Kun ostin auton viime vuoden helmikuussa, niin auton etujarrut ravistivat yli 50 km/h nopeudesta jarruttaessa siten, että rattikin vempotti kuin se kuuluisa hullun ******.
Vaihdatin autoon viime alkusyksystä uudet etujarrulevyt ja -palat, Bremboa kaikki.
Ajelin tyytyväisenä menemään tasaisesti toimivien jarrujen kanssa.
Nyt muutaman viime kuukauden aikana etujarrujen ravistus on palannut aivan samanlaiseksi kuin se oli vanhoillakin jarruilla.
Jarrutettaessa yli 50 km/h nopeudesta etupää ravistaa ja ratti vempottaa puolelta toiselle.
Kilometrejä on kertynyt jarrujen vaihdosta aivan maksimissaan 4000, taajamassa ajelua käytännössä joka kilometri.
Autossa on apukuskin puolella vuosi sitten vaihdettu uusi olka-akseli, eli ilmeisesti siis myös pyörän napa on uusi. Todennäköisesti siis vika ei ole ainakaan apukuskin puolen pyörännavassa.
On mahdollista, että ravistus alkoi taas pikkuhiljaa, kun autoon vaihdettiin talvirenkaat ja -vanteet alle, samat kuin siinä oli ostohetkelläkin.
Aluksi siis levyjen ja palojen vaihdon jälkeen jarrut toimivat täydellisesti.
Mitä raati epäilee? Missä vika? Mikä on saanut uudetkin jarrut ravistamaan näin lyhyessä ajassa varsin vähäisellä ajosuoritteella?
Mites satula eli kanittaako jarrusylinteri tai liukusysteemi. Silloin ravistaa kanssa jos sylinteri vaan painaa yhteensuuntaan kammeten jarrulevyä? Rempassa levyn ja palojen jälkeen sylinterri ollut sisempänä ja toiminut mutta nyt tullut taas ulommas siihen " jäykempään " kohtaan ?
Kiero jarrulevy, kuumentuneella levyllä vesilätäkköön ? Väljyyttä raidepäässä ?
Tuossa voisi vika hyvinkin olla.
Lainaus käyttäjältä: jassukata - huhtikuu 06, 2018, 19:35:37
Mites satula eli kanittaako jarrusylinteri tai liukusysteemi. Silloin ravistaa kanssa jos sylinteri vaan painaa yhteensuuntaan kammeten jarrulevyä? Rempassa levyn ja palojen jälkeen sylinterri ollut sisempänä ja toiminut mutta nyt tullut taas ulommas siihen " jäykempään " kohtaan ?
Lainaus käyttäjältä: C5-2005 - huhtikuu 06, 2018, 18:01:03
Mitä raati epäilee? Missä vika? Mikä on saanut uudetkin jarrut ravistamaan näin lyhyessä ajassa varsin vähäisellä ajosuoritteella?
Vähäisen, mutta pitkällisesti mietityn kokemukseni mukaan ravistus johtuu useimmiten kitkamateriaalin epätasaisesta tarttumisesta levyihin ensimmäisten satojen kilometrien aikana.
Pienikin ero tarttumisessa tekee sen, että jarrut ottavat aina tietyssä kohtaa lujemmin kiinni levyyn, mikä vain lisää kitkamateriaalin kertymistä siihen samaan kohtaan. Yhdetkään roskiin heittämäni ravistavat levyt eivät ole olleet fyysisesti kierot.
No mikä tämän epätasaisen tarttumisen aiheuttaa? Jarrujen sisäänajovaihe on tärkeä prosessi. Yksikin tiukka jarrutus pysähdyksiin asti vaikkapa liikennevaloihin tultaessa, kuumien palojen puristaessa levyä punaisten valojen ajan, voi tällaisen pistää alulle. Ongelma vain pahenee seuraavien jarrutusten myötä, kitkamateriaali kun pitäisi saada tarttumaan uusille levyille tasaisesti. Jotkut jopa tekevät varsinaisia sisäänajosarjoja, joissa jarrutetaan tietyn kaavan mukaan hallitusti (esim. 80km/h -> 40km/h monta kertaa peräkkäin), jotta liian suuria jarruvoimia tai pysähtymisiä ei tule liian varhaisessa vaiheessa, ja varmistetaan kitkamateriaalin tasainen siirtyminen. Yleensä kuitenkin riittää, kun ajaa ensimmäiset sadat kilometrit ennakoivammin, eikä tee äkkipysähdyksiä.
Toinen tyypillinen ongelma on jumittavat liukutapit tai männät. Ne voivat aiheuttaa jarrujen tavallista "kahinaa" suurempaa laahaamista, mikä pitää jarrujen lämpöjä korkeammalla ja altistaa tuolle epätasaiselle kitkamateriaalin siirtymiselle jo kevyemmissä jarrutuksissa. Tässä ei levyjen ja palojen merkillä ole väliä, hyvätkään levyt eivät alussa kestä tuota. Myöhemmin sietokyky on jo parempi, kun kitkamateriaalia on kerran saatu hiottua levyyn, eikä se sieltä enää lähde. Tästä syystä levyistä pitäisi sorvata aika paljon pois, jotta saataisiin "puhdasta" metallia esiin: usein tarvitaan ne uudet levyt.
Halpislevyt voivat myös olla huomattavasti herkempiä tuolle sisäänajovaiheelle. Toki joskus vaan saa paskat levyt, mutta Brembon laaduntarkkailuun voinee luottaa.
Toisekseen en luottaisi keskimäärin huoltojen jarrutöihin. Kertaakaan en ole jarruja saanut huollossa pelaamaan pysyvästi, vaan joka kerta se viimeinen ratkaisu laahaamisiin tahi ravistuksiin on löytynyt omin käsin purkamalla ja puhdistamalla.
Voinee tietenkin johtua tuosta jarrujen sisäänajostakin, mutta epäilen silti.
Tuolla ei niin kauheesti tarvi edes jarrutella, kun AL4 niin ahkerasti moottorijarruttaa.
Kaippa tää sinne satuloihin liittyy.
Itsellä kävi niin että voimakkaassa jarrutuksessa käsijarrun räikkä lukitsi etujarrut pieneen puristukseen ja kun ajelin vähän matkaa, kuumeni levy niin paljon että lämpölaajeneminen paksunsi sitä ja jarruvoima vaan koveni. Oli pakko pysäyttää jäähtymään. Uusi ajo ja taas pysäytys. Tätä sai tehdä ehkä 5-10 kertaa jottei ylikuumentunut. Jos ylikuumenee, levy palaa jostain kohtaa eli karkenee eikä kulu karenneesta kohtaa, sen jälkeen alkaa ravistaa jarrutuksessa.
Vauhtipyörässä on kanssa karkeneminen mikä saa kytkimen ravistamaan, tosin se lienee terästä kun jarrulevy on valurautaa. Mutta olettaisin että valurautakin karkenee.
Olisiko tuossa kj-vaijeri säätö liian tiukalla, tai yleensä tiukalla. Vaijerin, satulan vivun pitää palautua täysin. Muuten automaattisäätö ei toimi ja voi aiheuttaa laahailuja.
Käsijarrusta ongelma voi myös löytyä. Käsijarrua ei tule käytettyä, mutta katsastuksessa sitä on tietysti kiskottu. Ravistus on voinut hyvinkin alkaa sen jälkeen, kun käsijarrua on käytetty. Koitin kyllä, että käsijarrun kahvassa ei ollut tyhjää, kun lähdin katsastuksesta, mutta eipä se kaikkea kerro.
Lainaus käyttäjältä: ealab - huhtikuu 06, 2018, 21:18:55
Olisiko tuossa kj-vaijeri säätö liian tiukalla, tai yleensä tiukalla. Vaijerin, satulan vivun pitää palautua täysin. Muuten automaattisäätö ei toimi ja voi aiheuttaa laahailuja.
Lainaus käyttäjältä: purflux - huhtikuu 06, 2018, 20:41:10
Itsellä kävi niin että voimakkaassa jarrutuksessa käsijarrun räikkä lukitsi etujarrut pieneen puristukseen ja kun ajelin vähän matkaa, kuumeni levy niin paljon että lämpölaajeneminen paksunsi sitä ja jarruvoima vaan koveni. Oli pakko pysäyttää jäähtymään. Uusi ajo ja taas pysäytys. Tätä sai tehdä ehkä 5-10 kertaa jottei ylikuumentunut. Jos ylikuumenee, levy palaa jostain kohtaa eli karkenee eikä kulu karenneesta kohtaa, sen jälkeen alkaa ravistaa jarrutuksessa.
Vauhtipyörässä on kanssa karkeneminen mikä saa kytkimen ravistamaan, tosin se lienee terästä kun jarrulevy on valurautaa. Mutta olettaisin että valurautakin karkenee.
Nimenomaan tyhjää pitäisi olla, kahvassa. Siten vaijerissa ei olisi jännitystä. Pitää päästä löysäksi. On sitten eri asia, monennellako hampaalla alkaa napata kiinni. Mm. Xantiassa ei olekaan hampaita aivan alas asti.
Jaa se on näis niin päin.
Muissa on pakannu jäädä käsijarru päälle, jos kahvassa on tyhjä vasteeton liikealue, kun kahvan vapauttaa ja koittaa kiristää.
Lainaus käyttäjältä: ealab - huhtikuu 07, 2018, 13:12:58
Nimenomaan tyhjää pitäisi olla, kahvassa. Siten vaijerissa ei olisi jännitystä. Pitää päästä löysäksi. On sitten eri asia, monennellako hampaalla alkaa napata kiinni. Mm. Xantiassa ei olekaan hampaita aivan alas asti.
Käsijarrukahvan pitäisi naksahtaa 5 pykälää, kohtalaisella voimalla. Vaijerin ei pidä jäädä vetojännitystä. Tämä satulan säätömekanismin takia. Samat kujeet, samat systeemit mm. BX, Xantia...