseliin lisätään jäänestoa, niin ne vesipisarat sekoittuvat dieseliin ja samalla saattavat hörästä myös ne vedenerottimeen jo kertyneetkin vedet mukaan = ei välttämättä ihan hyvä asia nykyisillä varsin korkeilla commonrail-ruiskutuspaineilla
Eli niin tahi näin, mitään hyötyä tuosta jäänestoaineen lisäyksestä ei siis enää ole ja pahimmillaan saattaa olla jopa haitaksi :-\
Tämähän on hieman monimutkainen asia. Periaatteessa jäänestoa ei nykypolttoaineilla tarvita kun niissä tiettävästi on tarpeelliset lisäaineet valmiina. Ennen wanhoina hywinä aikoina tilanne oli eri kun etanolia ei ollut valmiina bensan seassa eikä kai dieselissäkään mitään vastaavaa ja moottorit oli yksinkertaisempia.
Silloin joskus sain käyntihäiriöisen Volvon toimimaan taas normaalisti pullollisella masinolia, oli jotenkin päässyt kertymään vettä bensan sekaan niin että kone ei meinannut pysyä käynnissä - eihän se vedellä käy, mutta etanolilla kyllä. Käsittelyä ei tarvinnut myöskään uusia, kerta riitti moneksi vuodeksi.
Tänäkin päivänä olettaisin että jos polttoaineen sekaan on päässyt paljon vettä niin se pakkasella ainakin jäätyy ja voi siten aiheuttaa ongelmia. Tällöin masinoli tai vastaava dieselin lisäaine voi auttaa.
Ennalta ehkäisevä käyttö lienee turhaa ainakin bensan kanssa kun siinä tosiaan on kai aina vähän etanolia seassa.
Tuosta "silloin joskus" tulikin sopivasti mieleen miten dieselin talvikestoa parannettiin juurikin diesel 100 tms. lisäaineistuksella. Vaan sattuipa sitten tammikuu -87 kun iha Hki myöten painuttiin pakkasissa -35 pahemmalle puolen ja arktinen diesel loppui maasta kokonaan ja se vähä mitä vielä kenties jossain oli, säästettiin kumipyöräliikenteelle. Mutta siis ykstyinen diesel-autoilu oli ongelmissa kun nuo dieselin lisäaineetkin loppui kaupoista => hallitukselta tuli lupa lisätä verotonta valopetrolia dieselin sekaan ja moni sitä käyttikin, myös faija aikanaan. Toki tuon lisäksi joutui aamuisin kaasukosanilla öljypohjan alta lämmittelemään, jotta pääsi töihin lähtemään kun eihän lohkolämmittimet enää noissa pakkasissa juuri mitään tehneet vaikka oli konehuonekin filteillä yöksi peiteltynä. No mutta tuosta valopetrolin lisäyksestä jäikin sitten varsin pysyvä väriaineistus moneen dieselin tankkiin, jota sitten vielä vuosia tuon pakkastalven jälkeen selviteltiinkin kats.asemilla kun otettiin näytteitä tankeista :-\
Juttuja on kuultu ihan oikeasti osaavilta miehiltä että esim pidempään seisoneen ja päästöistä pompanneen bensa-auton saa Masinolilla leimasta läpi.
Nykydieseliin en kyllä laittaisi mitään.
Ennen oli sit ennen, 19 Rellu ei käynyt kunnolla tyhjäkäyntiä jos tankkasi JET-asemalla (lähin ja halvin) ilman Masinolia, ensin ostettiin purkki sitä KAT-Masinolia että sai sopivan suppilon siitä kaulasta jolla sai kaadettua sitä puolet halvampaa tavallista, ja ihan pieni loraus riitti ???
Ennen moottoreiden apulaitteet olivat erilaiset. Oli kaasutin ja imuilman esilämmitys, nykyään on polttoaineen ruiskutus ja usein turbo ja imuilman jäähdytys.
Kaasuttimessa imuilman alipaine imee bensaa suuttimesta höyrystäen sen. Tämä höyrystyminen tarvitsee energiaa, ja näinollen laskee lämpötilaa imusarjassa. Tämän vuoksi kaasutin tuppasi jäätymään, vaikkei bensan seassa ollut vettä lainkaan. Ongelma korostui mikäli bensan joukossa oli kosteutta tai jopa vettä.
Polttoaineen ruiskutus jo paransi tilannetta huomattavasti kauan ennekuin ruvettiin lisäämään etanolia bensaan. Paineen alaisena sumutettava bensiini ei sido lämpöä ja siten jäätymistä ei esiinny.
Tuo venturi-ilmiö on se varsinaisen jäätymisilmiön aiheuttaja. Ilmassa oleva kosteus (jota on hyvin vähän, jos ollenkaan pakkasella) jäätyy.
Seuraavaksi väite: Polttoainetankissa oleva vesi on jäätynyt pakkasella. Tämän seoksen sekaan kaadettu jäänesto ei sulata vettä mikäli se ei ole lämpimämpää kuin seos itsessään. Jää pysyy jäänä.
Lainaus käyttäjältä: herr doktor - tammikuu 13, 2023, 05:50:05
Polttoaineen ruiskutus jo paransi tilannetta huomattavasti kauan ennekuin ruvettiin lisäämään etanolia bensaan. Paineen alaisena sumutettava bensiini ei sido lämpöä ja siten jäätymistä ei esiinny.
No ihan samalla tavalla sen sumutettavankin polttoaineen pitää höyrystyä jotta se syttyy kunnolla, ei se fysikaalinen lämmön tarve siitä mihinkään ole kadonnut. Ainoa että suuttimen toimivuuteen tuolla ei juuri ole merkitystä, polttoaine kun tulee paineella joka tapauksessa. Toki se sumukuvio ja sumutuksen tehokkuus saattaa kärsiä jos siihen suuttimen nokkaan joku jäätippa kertyisikin, mutta se ei silti tuki sitä suutinta kuten kaasaripeleissä kävi. Ja kun tekniikka kehittyi, noista 1-pisteruiskuista päästiin monipisteruiskuihin, joissa se ruiskutus tehtiinkin jo suoraan imulautaselle, jossa on jo lämpöisempää muutoinkin ja näin edes sitä jäänököä ei siihen suuttimen kärkeen pääse enää kertymään. Ja nyt viimeistään kun ollaan siirrytty bensoissakin jo suoraruiskuihin, joissa se polttoaine ruiskutetaan suoraan sylinteriin, niin se vimonenkin mahis jään edes osittaiselle muodostumiselle poistui aivan tyystin :)
Dieseleissähän ei jäätäminen ole ikinä suuttimissa ongelmia aiheuttanut, vaan se ongelma tulee suodattimesta. Jos suodattimella ei ole esilämmitystä, se on ajoviimassa ja polttoaineessa hiukan kosteutta mukana, niin sinnehän se jäätää suodattimen tukkoon ja matkanteko hyytyy siihen. Sama ilmiö siis jos lähtee kesädieselillä talvipakkaseen ajelemaan, mutta vesipitoisen polttoaineen kera tuo tapahtuu ihan sillä talvidieselilläkin huomattavasti lämpöisemmässä mitä siinä huoltiksen dieselpistoolin kyljessä on dieselin suodatettavuudeksi mainittuna :-\
Lainaus käyttäjältä: herr doktor - tammikuu 13, 2023, 05:50:05
Ennen moottoreiden apulaitteet olivat erilaiset. Oli kaasutin ja imuilman esilämmitys, nykyään on polttoaineen ruiskutus ja usein turbo ja imuilman jäähdytys.
Ihan ruiskulla toi 19 Rellukin oli, 1-piste tosin, ja ongelma esiintyi ainoastaan yhden polttoainetoimittajan kanssa.
Vanhojen kaasarivehkeiden kanssa noihin varsinaisiin jäätymisongelmiin tuli tutustuttua, ja kaalihakkurissa kun oli käsikäyttöisellä vivulla se esilämmityksen läppä joka välillä kääntyi itsekseen kesäasentoon, kääntymisen huomasi samantien.
Kerran on tullut ihan tällä vuosituhannella vastaan kaasuttimen jäätyminen, kun pojan moottoripyörä hyytyi pakkasyön jälkeen maantielle. Noh, äkkiäpä se moottorin lämpö sen kaasarin sulatti ja matka jatkui ongelmitta kotiin asti. Omassa pyörässä onkin sitten vesikierto kaasuttimessa.
Lainaus käyttäjältä: yason - tammikuu 13, 2023, 10:35:44
Omassa pyörässä onkin sitten vesikierto kaasuttimessa.
Itsellä se vimonen niitti näiden mehumaija-prätkien kanssa oli alkupään Suzuki Burgmann 400. Syksyn kosteilla kun tuo iski tenän ja jäikin starttaamatta työpaikan parkkiin, niin siinähän sitten reissattiin aina julkisilla kotiin, mp-vermeet niskassa. Tuollaista maxi-skootteria kun ei mäkistartillakaan käyntiin saa, variaattorin keskipakokytkin ei ota kiinni => siirryttiin prätkissäkin ihan tyystin ruiskupeleihin, nykyinen on lisäksi ABS-jarrullinen kun on eka yli litranen pyörä talossa