Moro!
Antakaapa hyviä vinkkejä aurauksen/harituksen säätöön. Vaihdatin raidetangon pään ja nyt on ainakin ratti vinossa, täytyy kulmat tarkastaa, kun tulee uudet kesärenkaat alle..
Kiitokset!
Periaatteessa kulmien säätö/ tarkistus on vaihtajan heiniä. Paras toimittaa johonkin ao. pienkorjaamoon. Mistä löytyy 4- pyöräsuuntausvehkeet. Manuaalissa on annettu 0- 3,0 mm säätöalue, mutta tehtaan spekseissä on tarkempi määrittely. Sitä kannattaisi noudattaa. Speksiä en tarkasti nyt muista, oliko haritus n.1,5mm. Tai vastaavina kulmayksikköinä. Kyllä firmassa tiedetään.
ei välttämättä kulmat ole muuttuneet, ratti vain vinossa :-\
kysäsin asiaa asentaneelta henkilöltä ja sanoi mitanneen tarkasti entisen aseman. ei myöskään tunnu mitään vääntelyjä tai vetelyjä, on vain tuo ratti...
Varmasti on kulmat muuttuneet, jos ratti on vinossa.
Itse asiassa kulmat tulevat jotakuinkin entiselleen, jos säädetään raidetankoa siten, että ratti on taas suorassa.
Kulma on muuttunut jos ratin asento on muuttunut, se on selvä. Ei aurauksen/harituksen pielessäolo välttämättä mitenkään vääntelynä tms. tunnu, mutta vaikuttaa pidemmän päälle renkaiden kulumiseen tai ajo-ominaisuuksiin äärioloissa. Tai ääritapauksessa jopa siihen että etupään korkeussäätö nikottelee ajaessa ja renkaat kiljuu mutkissa, mot.
Jos sattuu olemaan kaksi pitkää vatupassia tai vastaavaa uskottavasti suorakylkistä kappaletta niin niillä saa helposti mitattua aurauksen/harituksen kohtalaisella tarkkuudella. Olen käyttänyt itse esim. seuraavaa järjestelyä: auto tasaisella alustalla, pyörät suoraat eteenpäin ja auto työnnettynä eteenpäin paikalleen (jotta mahdolliset löysät tulee oikeinpäin pois). Mustekaloilla (=vakiovoima) vanteiden rei'istä kaksi pitkää vatupassia eturenkaiden kylkiin kiinni, vatupassit sojottaen auton etupuolelle, tuettuna etuosistaan kevyesti siten (tuenta ei saa vaikuttaa vatupassien linjaukseen) että ovat suurinpiirtein vaakasuorassa. Mittaan vatupassien keskinäisen etäisyyden kahdelta eri etäisyydeltä vanteesta ja lasken siitä pyörien välisen kulman. Järjestely tuntuu antavan ihan samoja lukuja kuin varsinaiset suuntausvehkeetkin.
Ja onnistuu sama yhdelläkin suoralla kappaleella, pitää vain piirtää merkit ylös ja mitata niistä.
Joka tapauksessa mittaus kannattaa toistaa pyörien ollessa eri asennoissa, eli vaikkapa tuppaamalla autoa välillä metri eteenpäin.
Itsellä on vähän samanlainen systeemi, mutta vatupassin pinnalla Biltemasta ostettu halpa laservatupassi, jonka antaman säteen merkkaan molemmilta puolilta autotallin etu- ja takaseinään.
Mittaamalla etu- ja takaseinän merkkien etäisyyden, autotallin pituuden ja vanteen halkaisijan voi helposti laskea aurauskulman suuruuden.
Tarkkuus on erinomainen ja sitä parempi mitä pidempi autotalli.
Jees!
Kiitokset! Näillä ohjeilla saan asian ainakin etenemään! :)
En nähnyt erikseen mainittavan missään niin painotetaan nyt vielä: Auraus säädetään auton ollessa pyörillään, ei tunkilla/pukeilla.
Oma patenttini aurauksen säätöön on ollut alumiiniprofiili johon laitoin popniiteillä rullamitan nauhan kiinni ja toiseen päähän terävän pitkän piikin nollakohtaan. Mittaprofiilissa on hieman isomman profiilin pätkä päällä ja siinä piikki toiseksi mittapisteeksi ja sormiruuvi jolla se lukitaan. Aloitan mittauksen nostamalla etupään ylös ja merkkaamalla pyörään linjan heittokellon jalkaan viritetyllä ohuella liidulla tai maalitussilla (magneettijalka koriin tukevasti, tussi/liitu gummia vasten ja käsin pyörää kierros ympäri). Näin saan varmasti pyörimisakseliin nähden kohtisuoran linjan. Sitten auto vaateriin tallin lattialle, 30x30 lattialaattoja pyörien alle siten että on vaaterissa (ei tosin ole kovin tarkkaa pelkän aurauksen säädössä) ja työnnellään autoa ees-taas niin että välykset on yhdessä laidassa. Sitten vain mitataan molemmin puolin rengasta ja säädetään hyväksi.
Huomattavasti helpommin saa säädettyä kotikonstein kuin että lähtisi erikseen viemään säädettäväksi... ja työn laadustakin voi keskustella peilin edessä sitten kun/jos menee pieleen :)
Muutkin pyöränkulmat saa säädettyä vastaavin vippaskonstein ja vieläpä älyttömän tarkasti kunhan vain on huolellinen.
Varmista ensin että siltä puolelta mihin ei ole raidetangonpäätä vaihdettu ei ole tehty säätöäkään. Jäljet näkyy jos työkaluilla sinne on sorkittu.
Mikäli siellä ei ole jäljistä merkkiäkään niin sitten vaan säätämään sitä toista puolta kohdalleen niin kauan että ratti on suorassa, ei se ratti voi muuten mennä vinoon ellei auraus muutu. Sopivat avaimet vaan ajoon mukaan ja suoralla tiellä ajaen tarkistelee ratin asentoa. Säätö on voinut mennä korjaamolla siinä pieleen että ei ole ollut ajokorkeudessa sen jälkeen kun on keula ollut ylhäällä ja tipautettu alas.
Eli lisäpainotus, hydemalleissa auton pitää olla säädettäessä ajokorkeudessa!
Tuo xantia tuntuu hyväksyvän melkein millaset aurauskulmat tahansa ja menee silti suoraan, riippuu hieman renkaistakin, tietysti.
Lainaus käyttäjältä: Jankos - huhtikuu 17, 2007, 08:17:11
Säätö on voinut mennä korjaamolla siinä pieleen että ei ole ollut ajokorkeudessa sen jälkeen kun on keula ollut ylhäällä ja tipautettu alas.
Eli lisäpainotus, hydemalleissa auton pitää olla säädettäessä ajokorkeudessa!
Juuri näin.
No niin.. Nyt on auraukset kohillaan! :)
Haritusta oli ihan reilusti, 4mm, nyt on 1,5mm... Auton käyttäytymisessä en kyllä ainakaan vielä huomannut muutosta, mutta varmaan renkaat vähän tasaisemmin kuluu!?
Lainaus käyttäjältä: Citrung - huhtikuu 20, 2007, 18:34:37
No niin.. Nyt on auraukset kohillaan! :)
Haritusta oli ihan reilusti, 4mm, nyt on 1,5mm... Auton käyttäytymisessä en kyllä ainakaan vielä huomannut muutosta, mutta varmaan renkaat vähän tasaisemmin kuluu!?
Varmasti kuluu tasaisemmin... menee uskomattoman äkkiä renkaat jos heittoa on tuon verran.
Ja kyllä se esim. urissa tuntuu varsinkin +80 km/h vauhdissa. Syö renkaita, mutta myös toki rasittaa niveliä jne. tavalla mihin niitä ei ole suunniteltu.
"***ttu kun menee pallonivel vuodessa. Mikä on kun ei nää kestä...."
Aurauskulmien tutkimisesta kotikonstein:
Kun sanotaan että auraus on vaikkapa 1,5mm, niin minkä mittaustuloksen tulisi olla 1,5mm? Kokeilin asiaa paperilla, ja totesin että jos tarkastellaan kahta lähes samansuuntaista suoraa / \ ,niin näiden ylä- ja alapäiden etäisyyksien erotus riippuu siitä miltä "korkeudelta" mittaukset suoritetaan. Auton tapauksessa siis saataisiin erotukselle eri tuloksia riippuen siitä mitataanko pyörän etu- ja takapuolen kulutuspinnan keskiviivalta verrattuna siihen että mitattaisiin vanteen etu- ja takareunasta. Eihän se näin voi olla.
Toinen ongelma on että mun autoissa pyörän akselin kautta kulkevalla vaakalinjalla on renkaiden välissä auton kori, joten mittausta ei voi suorittaa navan korkeudelta, ellei rakenna jotakin hyvin leveän U:n mallista apuvälinettä. Pitäisikö sellainen olla?
Minulla on selvästi hahmottamisvaikeuksia siitä, miten tuo mittaus pitäisi tehdä. Voisiko joku vääntää rautalangasta?