Ihan yleisestikkin, onko nykyautoissa tehtaan jäljiltä ns. sisäänajoparametrit käytössä ja jos on niin mitä tekevät, kuinka kauan moodi on päällä jne. Lähinnä tuli mieleen kun tuolla vitosella alkaa oleen nyt 20 tkm. mittarissa ja mielestäni sen käytös on parantunut siitä mitä se aivan alkuun oli. Johtuuko edellä mainitusta, paikkojen noilistumisesta vai olenko vaan tottunut niihin asioihin mitä hiukan vierastin.
Esim. moottorikelkoissahan sisäänajoohjelmat ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Polariksessa oli hiukan miedommat kartat käytössä ekat 20 tuntia. Vasta sen jälkeen koneesta sai kaiken irti.
Ei tietoa: Uskon, että jos ylipäätään on tuollaista ohjelmaa on, se kestää maksimissaan luokkaa pari tkm. Paikkojen norjistuminen on kyllä tuttu ilmö vuosien varrelta myös lehtien käyttötesteistä joissa yleensä jossain vaiheessa todetaan kulkua olevan enemmän kuin uutena.
Juu siis en nyt ihan tuota 20 tkm. sisäänajo-ohjelmaa itsekkään olettanut, mutta esim 5-10 tkm. ei vielä autossa mielestäni ihan mahdotomuus olisi. Kävin koeajolla vastaavalla 25 tkm. ajetulla silloin kun tuosta kauppoihin päädyin ja kyllähän se kieltämättä pienoinen pettymys oli kun uusi ei ollutkaan niin mukava kuin se sisäänajettu. Toki osasin odottaakkin, että ei ole parhaimmillaan ensimmäsillä kilsoilla, mutta sitä en osannut odottaa että nyt vasta olen tyytyväinen esim. laatikon toimintaan ja siihen miltä moottori tuntuu / kuulostaa.
Ehkä tuo 2-t kelkan sisäänajomoodi on perustellumpi kuin huomattavasti matalaviritteisemmän dieselin.
tietty jos jollain on faktaa niin kertokoon.
Softalla tollasten sisäänajo-ohjelmien tekeminen on niin helppoa, etten ihmettelisi jos siellä olisi useampiakin sisäänajo-ohjelmia moottorin eri koneistoille ja laatikolle samaten, eri pituisina tietysti vaikka 1-15tkm. Sisäänajon voi myös toteuttaa niin, että sallitaan vähitellen lisää sitä, mitä ensin rajoitetaan, eli auto ei tietyn kilometrilukeman jälkeen napsahda ihan toisenlaiseksi.
Mutta en tosiaan tiedä. Voi olla, että ei ole mitään ja mekaniikka vaan alkaa toimia paremmin yhteen N tonnin jälkeen.
Jos joku tietää, miten pääsee PSA:lle koodaamaan moottorin- ja lootanohjaussoftaa, niin sehän vois olla potentiaalinen seuraava kiinnostava työpaikka :) Voin sitten vastailla tännekin :-D
Jos itse autoja valmistaisin niin ehdottomasti laittaisin vähintään sen 5 tkm sisäänajo-ohjelman sisään ennen luovutusta. Se kun on niin helppo perustella jo edellä mainittujen notkistumisien ja tottumisien yms. piikkiin, mutta sillä kuitekin saadaan aika hyvin tarvittaessa rauhoitettua juuri niitä ensikilometrejä.
Tietenkin jos sisäänajo-ohjelma autossa on niin siitä olisi hyvä mainita ohjelirjassa tai luovutuksen yhteydessä. Tosin ei kelkan kirjassakaan mitään mainintaa ollut, mutta sentään luovutuksessa sivuttiin, että silloin se ohjelma on ohi kun sukset alkaa kiipeämän kohti taivasta kaasusta vielä satasen vauhdista. :) No ei kiivennyt ainakaan mun alla, mutta maksimi kierrokset nousi eli jotain perää siinä oli.
Miten muuten vaihteiston sopeutukset oikeasti alkaa vaikuttamaan sen lootan toimintaan? Kuinka pitkään dataa kerätään ennen kuin sitä aletaan hyödyntämään? Vai onko oppiminen ns. jatkuvaa ja hullun kuskin leiman saa jo ensimmäisen rekan ohituksen jälkeen. :)
Lainaus käyttäjältä: Ves_ku - syyskuu 24, 2017, 03:49:02
Miten muuten vaihteiston sopeutukset oikeasti alkaa vaikuttamaan sen lootan toimintaan?
Noista sopeutumisista ja oppimisista pitää huomata että siinä on kaksi eri asiaa: Vaihteiston adaptoituminen kulumisen mukaan, ja sitten toisena se mukautuminen kuljettajan tyyliin ja ajo-olosuhteisiin.
Ensinmainittua ei juurikaan ole lukemissani dokkareissa avattu, mutta loogisesti ajatellen muutokset siinä täytyy olla yhtä hitaita kuin laatikon kuluminenkin. Jos/kun itseoppimisarvot nollataan, niin silloin muutoksen voi hetkellisesti huomata mikäli oppimisarvot ovat kaukana oletusarvoista.
Kuljettajaan ja olosuhteisiin mukautumista taas esim. jossain AL4-aikakauden tuotoksessa oli muistaakseni n. kuusi erilaista vaihto-ohjelmaa joiden välillä siirrytään hyvinkin sähäkästi, mutta mitään pitkänajan oppimista siinä ei ole.
Pitäisi varmaan kiinnostua päivittämään omat tiedot tämän vuosikymmenen tuotteisiin, todennäköisesti siellä on paljon uutta mielenkiintoista piilossa :)
Lainaus käyttäjältä: yason - syyskuu 23, 2017, 22:28:44
Jos joku tietää, miten pääsee PSA:lle koodaamaan moottorin- ja lootanohjaussoftaa, niin sehän vois olla potentiaalinen seuraava kiinnostava työpaikka :)
Joo, itsehän nämäkin pitäisi koodata niin toimisivat niinkuin itse haluaa :)
Lainaus käyttäjältä: KariM - syyskuu 24, 2017, 10:04:39
Kuljettajaan ja olosuhteisiin mukautumista taas esim. jossain AL4-aikakauden tuotoksessa oli muistaakseni n. kuusi erilaista vaihto-ohjelmaa joiden välillä siirrytään hyvinkin sähäkästi, mutta mitään pitkänajan oppimista siinä ei ole.
En tiedä, onko tuo noin yksinkertainen kuitenkaan. Mulla on esimerkiksi AL4:ssa sekä Xantiassa että C5:ssa akun nollaamisen jälkeen yleensä mennyt useita päiviä, ennen kuin vaihdot löytyvät "tutuilta" paikoilta. Yleensä tarkoittaa ripeämpää polkemista, kunnes käytös on haluttua :-)
Kaikki moottorit on testattu moottoritehtaalla ja kaikki autot ajetaan tehtaalla rullilla. Eikä ne koeajot ole mitään hissuttelua, joten...
Lainaus käyttäjältä: yason - syyskuu 24, 2017, 10:33:11
En tiedä, onko tuo noin yksinkertainen kuitenkaan. Mulla on esimerkiksi AL4:ssa sekä Xantiassa että C5:ssa akun nollaamisen jälkeen yleensä mennyt useita päiviä, ennen kuin vaihdot löytyvät "tutuilta" paikoilta. Yleensä tarkoittaa ripeämpää polkemista, kunnes käytös on haluttua :-)
Omat kokemukset myös juuri samoista malleista, eikä näissä mun kappaleissa ollut havaittavissa mitään muutosta akku- tai lexaresetin jälkeen [emoji846] Ehkä nämä ovat olleet mekaniikaltaan ja oma ajotyylini niin lähellä oletusarvoja ettei adaptaatio pidemmälläkään aikavälillä oppinut mitään uutta.
Anteeksi offtopic.