Joissakin moottoreissa on ollut ongelmana nokeentuminen.d Tämä on ilmennyt mm. tulpan pimeentymisenä ja imusarjan likaisuutena, sekä imuventtiilien kartoittumisena. Perusteena suorasuihkutus moottoreissa se, että polttoaine ruiskutetaan suoraan palotilaan. Lisäksi pakokaasujen kierrätys synnyttää samaa efektiä.
Onko kellään kokemusta tai tietoa, millä kierrosalueella 130 hv puretecia kannattaa käyttää nokeentumisen estämiseksi. Lähinnä tuo alakierrosalue on se, joka ehkä sotkee moottoria eniten.
Ei valitettavasti ko nokeentumiseen voi omalla ajotyylillään vaikuttaa.
Käsittääkseni moottorin käyttö niin, että egr-venttiili olisi mahdollisimman suuren osan ajasta kiinni, hidastaisi likaantumista. Eli koko ajan kaasu pohjassa? :laugh:
Toisaalta kampikammion huohotus taitaa olla suurin syypää tuolle imupuolen sotkulle ja sille ei kai oikein mitään mahda.
Kannattaa huolehtia, että moottori lämpenee mahdollisimman nopeasti käyttölämpöönsä jolloin palaminen on mahdollisimman puhdasta. Pätkäajo taitaa lisätä karstoittumista, ainakin jos moottori toimii koko ajan alilämpöisenä. Kannattaa myös käyttää oikean laatuluokan moottoriöljyä jne.
Auttaako jos asentaa RE85 muutossarjan? Poistaako citikka huolto karstaa veloituksetta takuu ajan? RE85 käyttö voisi olla edullista takuu ajan jälkeen.
Ei taida auttaa, sillä ongelmana on imuventtiileihin tuleva karsta, jonka aiheuttaa öljy- ja pakokaasujäännökset imukanavissa, joten polttoaineen valinnalla ei sinänsä ole väliä.
Äkkiseltään tulisi mieleen kaksi mahdollista helpotusta ongelmaan. 1) Huohotusöljyn keräysastia ja/tai 2) vesi/metanoli ruiskutusjärjestelmä. Molemmista taitaa löytyä netistä juttua ainakin THP-koneiden imuventtiilien karstoituksen vähentämiseen. Kumpaakaan en kokeilisi takuuaikana ja ehkä en muutenkaan (ehkä, jos kyseessä olisi harrasteauto).
Tuo vesi-metanoli ruiskutus tulisi tuotteistaa. Niiden jälkiasennussarjoja tulisi voida ostaa.
Karstoitus ongelmaa valmistajat ratkovat jo siten että suoraruiskutuksen rinnalla mootorisssa käytetään myös epäsuoraa (imusarjaan ruikkivaa). Vesi-metanolin kanssa ei autoilijat tykkää lutrata, ei sellaisia "sarjoja" autovalmistajilta tuotantoon tule. Suzukilla on mielenkiintoinen dualjet moottori, siinä ei ole ollenkaan suorasuihkutusta eikä turboakaan. Suzuki ei vain onnistu muiltaosin olemaan mielenkiintoinen. VTi82 on ok, siitä vain samalla periaatteella toteutettuna markkinoille 2..2.5 l versio, eli epäsuorasuihkutus, lisätty neljässylinteri ja vapaasti hengittävänä :)
En tarkoittanut autonvalmistajien tekemänä ko. vesi-metanoli ruiskutussarjaa vaan siis jonkun kolmannen tahon.
Onhan noita ruiskuja saatavana sarjoina, kun niitä käytetään dieseleitten virityshommissa.
Lainaus käyttäjältä: Pasi A S - tammikuu 25, 2019, 12:53:39
Karstoitus ongelmaa valmistajat ratkovat jo siten että suoraruiskutuksen rinnalla mootorisssa käytetään myös epäsuoraa (imusarjaan ruikkivaa). Vesi-metanolin kanssa ei autoilijat tykkää lutrata, ei sellaisia "sarjoja" autovalmistajilta tuotantoon tule. Suzukilla on mielenkiintoinen dualjet moottori, siinä ei ole ollenkaan suorasuihkutusta eikä turboakaan. Suzuki ei vain onnistu muiltaosin olemaan mielenkiintoinen. VTi82 on ok, siitä vain samalla periaatteella toteutettuna markkinoille 2..2.5 l versio, eli epäsuorasuihkutus, lisätty neljässylinteri ja vapaasti hengittävänä :)
Olispa suora kutonen tuolla periaatteella toteutettuna...
Lainaus käyttäjältä: ovi - tammikuu 25, 2019, 16:04:27
Onhan noita ruiskuja saatavana sarjoina, kun niitä käytetään dieseleitten virityshommissa.
Ja bensakoneissa myös. Alkujaan toisen maailmansodan aikaan keksivät lisätä vesiruiskun sotakoneisiin, niin sai lisäpotkua ja vältettyä männänpäällysmajavan vierailut korkeammalla lennettäessä...
Niin, onhan miulla tuossa pikkukuvassa kipinäsuihkuttelevassa yksilössä ollut jo kymmenkunta vuotta ohjaukset olemassa vesi-metanoliruiskulle, jäänyt vaan pumppu ja venttiilit letkuineen laittamatta...
Juu, onhan niitä käytetty bensakoneissakin, kuten myös pelkkää veden ruiskuttamista. Joskus katselin turbosettiä tuohon mun R Bemariin, niin siihen olisi saanut valmiin vesi-metanoliruiskun.
Onko tämä karstoittuminen Puretechin turbokoneiden vai myös vapareiden ongelma? Jossain artikkelissa oli maininta vaparin osalta että ruiskutus olisi epäsuora ja turboissa suora.. kuinkahan tuo nyt on..
Lainaus käyttäjältä: Diravi - huhtikuu 16, 2019, 10:00:44
Onko tämä karstoittuminen Puretechin turbokoneiden vai myös vapareiden ongelma? Jossain artikkelissa oli maininta vaparin osalta että ruiskutus olisi epäsuora ja turboissa suora.. kuinkahan tuo nyt on..
Veikkaan että suuri teho turbossa vaatii hallitun palotapahtuman. Hallitulla tarkoitan ettei bensa räjähdä vaan palaa pehmeästi. Jos räjähtää, eikö se ole nakutusta? Eli matalampiviritteisessä vaparissa palaa vähemmän ainetta per työtahti ja siksi ei nakuta niin herkästi, mutta turbossa on suurempi syöttö+paineilma, niin nakuttaa helpommin. Tämän nakutuksen saa estettyä jos ruiskutus tulee suoraan palotilaan, silloin se palaa sitä mukaa kuin ainetta tulee eikä kerralla räjähtäen.
Jos siis vapari ruiskuttaa imusarjaan, silloin bensa pesee sen aika puhtaaksi eikä ole tarvetta puhaltaa pähkinärouheella. Näin olen selittänyt itselle tuon mutta jos joku tietää paremmin, olen valmis muuttamaan käsitystä.
Nakutus eli detonaatio johtuu yleensä liian aikaisesta polttoaineen ja ilman seoksen syttymisestä palotilassa, siihen on syitä monia kuten karstan aiheuttama hehkusytytys, tai liian aikainen sytytyksen ajoitus ja liian laiha seos. Nakutus on moottorille tuhoisaa pidemmän päälle, mäntä vastaanottaa paineiskun eikä pidä siitä yhtään, samoin kampikoneisto ottaa herneen nenäänsä. Moottorin lämmöt nousee samalla sivutuotteena.
Lainaus käyttäjältä: Diravi - huhtikuu 17, 2019, 16:49:53
Nakutus eli detonaatio johtuu yleensä liian aikaisesta polttoaineen ja ilman seoksen syttymisestä palotilassa, siihen on syitä monia kuten karstan aiheuttama hehkusytytys, tai liian aikainen sytytyksen ajoitus ja liian laiha seos. Nakutus on moottorille tuhoisaa pidemmän päälle, mäntä vastaanottaa paineiskun eikä pidä siitä yhtään, samoin kampikoneisto ottaa herneen nenäänsä. Moottorin lämmöt nousee samalla sivutuotteena.
Kyllä vain, mutta nakutus on myös suunnittelupöydällä yksi tekijä. Ei voi suunnitella sellaista moottoria jonka nakutusherkkyys on rajoilla vaan joutuu lähtemään siitä että on enemmän pelivaraa. Pelivara saadaan käsittääkseni suoraruiskutuksella. Varaa tarvitaan eri kuormituksiin, siis kun ajetaan 80km, silloin on pieni ruiskutus ja palotapahtumassaon eduksi korkea puristussuhde. Jos suhde on matala, kulutus kasvaa koska kaikki bensa ei pala hyvin. Korkea suhde polttaa puhtaammin. Imusarjaruiskutuksella joudutaan pelivara hakemaan matalammasta puristuksesta mikä nostaa kulutusta. Suoraruiskutus sen sijaan mahdollistaa pienen kulutuksen sekä 80km tasaisessa ajossa että kiihdytyksessä.
Itse valitsisin kyllä mieluummin heikkotehoisen vaparin (imusarjaruiskutuksella) kuin THP moottorin, ei ole tarvetta huristella renkaat vinkuen.
Heikkotehoinen , 0.9 L ja 90 hv,imusarjaan suihkuttava kolmisylinterinen bensa turbo on palvellut meillä täysin moitteetta. Suorasuihkutteista bensamoottoria en omaksi osta. Renu tuo vieläkin imusarjasuihkutteisena pienemmän turbomoottorinsa uuteen clioon.