koskas tuo pallo pitäs vaihtaa uuteen. eilen kellotin pumpun käyntivälin, 17 sek. joko on kiire vaihtaa tuo päävaraajapallo. ei huvittais alkaa koko pumppua vaihtaan.
Taitaa olla parempi vaihtaa,kun ei edes paljoa maksa (~40€)
Moi! Paineistamalla pallot selviät kätevästi, tietenkin voit ne myös vaihtaa...itse olen paineistanut vuodesta -96 BX:n pallot, eikä mitään ongelmaa! Pumppua ei vielä tarvinnut vaihtaa kilometrejä 255t :)
niin ajattelinkin. pieni kertaus toimenpiteestä.
1.paineet pois.
2.pallo pois. hukunko löhmiin? pallo taitaa olla aika tiukassa?
3.uus pallo tilalle. paineruuvi kiinni,auto käyntiin ja citikkajumppaa.
eli meneekö näin. ei ole vielä tullut palloihin koskettua joten toimenpide on hiukka hämärän peitossa :)
enkä taida koskeakkaan. vein äsken vanhat öljyt hervannan shellille ja kävin samalla francesta kysymässä paineistushintaa. 29.5e kpl joten taidanmpa jättää homman niille. oli muuten xantun 180000tonnin huollon hinta 300e:tä.
Varaajapallon paineistamisesta on ollut kahdenlaisia mielipiteitä, joidenkin mielestä se tuli aina tarpeen vaatiessa vaihtaa uuteen, riskinä vanhan paineistelussa se että kalvo saattaa pettää ja sitten ei ole lainkaan varapaineita. Tiedä sitten, ajoissa paineistettu lienee ihan yhtä hyvä.
Mutta asiaan liittyen; itselle on tullut kaksi kertaa tilanne jossa varaajapalloa on tosissaan tarvittu, toisen kerran petti beksistä pumpun pääputki ja paineenmuodostus loppui siihen paikkaan, sain auton kuitenkin ajettua n. 20 km matkan tallille; jousitus alkoi käydä lopulta jo huonoksi mutta jarrut riittivät. Toisen kerran meni pumpun remmi XM:stä ja niinikään onnistuin ajamaan kotiin reilut 10 km matkan. Nämä eivät olisi huonolla pallolla onnistuneet, eli jos laskee kulut mitkä tulee lyhyestäkin hinauttamisesta ja mitä muuta tilanteeseen sitten liittyykään, niin pallon hinta on pähkinöitä siinä vaiheessa.
Eivät nuo uudet pallotkaan ihan mahdottomia nykyään maksa. Varaajapallo on vähän arvokkaampi, mutta itse olen aina vaihdattanut uudet pallot (yhdet varaajapallot vaihdettu (eteen ja taakse), muut pallot kahdesti). Ehkä vuoden parin kuluttua alkaa uusintakierros, nyt kilometrejä 259 tkm. Kilometrejä tulee vuodessa noin 25 tkm.
Sotkamossa varaosilla sitikan vihreät pallukat maksaa 40€ ja jos hyvin käy niin vähän halvemmallakin. :)
Mitäpä niitä paineistamaan,sillä korjaamollakin sanottiin että yhtä tyhjän kanssa kun uudetkin ovat sen verta-
edullisia että turhaa hommaa..
no joo, eihän ne tosiaan paljon maksa. toistankin siis kysymykseni
niin ajattelinkin. pieni kertaus toimenpiteestä.
1.paineet pois.
2.pallo pois. hukunko löhmiin? pallo taitaa olla aika tiukassa?
3.uus pallo tilalle. paineruuvi kiinni,auto käyntiin ja citikkajumppaa.
eli meneekö näin. ei ole vielä tullut palloihin koskettua joten toimenpide on hiukka hämärän peitossa
jos se näin yksinkertaista on niin vaihtoon vaan.
Noin se menee. Pallot tosiaan näyttivät olevan aika tiukassa, kikka taisi olla löysätä nuo vielä silloin kun systeemissä on paineet päällä. Nestettä ei tule juurikaan, ellei pallo ole puhki. Konehuoneessa kannattaa tunkea rättejä jousipallojen alle, pysyy paikat puhtaina.
Ps. Francesta ostetun pallon asennus oli 10e/kpl. Saahan sitä harrastaa, ja useamman pallon kohdalla tulee jo säästöäkin, mutta omalla kohdalla vaihdatin pallot samalla reissulla kun sen kummemmin aikaa varaamatta kävin kyselemässä syytä vaimennuksen puutteeseen.
Lainaus käyttäjältä: KariM - toukokuu 12, 2007, 22:38:06kikka taisi olla löysätä nuo vielä silloin kun systeemissä on paineet päällä.
Tuota kikkaa tarvitsee vain takapallojen kanssa ettei jousisylinterit pyöri mukana,vasara ja hyvä lyöntituurna jolla vähän naputtelee niin pitäisi lähteä vaikka olisi vähän tiukemmassakin.
jos itse takapallojen vaihtoon ryhdyn, saas nähdä, niin voikos auton eka nostaa yläasentoon, pistää pukit alle ja sen jälkeen vipu ala-asentoon? näinhän kärry jäis pukkien päälle ja tilaa olis hiukkasen paremmin.
Hmm mielestäni varaajapallo on juurikin se pallo, jonka paineistus on kaikkein viisainta, toki muutkin pallot kannattaa paineistaa.
Varaajapallon paineistamisessa se idea ei ole siinä ekassa täytössä, jolloin asennetaan se kallis venttiili, vaan siinä, että ventiilin asennuksen jälkeen paineen tarkistus/lisäys ei maksa kuin 5€, ja sama hinta muillekkin palloilla :)
Varaajapallossa tämä 5 euroa maksava tarkistus/paineen lisäys on varsin tärkeä asia, koska varaajapallon vajaapainetta ei huomaa ajossa mitenkään, ennenkuin pallo on rikki, ja varaajapallon kunto on hyvinkin merkittävä asia hydesysteemissä, pumpun kesto jne. heikkenee jos varaajapallo on vajaapaineinen.
Eli uusi pallo on paljon huonompi vaihtoehto, jos lähellä on Citikkakorjaamo, jolla on paineistuslaitteet, eka täyttö on sen 29,50, mutta kun se paineen lisäys/tarkistus onkin vain 5€/pallo, niin halvemmaksi tulee vuosien saatossa. Ja orggispallot on parempia laadultaan kuin tarvikekuulat, eki jos on pallot yhä tehtaan jäljiltä, tai on muuten vaihdeltu orggispalloja, niin paineistus on todella järkevä vaihtoehto :)
Uuden pallon ostava saattaa pärjätä silla pallolla vuosikausia, mutta paineen laskeminen tulee kuitenkin tutkia, vajaapaineisella varaajapallolla ei tule ajaa, se rasittaa mm. pumppua turhaan :(
Jos joka pallo on paineistettu, niin paineen tarkistus/lisäys maksaa vain 25-30€/kierros, siis jos on 5-6 kpl palloja. Ei paha kustannus tehtäväksi parin vuoden välein, ja siten pysyy jousitus aina oikeanlaisena :) Harva kuitenkaan uusii palloja 2 vuoden välein, vaikka paineet onkin hiukan laskeneet ?
Vielä asiaa sivuten, älkää kiristäkö niitä palloja hullun lailla, siitä ei ole mitään hyötyä. Citroenin patentti hydrauliikkatiivisteissä perustuu siihen että paineen nousu lisää tiivistyskykyä, ei se kuinka lujaan kappaleet on kierretty. Samoin paine tiivisteissä pitää huolen etteivät ne kuulat lähde itsestään aukikiertymään.
Vaihdoin eilen XM:ääni uudet jousipallot ja oli tosi kivaa kun vanhat sai auki miltei käsin, hieman vain hihna-avaimella alkuun avittaen :)
Uudet kiersin paikalleen pelkästään sormivoimia käyttäen.
Mitenkäs nuo pallot säilyvät varastossa? Eikös käyttämätön pallo hyllyssä vuoda ihan samalla tavalla kuin autossa kiinniolevakin?
Vai paineistetaanko nuo pallot vasta liikkeessä myyntihetkellä?
Periaatteessa hyllyssä oleva pallo tyhjenee jopa nopeammin kuin järjestelmässä kiinni oleva koska hyllyssä paine-ero kalvon yli suurempi (pallon esitäyttöpaine-ilmanpaine vs pallon esitäyttöpaine-järjestelmänpaine). Tyhjenemisessä on kysymys valskaamisesta kalvon lävitse (kumi on jonkin verran huokoista) ja valskaamisesta täyttöventtiilin kautta ulkoilmaan (tämän kannaltahan taas järjestelmässä tilanne on pahempi kuin hyllyssä).
En ole ikinä räjäyttänyt citikan palloa... onko siellä todellakin kalvo vai sellainen rakko mitä yleensäkin paineakuissa käytetään?
Käytännössä hyllyssä oleva pallo en menetä painettaa juurikaan. En ainakaan itse ole havainnut huomattavaa paineenlaskua, kun pallo on ollut hyllyssä 10 vuotta. Ja käsiini on tullut eräskin pallo, joka oli avaamattomassa paketissa oleva, ja liki 20 vuotta vanha, täysi paine siitäkin löytyi.
Paineistushan tehdään autossa olevaan palloon, eli siis usein asiakkaan läsnäollessa, ei niitä hyllyyn odottamaan paineisteta, mutta eroa paineen pysyvyyden kannalta ei siis ole. Koska ei se paine siitä umpitulpasta/venttiilistä vuoda, vaan se tihkuu siitä kalvosta läpi.
Esitäyttöpaine on aikas pieni paine verrattuna paineeseen autossa ollessaan, eli kyllä se suurin rasitus kalvolla on siellä autossa käytössä ollesaan, monta sataa baaria on paineet hetkellisesti silloin.
Edit: kuvia aukastuista palloistahan löytyypi mm. täältä: http://sitruuna.unk.fi/gallery/Users/Croisette/Pallot/
Valitettavasti en ole tullut kuvanneeksi noita normaaleja yksikalvoisia palloja, eli kuvissa on vain tuplakalvoisia, mutta kunhan saan ostettua uuden digikameran, otan kuvia lisää. (vanha kamera ottaa nykyisin vain valkoisia kuvia :( )
Vaimenninventtiileitäkin on tullut purettua, ja tutkittua myös C5:sen palloistakin. Palailen asiaan, kunhan saan aineistoa kasaan ;)
Lainaus käyttäjältä: Croisette - toukokuu 27, 2007, 21:02:53
Edit: kuvia aukastuista palloistahan löytyypi mm. täältä: http://sitruuna.unk.fi/gallery/Users/Croisette/Pallot/
Elikkäs siellä on kuin onkin kalvo... tiedä sitten miksi kalvoon on menty, mahdollisesti halvempi kuin rakko.
Lainaus käyttäjältä: Croisette - toukokuu 27, 2007, 21:02:53Esitäyttöpaine on aikas pieni paine verrattuna paineeseen autossa ollessaan, eli kyllä se suurin rasitus kalvolla on siellä autossa käytössä ollesaan, monta sataa baaria on paineet hetkellisesti silloin.
Jep, mutta kun nesteessä paine on useamman sata baria niin se on myös sitä typen puolella... joustoliikehän perustuu siihen typpi puristuu kasaan kunnes sen paine on sama kuin nesteenkin ja kun paineet ovat samat loppuu liike.
Se että pallot tyhjenee autossa, mutta ei hyllyssä, johtunee kalvon liikkeestä sitä käytettäessä. Kyse voisi ollakin enemmän kalvon ja pallon seinän välisestä vuodosta kuin kalvon läpi vuotamisesta.
Tuplakalvoiset pallot ei menetä painettaan, eli se todistaa sen, että se paine katoaa sen kalvon läpi, eikä kalvon reunoilta. (nuo kuvat on kaikki tuplakalvoisista palloista, yksikalvoisen rakenne on erillainen )
Normaali yksikalvoinen pallo on toki hiukan erillainen raknenteeltaa, mutta ei kovin paljoa. kalvo on niissäkin.
Jussi: mikä tuo rakko oikein on?? Minä kun olen korjannut vain Citikoita yli 10 vuotta, ja tunnen Citikan hydesysteemin paremmin kuin omat taskuni, niin en tunne muita hydejärjestelmiä kovinkaan tarkkaan.
Lainaus käyttäjältä: Croisette - toukokuu 29, 2007, 21:36:49
Jussi: mikä tuo rakko oikein on??
Eikös se ole hydrauliikan yksi epävirallinen termi juurikin painevaraajalle?
Vai onkos tuossa sellainen rakenteellinen ero, että "rakossa" teräskuoren sisällä kumipussi, jonka sisään neste ajetaan?
Niin no kalvoja ne on Citikan jousipalloissa. rakkoja en tunne :(
Jousipallossa on samat periaatteelliset systeemit, kuin kalvopainevesisäiliöissä. Joita nykyään vesipumpuissa käytetään, silloin kun ollaan oman vedentuotannon varassa.
Lainaus käyttäjältä: Croisette - toukokuu 29, 2007, 21:36:49
Tuplakalvoiset pallot ei menetä painettaan, eli se todistaa sen, että se paine katoaa sen kalvon läpi, eikä kalvon reunoilta. (nuo kuvat on kaikki tuplakalvoisista palloista, yksikalvoisen rakenne on erillainen )
Normaali yksikalvoinen pallo on toki hiukan erillainen raknenteeltaa, mutta ei kovin paljoa. kalvo on niissäkin.
En epäile etteikö typpeä karkaisi myös kalvon läpi... se on ihan luonnollinen ilmiö ja se esiintyy kaikissa kumikalvollisissa akuissa. Yritän vain keksiä miksi ihmeessä pallot tyhjenee niin nopeasti autossa kiinni ollessaan.
Lainaus käyttäjältä: Croisette - toukokuu 29, 2007, 21:36:49
Jussi: mikä tuo rakko oikein on?? Minä kun olen korjannut vain Citikoita yli 10 vuotta, ja tunnen Citikan hydesysteemin paremmin kuin omat taskuni, niin en tunne muita hydejärjestelmiä kovinkaan tarkkaan.
Kumikalvollisia paineakkuja on kaksi eri tyyppiä: Rakkoakku ja kalvoakku. Kalvoakku on tuo mikä citikan jousipallokin näyttää olevan ja rakkoakussa on typpi umpinaisen kumipussin sisällä. Perusominaisuuksiltaan ne on täysin samanlaisia, mutta hinnassa ja kestoiässä on eroa.Kalvoakun huonompi kestoikä tulee siitä että siinä vuotomahdollisuuksia enemmän kuin rakkoakussa ja halvempi hinta siitä että kalvo on luonnollisesti halvempi valmistaa kuin pussi. Pienet akut, jousipallon kokoiset, on aika usein juuri kalvoakkuja... citikan jälkeen seuraavaksi yleisin kohde missä niitä voi nähdä on järeämmät painepesurit, missä niitä käytetään pumpun tuottaman sykinnän vaimennukseen.
Meikäläisellä leipä tulee hydrauliikasta, mutta citikan hydraulijärjestelmään ei ole tarvinnut puuttua kuin sen verran mitä xantioissa ja xm:ssä on ollut vikaa, eli käytännön kokemusta siitä ei ole hirveästi kertynyt :)
no niin. kävin aamulla francessa pallojen paineistuksella. ilman aikaa pääsi sisään ja muutenkin palvelu pelas. varaajapallo + molemmat takakuulat uuteen lyöntiin + uudet painonapit kaukosäätimeen. 95e. en pidä ollenkaan pahana ja kyllähän niitten takapallojenkin paineet rupes oleen aika vähissä. nyt on vieläkin hienompaa ajella citikalla :)