Citroën-foorumi.com

Hei

Ostin tänään ensimmäisen Sitikkani. Citroen C5
2.0i-16 Exclusive Berline 5d 2006 mallina se minulle myytiin, en ole ihan varma onko se tuolla varustelutasolla, mutta se ei ole kysymykseni (tosin senkin voi mainita, että mistä sen tunnistaa), vaan...

...kotimatkalla pysähdyttiin syömään ja sinä aikana oli tullut lammikko keskelle autoa vähän etupyörien taakse. Kastoin sormeni siihen ja yritin haistella mitä se voisi olla ja pieni epäilys on, että se oli hydrauliikkanestettä. Mitään varoitusvaloja yms. ei mittaristoon tullut. Oikeanpuoleisin viisari, kertooko se siitä nestetasosta? Käyttöohjekirjaa kun ei tullut mukana. Jarrunestesäiliö on täynnä, nämä nesteet taitavat olla tässä omissa säiliöissään? En äkkiseltään löytänyt sitä toista.

Kiitos etukäteen vastauksista :-)

Markus

Oisko ollut ilmastoinnin kondenssivettä? Oikea puoleinen mittari on varmaan öljyn lämpötilamittari. Hydrauliikka öljyn säiliö on konehuoneessa vasemmalla puolella.

Lammikko on suurella todennäköisyydellä ilmastoinnin kennosta tuleva kondessivesi.

Lähetetty minun Redmi Note 4 laitteesta Tapatalkilla

Toivottavasti näin on, auto oli seissyt jonkun aikaa ulkotallissa. Kiitos, katson heti huomenna tuon nestetason. Ai niin, matkalla huomasin myös yhden asian, en saanut lämmityslaitteesta tulemaan kuumaa ollenkaan. Joko en osaa käyttää, tai sitten se on rikki. Kannattaa testata toimivuus ennen talvea :-) Säädin vain lämmöt täysille, maalaisjärjellä olisi pitänyt alkaa lämmetä, mutta ei mitään. Onko mahdollisesti se hallintapaneeli (jossa ehkä koko logiikka) rikki? No toki "hana" voi olla jumissa/rikki, jos sellaisia perinteisiä nyt enää nykyautoissa onkaan.

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - kesäkuu 16, 2018, 00:23:47
Toivottavasti näin on, auto oli seissyt jonkun aikaa ulkotallissa. Kiitos, katson heti huomenna tuon nestetason. Ai niin, matkalla huomasin myös yhden asian, en saanut lämmityslaitteesta tulemaan kuumaa ollenkaan. Joko en osaa käyttää, tai sitten se on rikki. Kannattaa testata toimivuus ennen talvea :-) Säädin vain lämmöt täysille, maalaisjärjellä olisi pitänyt alkaa lämmetä, mutta ei mitään. Onko mahdollisesti se hallintapaneeli (jossa ehkä koko logiikka) rikki? No toki "hana" voi olla jumissa/rikki, jos sellaisia perinteisiä nyt enää nykyautoissa onkaan.

Edit. Laita hakukenttään c5 II lämmityslaite, tulee tarinaa.

Kiitosta. Ilmankos myytiin kesällä pois :-) Pari autoa sitten Saab 9-5:ssä minulla oli sama vika. Siihen sai korjausosan toisaalta. Oli pirullinen homma päästä käsiksi. Pahalta kuulostaa tämäkin. Onneksi on koko kesä aikaa.

Ja tuntuu toimivan tämä Sitikka foorumi vähintäänkin yhtä hyvin kuin Saab foorumi (y)
Nopeat asiantuntevat vastaukset. Se on myös positiivista, ettei heti tiuskita vasta-alkajalle, että opettele käyttämään sitä hakua :-)

Onhan siinä sähköjakkarat? Itsekin ostin vastaavan 2007:n. Ajettu nyt <150tkm. Kyllä on aivan varmaa, että jousipallot saa uusia, jos ovat alkuperäisiä. Tämä on luonnollinen, päivänselvä asia. Taakse olen aiemmin laittanut Xantian 1,9D:n etupallot, eilen eteen Monroen 66b:t. Ja etupyörän laakeri alkoi jollottaa, meni uusiksi äskettäin. En näitä hämmästele, "kuuluu asiaan". :) Juu, ja hantinpuolen lämmönsäätöläpän korjaus viimesyksynä. Siitä onkin em. jutussa. Renkaina tuli alujen kera jotkut kiinalaiset Radar:t. Ovat B-B-luokan kumit!. Kulkee kevyesti ja hiljaisesti. Varsinkin verrattuna mm. GY:n Effeihin. Niihin testihiljaisiin...

Ei ole sähköjakkaroita. Minua on varmaan hieman vedätetty tuon varustelutason kanssa, mutta samapa tuo, tuntuu niitä olevan silti ihan riittävästi, esim. parkkitutkat. Onkohan jousipallojen vaihto helposti kotona pihalla tehtävä remontti ja onko miten kallista puuhaa? Karkea heitto riittää, varmasti tuolla haulla löytyy tarkkaa tietoa sitten, kun niiden vaihdot on ajankohtaisia.

Ei välttämättä ole vedätetty. Sähköjakkarat on lisävaruste myös Exclusive varustetasossa. Breakissa tuon pystyy bongaamaan takaoven Exclusive tekstistä (saattaapi olla myös berlinessä). Pallot vaihtoon sitten kun tarve, suotta niitä huvikseen vaihdella tietyn km-määrän mukaan. Meillä kolmessa nurkassa alkup. pallot (260tkm) ja yksi etupallo vaihdettu ~6v/100tkm sitten. H3+ lisäpallot vaihdoin 5v sitten, mutta turhaan (koska ei tuo jousituksen 'Sport' asento tuo juurikaan muutosta alustaan).

Ps. Pallojen vaihto ei ole kovin hankala homma.

Ilmeneekö niiden vaihtotarve näistä seikoista:

Joku auton nurkka alhaalla
Vuoto (hylkäys katsastuksessa)
Korkeudensäätö ei toimi
Ei pysy ylhäällä kun auton sammuttaa (kauanko pitää pysyä?)

Jostain muusta, mistä?

Onkos se muuten niin, että jossain kovemmassa nopeudessa se laskee automaattisesti ja sitten taas nousee takaisin normaaliin, kun nopeutta vähennetään? Hemmetti kun ei tullut sitä ohjekirjaa mukana :-(

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - kesäkuu 16, 2018, 11:03:52
Ilmeneekö niiden vaihtotarve näistä seikoista:

Joku auton nurkka alhaalla
Vuoto (hylkäys katsastuksessa)
Korkeudensäätö ei toimi
Ei pysy ylhäällä kun auton sammuttaa (kauanko pitää pysyä?)

Jostain muusta, mistä?

Onkos se muuten niin, että jossain kovemmassa nopeudessa se laskee automaattisesti ja sitten taas nousee takaisin normaaliin, kun nopeutta vähennetään? Hemmetti kun ei tullut sitä ohjekirjaa mukana :-(

Pallojen kaasun karkaaminen ei liity oikeastaan mihinkään edellisiin, kuin ehkä pidemmän päälle hajottaessaan jotain muuta. Jos on pallovikaa muuttuu jousitus vain pikkuhiljaa jäykemmäksi, lisäpalloilla varustetussa H3+ keskipallo saattaa joustaa vielä useissa tilanteissa, vaikka kulma olisi täysin rikkikin, mutta kyllä sen silti huomaa jos on kokemusta toimivasta (ja ainakin kun se menee yleensä kulma kerrallaan, pääsee vertailemaan kun ajaa vain yhden pyörän sopivan töyssyn yli)

Onko autossa jotain noista edellisistä muista oireista?

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - kesäkuu 16, 2018, 11:03:52
Ilmeneekö niiden vaihtotarve näistä seikoista:

Vaihtotarve ilmenee parhaiten niin, että kysyt kyytiä kaverilta, jolla on samanlainen vitonen. Jousituksen kovuus tarkoittaa pallojen vaihtoa, ja kovuuden huomaa parhaiten vertailemalla.

Joskus yksi nurkka saattaa olla selvästi kovempi kuin muut, jolloin uupuneen pallon huomaa samassakin autossa. Pallot ei sillai maksa paljoa (30-40€ kappaleelta), että esimerkiks kymmenen vuoden välein ne voi vaihtaa ihan "varmuuden vuoksikin", jos ei ihan jokaista satasta tarvi laskea. Mutta ne kestävät kyllä yllättävän pitkään eivätkä sikäli riko mitään suoraan, eli vaihtotarvetta voi huoletta alkaa selvittää vasta sitten, kun töyssyt alkavat tuntua perseessä asti.

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - kesäkuu 16, 2018, 11:03:52
Onkos se muuten niin, että jossain kovemmassa nopeudessa se laskee automaattisesti ja sitten taas nousee takaisin normaaliin, kun nopeutta vähennetään? Hemmetti kun ei tullut sitä ohjekirjaa mukana :-(

110km/h ylitys laskee autoa ja sen jälkeen 90km/h alitus nostaa sen taas normaalikorkeuteen.

Niin kauan kun jousitus toimii, eikä muutu kovaksi, ei palloja ole mitään syytä vaihdella. Minä ajoin 8 vuotta, jousitukselle ei tuona aikana tarvinnut tehdä mitään. On varma systeemi (C5 I & II), kestävämpi kuin perinteiset iskarit ja jouset.

Vaihdoin juuri äsken eteen paljon kehutut, uudet Monroet (66b). Ei tunnu hyvältä. Takana on Xantian 1,9D:n etupallot, ok. Ja on nyt vieläkin etupäätä pehmeämpi. Varsinkin etupallojen vaihto helppoa, kuin heinänteko. Kunhan saa paineet pois, sekin helppoa, yksinkertaista.

Kiitos kommenteista. Ei ole "jousitusoireita". Tuo pelko siitä alkoi mainitusta lammikosta auton alla paluumatkalla, jonka sitten heti asiantuntijat täällä tulkitsivat ilmastoinnin kondenssivedeksi ja pääsin pelkällä säikähdyksellä :-) Eilen tuli testattua jousituksen säätöä, hienosti nousee ja laskee. Ei ole kuin yksi tiedossa oleva ongelma, ei tule lämmintä ilmaa mistään suuttimesta. Taidan ostaa ensin sen edullisen sisälämpötilan anturin ja katsoa josko se auttaisi.

Todella hyvää tietoa tietämättömälle tuosta jousituksesta, kiitos.

Kokeile säätää lämpötilaa laidasta laitaan ja kuuntele josko mitään hurinoita kojetaulusta kuuluisi läppämoottoreiden liikkumisen merkiksi. Ja kyllähän ne moottorit jalkatilasta näkyykin. Jos moottorit tekee jotain mutta lämpötila ei muutu niin eiköhän ne ole läpät paskana.

Silti lämmönsäätö ei aivan oitis tottele komentoja. Pitää vähän venttailla, että alkaa muuttua. Hantinpuolen tarkistus helppoa. Ensin hanskalokero pois. Saadaan näkyviin musta säätömoottori. Sen saa irti 5,5mm hylsyllä. Ja nyt säädellään lämpöjä. Toimiiko moottori. Jos toimii, sitten isolla ruuvarilla, tms. käännetään säätöläpän akselia. Miltä se tuntuu, onko hervoton. Muuttuko lämpö? Jos hervoton, tai lämpötila ei muuta, on 2 konstia.... Ja ehkä vain  1 konsti, jos kumpikaan puoli ei toimi, jos on 2-alueinen säätö.. Em. säätöläppäjutussa lisää...

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - kesäkuu 17, 2018, 22:10:56
Todella hyvää tietoa tietämättömälle tuosta jousituksesta, kiitos.

Lisätään nyt vielä että jos jousitukseen tulee jotain vuotoa niin yleisimmin takajousitukseen. Syystä tai toisesta etujousituksen katastrofaaliset viat ovat harvinaisempia. Ja jos auton alle ilmestyy lammikko niin C5:ssä se hydraulineste on väriltään oranssia jos on alkuperäistä Total LDSää eikä ole vaihdettu johonkin muuhun. Säiliöstähän sen värin voi tarkistaa, ja verrata sitten pihalla olevaan lammikkoon... ja jos tosiaan alkaa nesteet vuotaa pihalle niin korjauksen kanssa ei kannata viivytellä, on omakohtaista kokemusta siitä miten mukavaa on saada tyhjäksi vuotanut jousitus nousemaan ylös tantereesta että pääsee ajamaan korjaamolle...

Testasin hieman lämmityksen toimivuutta tänään ja kyllä siellä varmaan sitten läppävikaa on, koska hantin puolelle tuli vähän lämpöä ja kuskin puolelle kylmää. Voinee olla kummallakin puolella vikaa, koska ei se kovin lämmintä ollut ts. läppä jämähtänyt puoliväliin.

Jos ei kojelautaa jaksa purkaa, niin olikos siinä mahdollista säätää lämpötila täysille esim. ruuvarilla? Matkat joita ajan talvella ovat hyvin lyhyitä, joten täysillä saa olla koko talven.

No nythän löytyi hyvää vinkkiä kuvien kera täällä toisessa ketjussa ainakin hantinpuolelle! Hansikaslokero irti ja sahaillaan koteloon reikä, josta hajonneen läpän saa ulos korjausta varten. Plus sitten, että kannattaa laittaa etuvastus, jolla rajoitetaan moottorin momenttia, jotta akseli jatkossa kestäisi. Läpän korjaus kustantaa siis vain liiman ja vastuksen, eikä kojelautaa tarvitse purkaa. Tuon etuvastuksen kytkennästä en ole vielä aivan perillä.

Mutta, pystyykö vastaavaa operaatiota (reikää) mitenkään tekemään myös kuskin puolelle? Pahoin pelkään, että autossani on molemmat läpät rikki. Pohdiskelen, että jos ja kun molemmat läpät on rikki, niin ei kannattane sahailla reikää häntin puolelle, jos kuitenkin pitää purkaa kojelauta, että saa kuskin puolen läpän korjattua.

Vastaan itse  :) Kuskinpuoli tehtävissä samalla menetelmällä, tilaa on vain huomattavasti vähemmän.

Vastus kytketään ao- johtimiin. Radion takaa, säätöpanelista. Johtimet ( valk. ja lila, muistaakseni)katkaistaan ja väliin juotellaan vastukset. Juotosjatko on syytä suojata kutistesukalla. Itse laitoin 120 Ohm/0,5W vastukset. Vastuksilla rajoitetaan säätömoottoreiden virtaa, vääntömomenttia. Ettei enää särkisi paikkoja. Ps. Lisää hommia saattaa tulla: jokin aika sitten laitoin oik. takatukivarteen (kynkkään) uudet laakerit. Kun alkoi takapyörä olla vähän lintallaan. Tätä silmälläpitäen olisi hyvä alkaa antaa liuotushoitoja, varsinkin sokalle, joka kiinnittää männänvarren kynkkään. Vaikka sokka vielä heiluisikin.

kts. sivu 20

http://citroen-foorumi.com/index.php?topic=7276.475

Kiitos vinkeistä. Lähden varmaankin yrittämään tuota sahausoperaatiota ja vastuksien laittamista kesälomalla.

Kyllä takapäästä jotain pientä narinaa silloin tällöin kuuluu, olisko oikealta. Pitää katsoa onko takarenkaat missä kulmassa. Onko se niin, että niiden pitää olla ihan suorassa, ei Camperia yhtään? Eli jos on takarenkaat niinkuin kuplassa, tai joissain lasketuissa bemareissa, niin tarkoittaako se että on jo vikaantunut?

Muuta vikaa sitten näyttää olevan että kuskin peili ei käänny, hantin peili on vähän halki (niitä voisi joskus ehkä vaihdella) ja virtalukon pohja heiluu, kuin olisi ruuveistaan löysällä, miten voi olla? Lisäksi etupää kolisee, varmaan alapalloa ja/tai koiranluuta vaihtoon.

Vähän rönsyilee, mutta pitäisikö taustapeilin himmentyä, kun painaa sitä nappia? Vihreä valo syttyy, mutta mielestäni mitään ei tapahdu. Ei ole sitä ohjekirjaa :-(

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - kesäkuu 19, 2018, 22:33:09
Kyllä takapäästä jotain pientä narinaa silloin tällöin kuuluu, olisko oikealta. Pitää katsoa onko takarenkaat missä kulmassa. Onko se niin, että niiden pitää olla ihan suorassa, ei Camperia yhtään? Eli jos on takarenkaat niinkuin kuplassa, tai joissain lasketuissa bemareissa, niin tarkoittaako se että on jo vikaantunut?

Jos takarenkaat lenkottaa, niin vikaa on. Mutta jos ei lenkota, niin voi silti olla :) Se voi naksua tai paukkua ylös-alas -liikuteltaessa tai sitten eteen-taakse -liikkeessä (lähtiessä liikkeelle tai jarruttaessa).

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - kesäkuu 19, 2018, 22:33:09virtalukon pohja heiluu, kuin olisi ruuveistaan löysällä, miten voi olla?

Se virtalukko tais olla jonkun korvakkeen takana. Mullakin heiluu vähän, eikä äkkiseltään löytynyt mitään ruuveja, mistä olis voinut kiristää, mutta pieni disclaimer, että en kovin tarkkaan katsonu, kun viimeks oli auki.

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - kesäkuu 19, 2018, 22:33:09Lisäksi etupää kolisee, varmaan alapalloa ja/tai koiranluuta vaihtoon.

Kättä vaan kurottamaan ja diagnosoimaan välykset, niin sillä se selviää. Koiranluut ja alapallot on halpoja kuin saippua.

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - kesäkuu 19, 2018, 22:33:09Vähän rönsyilee, mutta pitäisikö taustapeilin himmentyä, kun painaa sitä nappia? Vihreä valo syttyy, mutta mielestäni mitään ei tapahdu. Ei ole sitä ohjekirjaa :-(

Vihreän valon palaessa pitäis himmentyä, mutta vaatii aika kirkkaan valon sinne takaikkunan suuntaan ennen kuin himmentyminen kytkeytyy päälle.

Olen taas hiukan viisaampi, kiitos hyvistä vastauksista! Tuo auto on siis 344tkm (-06) ajettu ja näyttää olevan tietyiltä osin hieman korjauksen tarpeessa. Ulkokuori ja varsinkin sisusta on kyllä erittäin siisti, eikä kuskin penkissäkään ole minkäänlaista kulumaa. Ensimmäisen "korjauksen" tein tänään; kiinnitin kuskinpuolen kynnyksen rosterikoristeen, joka oli potkittu irti. Kaikki vanhat liimat molemmista osista pois ja sitten 3M punaisella kaksipuoleisella teipillä kiinni. Oli juuri oikean levyistä tavaraa se ja pysyy.

Saattaa siellä olla kytkinkin ehtoopuolella. Ei ole mitään dokumenttia, että se olisi joskus vaihdettu.

Lainaus käyttäjältä: yason - kesäkuu 19, 2018, 22:46:27

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - kesäkuu 19, 2018, 22:33:09
Kyllä takapäästä jotain pientä narinaa silloin tällöin kuuluu, olisko oikealta. Pitää katsoa onko takarenkaat missä kulmassa. Onko se niin, että niiden pitää olla ihan suorassa, ei Camperia yhtään? Eli jos on takarenkaat niinkuin kuplassa, tai joissain lasketuissa bemareissa, niin tarkoittaako se että on jo vikaantunut?

Jos takarenkaat lenkottaa, niin vikaa on. Mutta jos ei lenkota, niin voi silti olla :) Se voi naksua tai paukkua ylös-alas -liikuteltaessa tai sitten eteen-taakse -liikkeessä (lähtiessä liikkeelle tai jarruttaessa).

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - kesäkuu 19, 2018, 22:33:09virtalukon pohja heiluu, kuin olisi ruuveistaan löysällä, miten voi olla?

Se virtalukko tais olla jonkun korvakkeen takana. Mullakin heiluu vähän, eikä äkkiseltään löytynyt mitään ruuveja, mistä olis voinut kiristää, mutta pieni disclaimer, että en kovin tarkkaan katsonu, kun viimeks oli auki.

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - kesäkuu 19, 2018, 22:33:09Lisäksi etupää kolisee, varmaan alapalloa ja/tai koiranluuta vaihtoon.

Kättä vaan kurottamaan ja diagnosoimaan välykset, niin sillä se selviää. Koiranluut ja alapallot on halpoja kuin saippua.

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - kesäkuu 19, 2018, 22:33:09Vähän rönsyilee, mutta pitäisikö taustapeilin himmentyä, kun painaa sitä nappia? Vihreä valo syttyy, mutta mielestäni mitään ei tapahdu. Ei ole sitä ohjekirjaa :-(

Vihreän valon palaessa pitäis himmentyä, mutta vaatii aika kirkkaan valon sinne takaikkunan suuntaan ennen kuin himmentyminen kytkeytyy päälle.

Parhaiten eron huomaa, kun takanatulijan valot ... 

Tulikohan jo mainittua, että jakohihna ja vesipumppu ym hilppeet, kannattaa tarkistaa koska ne on vaihdettu.  Mikä sen kaksipuoleisen 3M teipin virallinen nimi on mulla olis sama kynnyskoristeremppa edessä?

Jakohihna ja vesipumppu vaihdettu 304tkm paikkeilla ja minulla tulee ajoa vuodessa noin 8tkm, joten ei hätiä sen suhteen.

Se teippi saattoi olla tätä, pitää vielä tarkistaa:

https://www.3msuomi.fi/3M/fi_FI/company-ndc/all-3m-products/~/3M-VHB-teippi-4905/?N=5002385+8709314+8710676+8710815+8711017+8711740+8713604+8733466+8745536+8750081+3293241546&rt=rud

Tosi iso teollisuusrulla. Leveyttä en ulkoa muista, mutta varsin lähellä listan leveyttä se oli, noin reilun millin kapeampaa.

Ehkä pari kymppiä liian paksua, mutta ei mitenkään häiritsevästi todellakaan. Ajatuksena oli ensin kiinnittää se araldiitilla, mutta ajattelin kokeilla tätä helpompaa ja nopeampaa ratkaisua. Teippi on myös sitten todella helppo irroittaa, jollei ratkaisu toimi.

Olen ehkä vähän innoissani tuosta uudesta autostani ja tulen ihan eri merkeistä, niin pitää kysellä kaikenlaista, pahoittelut jos se jotakuta häiritsee :-)

...onko tuossa C5 2006 Exclusive Berline mallissa (tai ylipäätään C5) vakiona JBL audio, vai onko se lisävaruste? En tiedä onko minulla, mutta todella hyvin ne soi. Jos on JBL, niin millaiset ne käytännössä on vahvistimen ja kaiuttimien osalta, onko kartiot pahvia, vai jotain muuta?

Reidiou voi olla hyvä ja varmasti parempi äänenlaadultaan, kuin orkinaaliämyrit. Ne muovirunkoiset. Paperikartioiset, sinänsä se ei ole huono juttu. Niistä kannattaa napsia hetikohta harvahko ritilä pois. Piittareilla vaan reunasta... Tai sitten jotkin merkkikohtaisesti sopivat merkkiämyrit. Esim. Pioneer  keskiluokkaisena? ihan hyvä.

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - kesäkuu 20, 2018, 23:13:02
Jakohihna ja vesipumppu vaihdettu 304tkm paikkeilla ja minulla tulee ajoa vuodessa noin 8tkm, joten ei hätiä sen suhteen.

Se teippi saattoi olla tätä, pitää vielä tarkistaa:

https://www.3msuomi.fi/3M/fi_FI/company-ndc/all-3m-products/~/3M-VHB-teippi-4905/?N=5002385+8709314+8710676+8710815+8711017+8711740+8713604+8733466+8745536+8750081+3293241546&rt=rud

Tosi iso teollisuusrulla. Leveyttä en ulkoa muista, mutta varsin lähellä listan leveyttä se oli, noin reilun millin kapeampaa.

Ehkä pari kymppiä liian paksua, mutta ei mitenkään häiritsevästi todellakaan. Ajatuksena oli ensin kiinnittää se araldiitilla, mutta ajattelin kokeilla tätä helpompaa ja nopeampaa ratkaisua. Teippi on myös sitten todella helppo irroittaa, jollei ratkaisu toimi.

Vaikuttaa hyvältä, itse ajattelin kiinnittää ne jollain joustavalla voimaliimalla.  Mutta toi teippi vaikuttaa paremmalta.  (ei tarvii niin paljon puristusta)  Mistä muuten ostit?

Sain sitä tuon pätkän töistä. On kyllä moneen käyttöön ihan huippu teippiä. Se on sellaista elastista ja se liima on todella tarttuvaa.

Tuolla esim. ,mutta en ole varma tuosta 19mm leveydestä:
https://teippijaliima.fi/tuote/3m-vhb-4910f-kaksipuolinen-teippi-kirkas-19mm-x-33m/

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - kesäkuu 20, 2018, 23:33:58
Olen ehkä vähän innoissani tuosta uudesta autostani ja tulen ihan eri merkeistä, niin pitää kysellä kaikenlaista, pahoittelut jos se jotakuta häiritsee :-)

...onko tuossa C5 2006 Exclusive Berline mallissa (tai ylipäätään C5) vakiona JBL audio, vai onko se lisävaruste? En tiedä onko minulla, mutta todella hyvin ne soi. Jos on JBL, niin millaiset ne käytännössä on vahvistimen ja kaiuttimien osalta, onko kartiot pahvia, vai jotain muuta?

Ei ole JBL:t vakiona C5:ssä. Edellisessä C5:ssä minulla ei ollut, mutta nykyisessä on. Jos etuovien ritilöissä lukee JBL, niin silloin ne on ne :) JBL systeemissä on lisäksi erillinen vahvistin, mutta sen tarkempia speksejä en tiedä.

Okei no ei nuo sitten ole JBL. Kiitos tiedosta  :)

C5II 2007 muistaakseni radio on Clarion, ämyrit jotkut italialaiset muovirimpulat... Samanlaiset, kuin Xantiassa...

Lainaus käyttäjältä: ealab - kesäkuu 25, 2018, 08:36:56
C5II 2007 muistaakseni radio on Clarion, ämyrit jotkut italialaiset muovirimpulat... Samanlaiset, kuin Xantiassa...

Tota samaa Clarionia käytettiin muistaakseni Chryslerin Neonissakin.  Itellä oli yks neoni joskus vähän aikaa ja en kyllä niin surkeeta äänentoistoo ollu kuunapäivänä nähny.   Ihan törkeetä sheissea. :D

Tämä tietysti on suhteellista, mutta kyllä meidän pirsseistä C5 II:ssa on sata kertaa parempi äänentoisto kuin GC4P:ssä. Edellistä en kyllä kutsuisi sheisseksi, vaikka hifistin mielestä sitä tietysti onkin. Alkuperäiset audiovehkeet kummassakin.

Lainaus käyttäjältä: Mti - kesäkuu 25, 2018, 12:01:29
Tämä tietysti on suhteellista, mutta kyllä meidän pirsseistä C5 II:ssa on sata kertaa parempi äänentoisto kuin GC4P:ssä. Edellistä en kyllä kutsuisi sheisseksi, vaikka hifistin mielestä sitä tietysti onkin. Alkuperäiset audiovehkeet kummassakin.

Joo, omassa ceefemmassa radio ei ehkä ollut mitään hifiä mutta jos laittoin CD-levyn soimaan niin kyllä kuulosti jo paljon paremmalta. Sama juttu muuten Hondassakin. Eli kaiuttimet on ihan kelvolliset mutta niille syötettävässä signaalissa on toivomisen varaa.

Lainaus käyttäjältä: hyper - kesäkuu 25, 2018, 16:29:24

Lainaus käyttäjältä: Mti - kesäkuu 25, 2018, 12:01:29
Tämä tietysti on suhteellista, mutta kyllä meidän pirsseistä C5 II:ssa on sata kertaa parempi äänentoisto kuin GC4P:ssä. Edellistä en kyllä kutsuisi sheisseksi, vaikka hifistin mielestä sitä tietysti onkin. Alkuperäiset audiovehkeet kummassakin.

Joo, omassa ceefemmassa radio ei ehkä ollut mitään hifiä mutta jos laittoin CD-levyn soimaan niin kyllä kuulosti jo paljon paremmalta. Sama juttu muuten Hondassakin. Eli kaiuttimet on ihan kelvolliset mutta niille syötettävässä signaalissa on toivomisen varaa.

Ei kai minkään audio-laitteiston laatua pidä arvioida radion perusteella. Kaikki nykyiset radiokanavat on niin tasaiseksi kompressoitua mössöä, ettei ne millään vehkeillä hyvältä kuulosta. Sama pätee jossain määrin myös soittimiin, jotka soittavat mitä tahansa häviöllisesti pakattua materiaalia, MP3 yms. Eli CD-levy on se formaatti, jolla saa nimenomaan laitteistojen erot esille.

Poikkeuksena taitaa olla laatumusiikkia esittävä classic-kanava.

Tilasin tarvikkeena alatukivarret (Mapco) ja alapallonivelet (Monroe) molemmin puolin plus pallonivel hylsyn. Odottelen toimituksia, josko pääsisi viikonloppuna vaihtelemaan  :) Kustannus oli aika tarkalleen 200€.

Onko kenelläkään kiinnostusta siellä nyt kiinni oleville osille? Voisin myydä edullisesti, jos nuo tilaamani ovat oikeat. Veikkaisin, että siellä nyt kiinni olevat ovat laadukkaammat (ei tarvike), joskin jokin siellä hiukan kolahtelee.

Voi olla tietysti myös koiranluut ja/tai vakaajan helat, jotka sitä pientä sellaista aiheuttaa. Ne vaihdan seuraavaksi, kun kerran edullisia ovat. Moottorin tukiraudan puslat tekisi myös mieli jossain vaiheessa vaihtaa. Sellanen tietynlainen väljyys on havaittavissa liikkeelle lähdössä ja vaihteita vaihtaessa, siksi näitä "turhia" vaihtoja ajattelin summassa tehdä  :)

Koiranluut vaihtaa hetkessä ja ne ei maksa mitään. Mitä itse asiaa selvittelin niin se on ihan sama laittaako halvimmat tarvikkeet vai originaalit niin ei ne kauaa kestä. Tiedä sitten kuinka hyvin väite pitää paikkaansa.
Nyt ovat olleet vuoden ja 25 tkm paikallaan, maksoivat 28€ yhteensä ja eivät vielä kolise  :)

Lainaus käyttäjältä: Starglazer - kesäkuu 28, 2018, 11:03:32
Koiranluut vaihtaa hetkessä ja ne ei maksa mitään. Mitä itse asiaa selvittelin niin se on ihan sama laittaako halvimmat tarvikkeet vai originaalit niin ei ne kauaa kestä. Tiedä sitten kuinka hyvin väite pitää paikkaansa.
Nyt ovat olleet vuoden ja 25 tkm paikallaan, maksoivat 28€ yhteensä ja eivät vielä kolise  :)

No tuota, mun ei tarvinnut koiranluihin kertaakaan kajota sinä aikana (hmm, 4-5 vuotta) kun mulla C5-II oli. Yksi alapallonivel piti vaihtaa,  ja jousisylinterit takaa. Alustan puolesta siis ihan asiallisesti kestävä vehje, kun vaan käyttää laatuosia.

Halpiksia (tosin xantiaan) on uusittu kohta kuukauden jälkeen, kumit riekaleina. Voisi olla hyvä tarkistaa, lisätä rasvaa. Kun viimeksi katsoin, rasvaa oli kumin paltteessa, ei nivelessä (uudet, C5II, OEM!), ei vielä edes asennettu. Että ehkä suojakumin sormeilukin voisi auttaa.

Vaihdoin tänään nuo alatukivarret  ja alapallot molemmin puolin. Alatukivarsiksi tilasin halvimmat Mapcot, mutta onnekseni olivatkin vaihtaneet toimitukseen Starkit, jotka jonkin verran kalliimmat. (Autodoc.fi). Olihan se aikamoinen remppa. Alapallot oli todella kovaa kiinni. Onneksi oli jatkoputkea ja lämpöä. Heti alussa pallonivelen kartioiden kanssakin oli ongelmaia, kun työkalu oli tähän autoon hieman vääränlainen ja sen toinen leuka katkesi. Vasaralla lyömällä sitten irtosi kumpikin puoli.

En juurikaan löytänyt mainittavaa vikaa vanhoista osista, mutta kyllä etupää tuli nyt kolinattomaksi ja vähän jämäkämmäksi. Samalla kytkimen pieni ravistus taisi loppua, tai ainakin vähentyä. Koiranluita en vielä vaihtanut, kun näyttivät olevan Meyle HD merkkiset, vaikka olinkin tänään ostanut ennen remonttia motonetin halvimmat 9.90€/kpl.

Moottorin pitkittäistuennan helat aion vielä vaihtaa ja uskoisin, että se parantaa vielä tuota liikkeellelähtö kokemusta.

Yksi asia remontin loppupuolella jäi vaivaamaan, johon toivoisin kommentteja...

...elikäs, olen aina ollut tarkka siitä, että alatukivarsi pitää kiristää ajokorkeudessaan, ettei puslat väänny väärässä korkeudessa tehdyn kiristyksen vuoksi, jolloin niiden elinikä saattaa lyhentyä. Nyt tämä jäi hieman kiireessä ilman suurempaa huomiota ja varsinkin, kun olin nostanut auton siihen yläkorkeuteen ennen remontin aloitusta.

Onko asialla merkitystä C5:n kohdalla? Helppohan tuo on avata ja kiristää rampeilla uudestaan, jos tarpeen.

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - heinäkuu 04, 2018, 19:33:48
...elikäs, olen aina ollut tarkka siitä, että alatukivarsi pitää kiristää ajokorkeudessaan, ettei puslat väänny väärässä korkeudessa tehdyn kiristyksen vuoksi, jolloin niiden elinikä saattaa lyhentyä. Nyt tämä jäi hieman kiireessä ilman suurempaa huomiota ja varsinkin, kun olin nostanut auton siihen yläkorkeuteen ennen remontin aloitusta.

Kyllä sellaiset puslat mitkä on vulkanoitu sisäholkkiin, kannattaa kiristää vasta normaalikorkeudella. Ainakin vanhat puslat joissa on kovettunut kumi...

Näin minäkin tosiaan aina ajatellut, mutta kun tuo korkeudensäätö "sekoitti" minut. Tein remontin sen yläasennossa. Eihän se tietenkään taida siihen vaikuttaa, vaan ajokorkeus eli ajan rampeille ja löysään ja kiristän, nopea 10 min homma.

"Tässähän on käsijarru edessä, aivan kuten ensimmäisessä autossani Saab 99:ssä", totesin tänään tuota remonttia tehdessäni :-) Olin johonkin asiaan liittyvään täällä foorumissa aiemmin törmännytkin, mutta en tiennyt mitä vuosimalleja se koskee jne. ja fokus on ollut toistaiseksi muualla kuin jarruissa. Tuo minun siis 2006 loppuvuodesta otettu käyttöön.

Onko sen rakenteessa jotain spesiaalia, mitä tulisi ottaa huomioon?

Jos/kun käsijarruvaijeria joutuu vaihtamaan kannattaa suosiolla ostaa uudet vaijerin suojaputket.
Itse ajattelin ensin säästää ja jätin suojaputket ostamatta--->tuli velipojalle pikainen motonet käynti kun vaijerit eivät liikkuneetkaan suojaputkessa kun n.10cm.

Kiitos tiedosta. Onko ne putket ja/tai vaijerit ylipäätään vaikea vaihtaa? Tuossa remontin loppupuolella olin melko varma, että käsijarru oli ollut molempien puolien teon aikana päällä (käänsin autoa välillä), mutta vain hantin puoli oli kiinni. Käsijarrukahva on alusta lähtien noussut liian ylös, joskin se on muuten ollut toimivan tuntuinen ja siksi onkin ollut mielessä sen kiristys jossain vaiheessa.

Ehkä vaijereita sitten, toki pitää ensin katsoa liikkuuko ne. Onko satulassa ollut yleisesti käsijarrun suhteen ongelmia, vai onko se "huoltovapaa"?

Vaihto itsessään ei ole mielettömän vaikea, purkamista on tiedossa. Suojaputket on asennettu pakoputken lämpösuojan alle joten katalysaattorin jälkeinen pakoputki tarvii ottaa pois ja sen jälkeen saa suojapellin edestä pois.

Etujarrusatuloiden ongelmaa en osaa oikein selittää, mutta käsijarrun akseli jumittaa satulaan. Purin omat satulat, putsaus ja kasaus, kasatessa en ollut riittävän tarkka ja satuloiden jumitus tuli takaisin joten päädyin ostamaan uudet satulat ebaysta.
Foorumin/googlen haulla pitäisi löytää satuloiden purkukuvat.

Kuulostaa pahalta kun ei ole mitään nostureita, vain rampit. Selällään maassa ikävää puuhaa. Harmillista. No pitää katsoa tarkemmin jossain vaiheessa (ennen katsastusta) ja palailen asiaan.

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - heinäkuu 05, 2018, 00:44:13
Kuulostaa pahalta kun ei ole mitään nostureita, vain rampit. Selällään maassa ikävää puuhaa. Harmillista. No pitää katsoa tarkemmin jossain vaiheessa (ennen katsastusta) ja palailen asiaan.

Itse vaihdoin kanssa putket ja vaijerit maassa pukkien varassa. Ei se kovin mahdoton homma ollut. Toisen putken kanssa piti taistella vähän enemmän, en oikein itsekään tiedä miten se sinne oikeaan koloon loppujen lopuksi muljahti. Vanhat putket katkaisin suosiolla irrottaessani niitä. Pakoputkea en irrottanut, 2.0 HDi on kyseessä.

Jarrusatuloissa mahdollisesti piilevää käsijarruongelmaa voi tutkia liikuttamalla sitä vipua johon käsijarrun vaijeri tulee kíinni. Liikkuuko vai onko ihan jumissa? (liikesuunnan voi päätellä vaijerin suunnasta) Alkuperäinen satula lienee alumiinia, omaani oli kuitenkin vaihdettu rautaiset jarrusatulat. Ja rautahan ruostuu... irrotusöljyllä ja vipua liikuttelemalla sain kuitenkin sen osan kässärisysteemistä liikkumaan sujuvasti. Vaijereiden vaihtoon en ehtinyt kun vaihdoin koko auton, mutta niille vaijereillekin saa ensiapua annettua öljyllä ja vaijeria liikuttamalla.

Vaijereiden säätömekanismi on aika simppeli ja löytyy kahvan juuresta, jos tarpeen, verhoilua pitää vähän siirtää pois tieltä että pääsee kunnolla käsiksi.

Etusatulat rautaa, takaset köykämiiniä.

Kahvan päästä löytyvällä mutterilla säädetään kahvan vapaaliike sopivaksi, muuten kässäri on automaattisäätöinen. Epätasapainoa säädöllä ei voi korjata.

Säätö on sopiva, kun satulan käsijarruvipu palautuu vähintäänkin täysin.

Kiitokset neuvoista ja kommenteista. Ensi viikolla pitänee tätä(kin) tutkia.

Käsijarru kunnossa. Vaijerit liikkuivat, kuskin puolen satulan käsijarruvipu oli todella jumissa. Sain sen herkisteltyä kääntelemällä vipua päästä päähän muutaman sata kertaa, eli ei tarvinnut irroittaa/avata satulaa. Nyt vain pitää käyttää sitä runsaasti.

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - heinäkuu 11, 2018, 19:37:24
Käsijarru kunnossa. Vaijerit liikkuivat, kuskin puolen satulan käsijarruvipu oli todella jumissa. Sain sen herkisteltyä kääntelemällä vipua päästä päähän muutaman sata kertaa, eli ei tarvinnut irroittaa/avata satulaa. Nyt vain pitää käyttää sitä runsaasti.

Tulipa ihan mieleen kysyä, että millä se auto pysyy paikallaan, ellei käsijarrulla? Jätättekö pakin silmään parkissa? Vai luotatteko P-asennon pikkukynteen, joka lukitsee voimansiirron? Jätätte tasaiselle maalle? Kiveystä vasten?

Mä kun olen vuodesta -96 aina käyttänyt käsijarrua aina, kun parkkeeraan, niin en ole tullut ajatelleeksi, että miten se oikeastaan toimii ilman.

Aikoinaan Saabeissa (ja niitä itsekin omistaneena) oli mielestäni hieno idea; jos sinulla oli autonavaimet taskussa, niin tiesit, ettei käsijarrua ollut välttämättä aina tarpeen käyttää, siinä kun oli pakkilukko rattilukon sijasta (Saabismia). Siitä lähtien olen aina pysäköinyt manuaalivaihteiset autot pakkivaihteelle, sekä käsijarrua käyttäen (myöskin siksi, ettei käsijarru mene jumiin  :) ). Automaativaihteisen P-asennon pitävyydestä en tiedä, käsijarru varmastikin kannattaa laittaa lisäksi siinäkin.

Tuo käsijarru edessä oli tietysti myöskin "Saabismia", josta myöhemmin luovuttiin. Oli jännä tuttavuus törmätä asiaan uudelleen Sitikassani :-)

Lainaus käyttäjältä: yason - heinäkuu 11, 2018, 23:15:56
...
Tulipa ihan mieleen kysyä, että millä se auto pysyy paikallaan, ellei käsijarrulla? Jätättekö pakin silmään parkissa? Vai luotatteko P-asennon pikkukynteen, joka lukitsee voimansiirron? Jätätte tasaiselle maalle? Kiveystä vasten?

Mä kun olen vuodesta -96 aina käyttänyt käsijarrua aina, kun parkkeeraan, niin en ole tullut ajatelleeksi, että miten se oikeastaan toimii ilman.

Itse ainakin luotan automaattilaatikon P-lukkoon, siellä on kyllä useitakin erikokoisia pieniäkin osia, mutta varsinaisen lukituksen tekevä osa ei ole mikään "pikkukynsi", eli ainakin minun laatikossa se oli isompi osa kuin vaikka käsijarrun räikän pikkukynsi... Eikä edes sen laatikon lukituksen päällä ollessa kaikkien muiden osien hajoaminen tai edes kokonaan poisottaminen vapauta P-lukkoa. Niitä ei ole myöskään mennyt minulla rikki ikinä (muuten kyllä yksi laatikko porsi).

Mutta miksi sitten luottaisin käsijarruun, kun niiden vaijereita minulla on sitten mennyt useita, rkkoutuipa nyt viimeksi jopa se räikkälaite, eli voisi kai myös yhtä hyvin kysyä uskaltaako joku ihan oikeasti luottaa heiveröiseen ruosteiseen käkkärivaijeriin...

Pieni vaihdekin päällä pysyy useimmissa mäissä, mutta jenkkityylinen renkaiden suuntauskin on hyvä tapa eikä P-lukkoa, vaihdetta ja käsijarrua ole silti syytä unohtaa, vaan erilaisiakin saa olla samaan aikaan. Talvella on joskus kelejä jolloin tietoisesti vältän käsijarrun jättämistä päälle, mutta ei minulla ole ollut kuin yhdessä autossa ongelmia jarrujen jäätymisen kanssa.

Muistan vuosikymmenien takaa tapauksen, jossa uutta autoa epäiltiin varastetuksi mökin pihasta, mutta kyllä myös maastoa tutkittiin (kallioranta) ja kävipä sukeltajakin tarkistamassa merenpohjaa. Ainoa tapaus kun itse olen "törmännyt" karanneeseen autoon on unohdus: taloyhtiön parkkihallissa oli naapurin auto aivan keskellä kulkuväylää, odottelin siinä hetken ihmetellen että missäs on kuski, ketään ei näkynyt eikä kuulunut, menin tutkimaan ja huomasin että auto on lukossa ja vaihde vapaalla... Työnsin auton omalle paikalleen ja laitoin tiiliskiven renkaan taakse (ja lapun ikkunaan että huomaa ottaa poiskin), ei ollut edes osunut mihinkään, keskikohta oli matalin kohta ja matalat kaadot (tai ainakin luulen että kyse oli unohduksesta, en muista ihmettelinkö käsijarrukahvan asentoa, jos olikin käsijarruvaijeri katkennut vedossa, tai...).

Onkos se muuten normaalia, että tuon etupään korkeus elää joskus ihan omaa elämäänsä? Eli siis silloin, kun parkkeeraan auton, niin saattaa alkaa sellainen nykiminen ylös ja alas. Ainakin kaksi kertaa käynyt nyt niin, että autossa vielä sisällä ollessani se sahaa edestakaisin. Olen miettinyt, että voisiko se liittyä parkkitutkaan, sillä kun olen hieman peruuttanut, niin se on lakannut.

Sitten on joskus myös niin, että auto on normaalia korkeammalla 8h seisonnan jälkeen, ainakin etupää ja kun avaan kaukokeskuslukolla, niin laskee alas normaalille korkeudelle.

Onko vain ominaisuus? :-)

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - heinäkuu 27, 2018, 23:16:07
Onkos se muuten normaalia, että tuon etupään korkeus elää joskus ihan omaa elämäänsä? Eli siis silloin, kun parkkeeraan auton, niin saattaa alkaa sellainen nykiminen ylös ja alas. Ainakin kaksi kertaa käynyt nyt niin, että autossa vielä sisällä ollessani se sahaa edestakaisin. Olen miettinyt, että voisiko se liittyä parkkitutkaan, sillä kun olen hieman peruuttanut, niin se on lakannut.

Sitten on joskus myös niin, että auto on normaalia korkeammalla 8h seisonnan jälkeen, ainakin etupää ja kun avaan kaukokeskuslukolla, niin laskee alas normaalille korkeudelle.

Jätitkö pyörät linkkuun, kun autonominen jumppa alkoi?

Noin muuten auto saattaa joskus nousta tai laskea hieman yön aikana. (Ei tonttiin asti eikä yläasentoon.) Auto palauttaa korkeusanturien mukaisen oikean korkeuden, kun avaa lukot.

Ihan suorassa molemmilla kerroilla ja tässä 2006 käsittääkseni ohjaustehostimen neste erikseen jousituksesta. Vajonnut ei ole kertaakaan, mutta tosiaan noussut ja laskenut on pari kertaa oudosti. Voisiko joku korkeusanturi pätkiä sitten, mutta tuskin molemmilta puolin yhtäaikaa. Muuten kyllä toimii täysin kaikki korkeudet siitä kytkimestä. Pumppu pyörii vain hetken ja nesteitä ei katoa.

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - heinäkuu 27, 2018, 23:29:32
Ihan suorassa molemmilla kerroilla ja tässä 2006 käsittääkseni ohjaustehostimen neste erikseen jousituksesta. Vajonnut ei ole kertaakaan, mutta tosiaan noussut ja laskenut on pari kertaa oudosti. Voisiko joku korkeusanturi pätkiä sitten, mutta tuskin molemmilta puolin yhtäaikaa. Muuten kyllä toimii täysin kaikki korkeudet siitä kytkimestä. Pumppu pyörii vain hetken ja nesteitä ei katoa.

Tuo jumppa on tunnettu "ominaisuus", mutta ilmeisesti ilmenee yleensä pyörät sopivasti käännettyinä ja etenkin ylä- tai alamäessä. Mä en ole onnistunut omallani toisintamaan sitä, mutta yleisesti on tiedossa, että tämmöistä käy. Saattaa jumpata economy modeen asti, joten kannattaa selvittää, missä tilanteissa tekee tuota.

Autohan pomppaa ylös, kun nouset ylös penkistä. Se sitten laskee itsensä takaisin vaateriin, mutta jos laitat ovet lukkoon, se ei aina kerkiä korjata itseään ja tekee sen sitten, kun avaat lukot. Jos auto valuu alemmas, jousisylintereissä saattaa olla pientä ohivuotoa. Mulla aika usein pumppu hieman surahtaa tai jompi kumpi pää vähän laskee, kun avaan lukot. Ei mitään ongelmia jousituksessa.

Toki jousituksen nesteet ja kaasut voivat lämpölaajenemisen vaikutuksesta nostaa autoa, ainakin teoriassa. Saattaa käytännössä

Mahtavaa, kuulostaa siis ominaisuudelta. Kiitos tyhjentävästä vastauksesta. On se hienoa tekniikkaa mitä tuossa on, edelleen ihmettelen :-)

Mikä muuten on "Economy mode" ?

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - heinäkuu 27, 2018, 23:55:49
Mikä muuten on "Economy mode" ?

Akun alhainen varaustaso, jossa ylimääräiset tilbehöörit kytketään pois käytöstä, jotta auton sais vielä käyntiinkin.

Ahaa, hyvä tietää. Sitä mietinkin, että jos keula jää sahaamaan kun menen töihin, niin onko akku lopussa töistä kotiin lähtiessä. Ei se onneksi jäänyt sitä tekemään.

Mikä normaaliseikka? C5II:ssa saa akun varaustason laskemaan. Kun näin tapahtuu, tuon ilmoituksen mukaisesti vajaa vuoden ikäisellekin akulle. Edellisen akun napajännitteet olivat usein alle 12V:kin. C5II, akun tuhoajako?

Jos auto illan hämyssä ajetaan parkkiin, seuraavana aamuna kun aurinko paahtaa nousee paineet kaasupalloissa ja auto on ylikorkealla. Ei hätää, se on ominaisuus ja auto laskee heti kun avaa ovet. Sama ilmenee talvella kun ajaa pakkasesta parkkihalliin.

Jumppa taas tulee käsittääkseni kitkasta etujousitolpassa, eli jos pyörät on käännettynä eikä rullaa sen jälkeen, jää männänvarteen vääntö joka lisää kitkaa ja sitten kun lepokitka laukeaa, siirtyy keula yliylös tai ylialas, ja seuraava korjausliike tekee saman... ja jumppa jatkuu.

Kuulostaa hyvältä. Miten se pumppu jaksaa tuota kaikkea ts. onko niissä vikoja ongelmia?

Kääntää rattaat suaraan niin ei jumbbaa

Purflux selitti niin että viimein minäkin ymmärsin. Kitka männässä selittänee myös sen miksi mäkeen pysäköidessä jumppaa herkästi. Myös pyörät suorassa.

Kysymykseen pumppuvioista, harvinaisia ovat. Toki jossain vaiheessa alkaa polttaa sulaketta, silloin putsataan pumpun moottori foorumilta löytyvin ohjein.

Katsastin 3-4 viikkoa sitten, meni heittämällä läpi. Yksi vikakoodi oli sähköisestä termostaatista. Lienee vaihdettu perinteinen tilalle.

Läppävikahan tuossa ikävä kyllä on, enkä millään jaksaisi enää sitä tänä vuonna rempata. Kuskinpuolelta tulee kylmää ja hantin puolelta ainakin hiukan lämpöä. Eli kysymykseni kuuluu; onko mahdollista säätää käsin lämpötilat tilanteeseen sopivaksi, vai onko se mahdotonta, kun läpät ovat siellä enemmän tai vähemmän säpäleinä?

Jos vaan rikkinäisen saisi täydelle teholle niin ehjällä voisi sitten antaa automatiikan säätää sen minkä voi.

Jos jäätyminen on rikkonut akselin, se ei välttämättä tee sen enempää säpäleitä joten toivoa on, mutta en tiedä kuinka säätö saadaan tehtyä.

Jos hantinpuoli on rikki, sitten hanskalokero pois, säätömoottori pois ja isolla ruuvarilla koettaa läppää käännellä. Ps. Nyt, jälkeenpäin funtsien tuon läppävian korjaus ei niin paha ollut. Varsinkin jos ostaa uuden läpän, eikä korjaa risaa. Onnistui, kun vielä laittaa vastukset säätömoottoreille. Rajoittamaan vääntömomenttia. Juttuja löytyy.

Kiitos vinkistä kokeilen tuota. Puritko koko kojelaudan, vai sahasitko ne "huoltoaukot" ?  :) Itse olen ollut kokoajan jälkimmäisen vaihtoehdon kannalla...

Myös, ja toimii. Hakee vaan juttuja.

Viimein tutkin tilannetta, Hantin puolen säätömoottori pyörii tyhjää, eli ilmeisesti sen vaihteisto rikki. Ei pyörinyt kun laittoi pistokkeen kiinni ja sääteli lämpöjä. Ihme kyllä myös läpän akseli on siellä poikki. Sain kuitenkin säädettyä kunnolla lämpöiselle, vaikka se katkennut akselinpää meinasikin lähteä karkuun, eli sinne sisään. Jätin sen siihen, enkä laittanut säätömoottoria takaisin. Kuskin puolella säätömoottori todennäköisesti ehjä ja pyöri hyvin hitaasti, kun sen laittoi hantinpuolen pistokkeeseen kiinni. Kuskinpuolen läppä ehkä ehjä, mutta kuuluuko sen pyöriä vain noin vartti kierros laidasta laitaan? Lisäksi sen kiertäminen ei juurikaan vaikuttanut lämpötilaan. Sain kierrettyä sitä siitä raosta joka muodostuu, kun rattia vetää ulospäin. Mitä muuta siitä on purettavissa pois edestä, että sinne pääsisi vähän paremmin, esim. sahailemaan?

Nyt ensiksi laittaisit vastukset lämppäriläppämoottorien johtimiin. 100-120 Ohm, 2W. Lämmönsäätöpanelilta lähteviin violettiin ja valkoiseen johtimeen. Vastukset rajoittavat moottorien virtaa, vähentäen vääntöä, ettei enää rikkoisi paikkoja.

Mutta en ole siis korjannut vielä mitään, purkanut vain ja nuo moottorit nyt takakontissa. Ajattelin ajaa talven yli näin. Kuskinpuolen lämpötila on vaan aika heikko.

Tänään levis kytkin --> auto myyntiin  >:(

Pari päivää on painelaakeri pitänyt voimakasta ääntä, vitinää ja kitinää ja arvelin ettei kestä talven yli, eikä se sitten kestänyt. Lähdin tänään pihasta ja sain pakitettua, heitettyä ykkösen ja kakkosen silmään, mutta sitten valahti kytkinpoljin lattiaan. En usko että sylintereissä on mitään vikaa, se on painelaakeri ja / tai kytkinlevy siellä jumissa. Pahaa ääntä piti ajaessa, ajoin 30km/h kotiin pelkällä kakkosvaihteella. Vitinää, nitinää ja rapinaa.

Ei jäänyt huono maku sitikoista. C5 autona oikein mukava ja tasokas. Tuli vain kilometrit noille osille nyt täyteen.

Kohta se on Nettiautossa...ei ole mahdollisuutta korjata / korjauttaa...

Oli se, vuorokauden. En malttanut luopua  :) 15.11 on aika varattuna kytkinremppaan  :)

Olet tukevasti koukussa, tervetuloa kerhoon :)

Mitä maksoi kytkinremppa?

Hiukan reilu 600€.

Nyt kun tulisi vielä lämmintä, niin olisi mukava ajella  :)

Onkohan se ominaisuus, että tuossa hiukan uusikin levy ja asetelma joskus ravistaa? Vai onkohan vauhtipyörä sen verran kulunut. Tai sitten moottorin tuennassa välystä. Ei kuitenkaan läheskään niin paljon ravista kuin mitä se oli loppuun ajetulla setillä. Lähinnä että jos sen saa jonkun helpon osan vaihdolla pois, niin voisi keväällä sen tehdä.

Lainaus käyttäjältä: purflux - heinäkuu 28, 2018, 11:50:16
Jos auto illan hämyssä ajetaan parkkiin, seuraavana aamuna kun aurinko paahtaa nousee paineet kaasupalloissa ja auto on ylikorkealla. Ei hätää, se on ominaisuus ja auto laskee heti kun avaa ovet. Sama ilmenee talvella kun ajaa pakkasesta parkkihalliin.

Jumppa taas tulee käsittääkseni kitkasta etujousitolpassa, eli jos pyörät on käännettynä eikä rullaa sen jälkeen, jää männänvarteen vääntö joka lisää kitkaa ja sitten kun lepokitka laukeaa, siirtyy keula yliylös tai ylialas, ja seuraava korjausliike tekee saman... ja jumppa jatkuu.

Eihän lämmön pitäisi vaikuttaa palloihin. Miten olisi kovassa pakkasessa, paineettomia?

Lainaus käyttäjältä: ealab - marraskuu 28, 2018, 10:17:40Eihän lämmön pitäisi vaikuttaa palloihin. Miten olisi kovassa pakkasessa, paineettomia?

Kyllähän se kaasu lämpenee ja paine nousee auringonpolttamassa jousipallossa samoilla periaatteilla kuin jos laitat suljetun kaasupullon vaikkapa nuotioon "lämpenemään".

Painehan on atomien liikettä: jos laitat jousipallon teoreettiseen 0 kelvinin lämpötilaan, niin voidaan miettiä, onko siellä enää painetta, kun minkään ei pitäisi enää juurikaan liikkua minnekään.

Ja muistakin autoista löytyvä esimerkki lämpötilan vaikutuksesta:
Talven tullen ihmetellään kun kesäĺlä niin hyvin aukipysynyt takaluukku ei enää nousekaan vaan pikemminkin tipahtaa itsekseen otsakorkeuteen: kaasupumpun paine on laskenut samassa suhteessä kuin lämpötilakin, eli kaasulain mukaan jos lämpötila tippuu puoleen, niin tippuu vakiotilavuudessa painekin puoleen (tai vakio paineessa tippuu tilavuus puoleen)

No onneksi kaasulain "vertailulämpötila" alkaa 0 K (-273,15 °C), eli silloin vasta paine olisi nolla (puolen paineen pakkanen kesäpaineen vertailuun olisi jo rapsakka alle -120 °C) (ideaalikaasuilla, normaalit kaasut eivät yleensä ole enää edes kaasuja lähellä 0 K), mutta silti ihan normaaleillakin Etelä-Suomen kesä/talvilämpötiloilla kaasun paine vaihtelee vuoden aikana noin 15 % (40 K tai °C ero syntyy helposti ja jos oikeasti vertaa kuuman konepellin alustaa (Musta auto ajon jälkeen konepelti suoraan kesäauringossa) lapin ääripakkasiin päästään paljon suurempiinkin eroihin)

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - marraskuu 27, 2018, 22:07:24
Onkohan se ominaisuus, että tuossa hiukan uusikin levy ja asetelma joskus ravistaa? Vai onkohan vauhtipyörä sen verran kulunut. Tai sitten moottorin tuennassa välystä. Ei kuitenkaan läheskään niin paljon ravista kuin mitä se oli loppuun ajetulla setillä. Lähinnä että jos sen saa jonkun helpon osan vaihdolla pois, niin voisi keväällä sen tehdä.

Onhan sekin mahdollista että kytkinrempassa on jotain mennyt pieleen... tarkkaile tilannetta, tarvittaessa ota yhteys korjaamoon ja anna korjaajan itse kokeilla sitä ravistusta.

Moottorin tukikumeissa voi olla vikaa myös, jolloin moottori pääsee kääntymään virheelliseen asentoon ja ravistus voi tulla jopa vetoakseleista... kokeile kädellä heiluttaa moottoria, eri kohdista kiinni pitäen. Heiluuko paljonkin, mahdollisesti toiselta puolelta enemmän kuin toiselta? Omassa oli aikanaan siinä jakopään puolella sellainen koiranluu-mallinen tuki päässyt kulahtamaan, kumi oli tullut osittain ulos siitä metallisesta koiranluusta ja kone pääsi vinoon. Helppo korjata jos siinä vika.

Palloissa pitäisi olla typpeä. Sehän ei olisi lämpötilasta riippuvaa..

No hups... "Myös ilmakehässä yleiset kaksiatomiset kaasut happi ja typpi seuraavat ideaalikaasun lakeja tyydyttävästi"
kertoo wiki https://fi.wikipedia.org/wiki/Ideaalikaasu
Eli, ei mitään eroa onko pallossa ilmaa (N 78%, O 21%) vai puhdasta typpeä, siis lämpötilamuutoksista aiheutuvien tilavuus/painemuutosten suhteen.

Lainaus käyttäjältä: Nakkimake72 - marraskuu 27, 2018, 22:07:24
Onkohan se ominaisuus, että tuossa hiukan uusikin levy ja asetelma joskus ravistaa?

Jos kitkapintoihin on joutunut asennusvaiheessa rasvaa, voi hyvinkin ravistaa. Se häviää pois hiljalleen, ellei uutta tihku jostain tilalle. Oman kytkinrempan jälkeen oli kerran tätä oiretta kun tuli pakattua vauhtipyörän silmälaakeriin liikaa vaseliinia. Ravistus oli pahimmillaan kylmänä mutta helpotti aina jos luistatti pinnat kuumaksi, ja hävisi kokonaan ajan oloon.

Lainaus käyttäjältä: ealab - marraskuu 28, 2018, 16:01:54
Palloissa pitäisi olla typpeä. Sehän ei olisi lämpötilasta riippuvaa..

1970-luvulla lukiossa muistaakseni sanottiin että jos vakiomäärä (melkein mitä vaan) kaasua on tiiviissä astiassa, niin  pV/T on vakio.
p=paine, V=tilavuus, T= absoluuttilämpötila (Kelvinejä)
Jos vaikkapa kaasun lämpötila muuttuu +20C  -> +50C, se on 293K -> 323K eli lämpötilaan tulee 10,2% lisäys.
Vakiotilavuudessa pidettävään kaasuun tulee silloin sama 10% paineen kasvu, eli jousipallossa esim 90 baaria nousisi 99 baariin.
Näin paljon paine ei kuitenkaan nouse koska kasvava paine työntää lientä jousisylinteriin (koska vajoamisenesto ei sitä muualle päästä) ja kaasun tilavuus samalla kasvaa. Kohoava lämpötila pysäköidyn auton jousipallossa saa aikaan sekä paineen että kaasutilavuuden kasvua, ja nämä asettuvat keskenänsä sopimaan balanssiin niin että tulo pV kasvaa prosentteina saman verran kuin lämpötila T. Samalla auto nousee kun lientä tuuppautuu sylintereihin. Näinköhän se meni?
Samaa ilmiötä on ilmapalloissa kun ne viedään pakkasella lämpimästä ulos, perinteinen kumipallo kutistuu pienemmäksi ja foliopallo vaan rypistyy kun siitä puuttuu elastisuus.

Lainaus käyttäjältä: ealab - marraskuu 28, 2018, 16:01:54
Palloissa pitäisi olla typpeä. Sehän ei olisi lämpötilasta riippuvaa..

Kyllä typpi ja happi tosiaan on ihan normaaleja kaasuja, jotka lämpötilan kohotessa käyttäytyvät melko samalla lailla. Tuo uskomus on voinut tulla vaikka markkinamiesten kirjoittamista renkaiden typpitäytön mainoksista - on siinä pieni totuus että typpitäytöisillä renkailla ei ole ihan niin suuri lämpötilariippuvuus kuin ilmatäytteisillä, mutta se ei juuri mitenkään liity noihin kaasuihin vaan veteen (eli ilmankosteuteen). Paineilmassa on lähes aina reilusti kosteutta (vaikka sitä joskus vähän poistuukin kompressorisäiliöstä vedenpäästöruuvista, mutta enemmiltä osin se ei poistu kuin kuivaimella). Typpigeneraattoreissa on aina kuivain ja jos sellainen olisi ilmakompuroissa olisi lämpökäyttäytyminen paineen suhteen lähes sama, eli ei ainakaan rengaspainemittarilla havaittava. (ero johtuu siitä että vesi nesteenä vie vähän tilaa ja kaasuna, vesihöyry, paljon enemmän)

Tuossakin se on hieman sekoittaen sanottu:
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_autonrenkaat_taytetaan_yha_useammin_typella
"Ilman sisältämä kosteus lisää tätä painevaihtelua. Käyttämällä kuivaa typpeä lämpenemisen aikaansaama vaihtelu pienenee."

Tuossa voisi sanoa yhtä hyvin: Käyttämällä kuivaa ilmaa lämpenemisen aikaansaama vaihtelu pienenee. Typpitäytteisten renkaidenkin paine on helposti itsekin mitattavissa eroina kesä/talvi, kuin typpikaasupullon painemittarin lukema tai irtopallon painemittauksen lukema riippuu lämpötilasta.

On toki myös henkilöitä jotka kertovat huomaavansa jo vaikka 5 % paineenaleneman jousipallossa - silloin kannattaa kysyä: huomasitko että nyt takaisin tulomatkalla oli selkeä ero etupäässä? (Kotipaikan kesäaamu 10 °C ja takaisin tullessa ruuhkassa konepellin alla tunnin paahtuneet pallot 45 °C -> paine-ero on jo noin 12 % p₂/p₁=(273,15+45)/(273,15+10))

Ja kotioloissakin ilma voi olla joskus lähes yhtä kuivaa tai kuivempaakin kuin kuivattu typpi: Esimerkiksi ulkokompura talvella: kovassa pakkasilmassa ei juuri ole kosteutta (vaikka suhteellinen kosteusprosentti olisi lähes 100 %).

Millainen ero on sitten typen ja ilman kyvyssä sitoa kosteuttaa? Pystyykö typpi sitomaan kosteutta samaan tapaan, kuin ilma?

Tuossa artikkelissa puhuttiin teollisesti valmistetusta typestä, jolloin typpi valmistetaan ilmasta tislaamalla. Typen tislauslämpötila on niin alhainen, että kaikki kosteus poistuu automaattisesti. Typpigeneraattorit näyttävät toimivan pääasiassa PSA-tekniikalla, jolloin siinä on mahdollista olla kosteutta joukossa, mikäli PSA-yksikölle menevää paineilmaa ei kuivata.

Syy typen käyttämiseen palloissa mahtaa olla siinä, että se on inertti kaasu. Lisäksi pallossa on joustava kalvo, jonka läpi kaasu pyrkii menemään, joten sekin vaikuttaa kaasun valintaan, kuinka helposti se läpäisee kalvon. Kaasujen erot tulee hyvin ilmi, kun niitä pumpataan prosesseissa kiertomäntäkompressorilla. Jos typen sijaan pumpataan vetyä, niin kompressori täytyy mitoittaa suuremmaksi, koska vety pyrkii kiertämään takaisin imupuolelle.

Ei se typpi siellä suljetussa tilassa mitään kosteutta itseensä sido. Ilmassa taas on itsessään sitä kosteutta.

En ajatellut palloja, tai muutakaan suljettua tilaa, vaan kaasun ominaisuuksia yleensäkin. Ilmassakaan ei ole kosteutta, jos se kuivataan, mutta se sitoo itseensä kosteutta, jos sille annetaan mahdollisuus. Toimiiko typpi samaan tapaan ja jos toimii, niin sitooko se saman verran kosteutta, kuin ilma?

Vähän huono vertailla noita. Ilma on ilmaa, typpi on typpeä. Jos se typpi on tilassa, jossa siihen sekoittuu jotain muuta (eli kai lähinnä ilmaa josta sitä kosteutta ajattelet tulevan) ei se kohta enää ole pelkkää typpeä...

Tai vaikka olisi täysin kaasutiivis rengas, ja pelkkää puhdasta typpeä täynnä (oikeasti ei kumpikaan totta): jos sinne jostain syystä lorahtaa vettä (vaikka kannusta kaataa venttiilistä), osa siitä höyrystyy ja se kuinka paljon typessä on vesihöyryä riippuu lämpötilasta.

Eikä ilmakaan sitä vettä mitenkään ime vaan se riippuu veden höyrynpaineesta ja se taas riippuu lämpötilasta. Tietyssä paineessa ja lämpötilassa kaikki vesi muuttuu kaasuksi  (kiehuu) ja se tapahtuu vaikka kattilassa olisi veden pinnalla ilmaa tai typpeä (samassa paineessa kiehuminen tapahtuu samassa lämpötilassa)

"Huomionarvoista on että kastepiste ja suhteellinen kosteus ovat vesihöyryn aiheuttamia ilmiöitä ja riippumattomia siitä, mihin vesihöyry on sekoittunut. Ilmiöt säilyisivät samoina, jos vesihöyry sekoitettaisiin esimerkiksi ilmaan, typpeen, hiilidioksidiin tai pelkkään tyhjiöön. Arkielämässä suhteellisella kosteudella tarkoitetaan yleensä ilman suhteellista kosteutta."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kastepiste

Jos ei millään usko että typpi laajenee lämpötilan kasvaessa, niin sen voi itsekin kokeilla: ota joku vanha sisärengas (polkupyörän rengaskin riittää), mene johonkin typpitäyttöjä tekevään rengasliikkeeseen ja pyydä täyttö (tuo täytyy täyttää ja tyhjentää "huuhdella ilmaa pois" sopivasti ensin, mutta täytä lopputäyttö siten että kumi on juuri ja juuri pinkeä) vie rengas kotiin ja odota talvea tai laita pakastimeen (kumi veltostuu ja palautuu taas kun sen ottaa pois huoneenlämpöön). Vielä selvemmin sen havaitsisi vaikka huomapullossa: kuumalla typellä täytetty ohutseinäinen pullo menee lyttyyn jäähtyessään. Jos on oma typpipullo voi kokeilla myös mitä se vesi vaikuttaa: uskoisin että veden vaikutusta huonelämpötiloissa ei helposti huomaa edes mittareilla, mutta raskailla kuormilla kesäkuumalla rekkojen renkaiden lämpötilat ovat aika korkeat, eli niissä sen huomaakin (tai kilpa-autoissa, jossa typpitäyttö on myös yleistä)

Lainaus käyttäjältä: olli__o - marraskuu 29, 2018, 08:27:44
"Huomionarvoista on että kastepiste ja suhteellinen kosteus ovat vesihöyryn aiheuttamia ilmiöitä ja riippumattomia siitä, mihin vesihöyry on sekoittunut. Ilmiöt säilyisivät samoina, jos vesihöyry sekoitettaisiin esimerkiksi ilmaan, typpeen, hiilidioksidiin tai pelkkään tyhjiöön. Arkielämässä suhteellisella kosteudella tarkoitetaan yleensä ilman suhteellista kosteutta."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kastepiste

Aha, suhteellinen kosteus on riippumaton mihin vesihöyry on sitoutunut. Onkohan kyse osapaineesta, kun se ylittää kriittisen rajan, alkaa vesi tiivistyä?

Lainaus käyttäjältä: Teuski - marraskuu 29, 2018, 07:52:16
Vähän huono vertailla noita. Ilma on ilmaa, typpi on typpeä. Jos se typpi on tilassa, jossa siihen sekoittuu jotain muuta (eli kai lähinnä ilmaa josta sitä kosteutta ajattelet tulevan) ei se kohta enää ole pelkkää typpeä...

No ilmakin on 4/5 typpeä. Käytännössä loput happea ja pieni murto-osa sitten muita kaasuja. Kosteus sitten taas on vettä.

Lainaus käyttäjältä: ovi - marraskuu 29, 2018, 06:52:27
En ajatellut palloja, tai muutakaan suljettua tilaa, vaan kaasun ominaisuuksia yleensäkin. Ilmassakaan ei ole kosteutta, jos se kuivataan, mutta se sitoo itseensä kosteutta, jos sille annetaan mahdollisuus. Toimiiko typpi samaan tapaan ja jos toimii, niin sitooko se saman verran kosteutta, kuin ilma?

Veden höyrystymiseenhän vaikuttaa lämpötila ja paine. Jos tyhjiöön laitettaisiin tippa vettä, se höyrystyisi eli muuttaisi olomuotoaan nesteestä kaasuksi jo hyvin matalissa lämpötiloissa. Jos sinne laitetaan myös jotain muuta kaasua, vesitipan höyrystyminen tapahtuisi vasta korkeammissa lämpötiloissa, koska paine on silloin korkeampi.

Lainaus käyttäjältä: purflux - marraskuu 29, 2018, 09:20:37
...Onkohan kyse osapaineesta, kun se ylittää kriittisen rajan, alkaa vesi tiivistyä?

Juuri näin, eli suhteellinen ilmankosteuden voisi laskea myös vesihöyryn osapaineen kautta, jakamalla sen kyseisen lämpötilan kyllästysosapaineella. Kun tuloksena on 1, eli suhteellinen  kostesprosentti on 100 % ollaan kastepisteessa ja tiivistyminen alkaa.

No joo, eipä tullut Mieleen, että kosteus on ainoastaan vesihöyryä...

Lainaus käyttäjältä: ovi - marraskuu 29, 2018, 20:09:03
No joo, eipä tullut Mieleen, että kosteus on ainoastaan vesihöyryä...

Höyry on vaan sana, yhtä hyvin voisi sanoa kaasu, vesikaasu, typpikaasu, lyijykaasu, elohopeakaasu jne.

Muuten voisi sanoa vesihöyryä vesikaasuksi, mutta kun ei vaan voi: vesikaasu on noin puolet/puoet vetyä ja häkää sisältävä kaasu, joka on tehty vedestä, tulistettua vesihöyryä suihkuttamalla kuumaan hiillokseen https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesikaasu

Toisaalta suomalaisilla ja eskimoilla on "pari" muutakin sanaa tuon saman aineen erilaisille kiinteille olomuodoille, erituisesti lumelle

Oho, tuo oli uutta. No sanotaan sitten että vesi voi olla kaasumaisessa olomuodossa, sillähän ne junatkin ennen liikkui.