Suojatietähän ei saa pysähtymättä ohittaa ilman valo-ohjausta, jos viereisellä kaistalla on auto suojatien eteen pysähtyneenä. Mutta paljonko pitää olla välimatkaa suojatiehen, jotta siitä saa rullata ohi?
Tulin tänään ajaneeksi tilanteeseen, jossa viereisellä kaistalla oli auto juuri näin pysähtyneenä, mutta tämän auton ja suojatien välissä oli vajaat pari metriä ristikkomaalausta kyseisellä kohdalla olleen pikkutien risteyksen vuoksi. Siihen suojatien eteen ei siis olisi saanut pysäyttääkään autoa, mutta risteysalueen jälkeiseksi suojatieksi sitä oli varsin vaikea mieltää, sillä kyseisellä ristikkomaalauksella merkitty alue oli varsin pieni.
Tarkalleen paikka oli tämä, mutta Googlen kuvassa maalausta ei vielä ollut: http://g.co/maps/z724b
Ristikkomaalausta oli kyseisessä kuvassa suoraan suojatien reunasta suunnilleen tuon viemärinkannen tälle puolen asti. Eli näkyvyys oli suojatielle parempi kuin voisi odottaa, mutta toisin kuin oikeassa isossa risteyksessä, suojatien ohi ei nyt vaan olisi voinut maalaisjärjelläkään ajatellen ajaa normaalia vauhtia.
Hidastin itse pysähtyäkseni suojatien eteen, mutta kun tajusin, että auton ja suojatien välissä on jotain risteykseltä näyttävää parisen metriä, niin samalla kun jäin miettimään, että pitääkös tähän nyt pysähtyä vai ei olinkin jo rullannut ohi, kun suojatien ylittäjiä ei ollut. ;) Jäin sitten miettimään, että mikähän se oikeaoppinen suhtautuminen olisi ollut?
Lainaus käyttäjältä: yason - marraskuu 06, 2011, 22:23:33
Suojatietähän ei saa pysähtymättä ohittaa ilman valo-ohjausta, jos viereisellä kaistalla on auto suojatien eteen pysähtyneenä. Mutta paljonko pitää olla välimatkaa suojatiehen, jotta siitä saa rullata ohi?
Tulin tänään ajaneeksi tilanteeseen, jossa viereisellä kaistalla oli auto juuri näin pysähtyneenä, mutta tämän auton ja suojatien välissä oli vajaat pari metriä ristikkomaalausta kyseisellä kohdalla olleen pikkutien risteyksen vuoksi. Siihen suojatien eteen ei siis olisi saanut pysäyttääkään autoa, mutta risteysalueen jälkeiseksi suojatieksi sitä oli varsin vaikea mieltää, sillä kyseisellä ristikkomaalauksella merkitty alue oli varsin pieni.
Tarkalleen paikka oli tämä, mutta Googlen kuvassa maalausta ei vielä ollut: http://g.co/maps/z724b
Ristikkomaalausta oli kyseisessä kuvassa suoraan suojatien reunasta suunnilleen tuon viemärinkannen tälle puolen asti. Eli näkyvyys oli suojatielle parempi kuin voisi odottaa, mutta toisin kuin oikeassa isossa risteyksessä, suojatien ohi ei nyt vaan olisi voinut maalaisjärjelläkään ajatellen ajaa normaalia vauhtia.
Hidastin itse pysähtyäkseni suojatien eteen, mutta kun tajusin, että auton ja suojatien välissä on jotain risteykseltä näyttävää parisen metriä, niin samalla kun jäin miettimään, että pitääkös tähän nyt pysähtyä vai ei olinkin jo rullannut ohi, kun suojatien ylittäjiä ei ollut. ;) Jäin sitten miettimään, että mikähän se oikeaoppinen suhtautuminen olisi ollut?
5 metriähän suojatiehen oikeesti pitäis jättää, niin jos se noin on. Silloin en himmaile, toki tuolla kopilla saa aina tilaa :D säälistä kai?!
Olit sä tulossa tuolta tursoväägeniltä vai mikä se nyt oli, niin tuohon isolle tielle???
Lainaus käyttäjältä: HOTHeaDFIN1 - marraskuu 06, 2011, 22:45:01
5 metriähän suojatiehen oikeesti pitäis jättää, niin jos se noin on. Silloin en himmaile, toki tuolla kopilla saa aina tilaa :D säälistä kai?!
Olit sä tulossa tuolta tursoväägeniltä vai mikä se nyt oli, niin tuohon isolle tielle???
Ajoin siis tätä isoa tietä pitkin ja kuvan osoittamaan suuntaan.
Ja jos tuota pysähtymiskieltomaalausta olisi ollut oikeasti sen viisi metriä, niin en olis kyllä liian pitkään jääny miettimään asiaa. :-)
No jos se matka oli pari metriä niin olisin itsekkin ajanut "läpi" kun ketään ei näkynyt....
Suomalaisessa liikenteessä maalaisjärjen käyttö on ehdottomasti kiellettyä, tai ainakin jos haluaa välttyä rangaistuksilta, mutta silläkin uhalla tulee himmailtua suojateiden kohdilla, jos on näkemäesteitä joiden takaa teoriassa voisi kakara singahtaa eteen ja jätän himmailematta jos näkyvyyttä on hyvin eikä ketään näköpiirissä, oli korokkeita tahi ei, kas kun 40 vauhdilla korotettu suojatie heilauttaa vähemmän kuin 20 tai alle vauhdilla, johtuu siitä kuinka iskarit on viritetty, 40 vauhdilla mennään jo nopealle puolelle eikä vaimennuksesta ole kuin puolet käytössä jos sitäkään.
Tosin ajan myös pitkät päällä tyhjillä katuvalaistuilla alueilla, mua kun kiinnostaa mitä siellä pientareen takana on, katuvalot tekevät näkemistä haittaavan 'seinän', laki sanoo että pitkiä ei pidä käyttää tyydyttävästi valaistulla alueella, tuo katuvalaistus on kyllä heikon ja säälittävän välimaastosta.
Stopistakin joskus olen pukannut pysähtymättä, peilijäisellä kelillä kun stoppi on mäen alla ja takaa lähestyy kiemurteleva yhdistelmä, mieluummin katson että on tilaa ja menen kuin jään lain kirjaimen mukaisesti liiskattavaksi.
Tosin kaikesta tuostahan tulee rangaistusta, jos riittävän virkaintoinen partio sattuu olemaan paikalla, niin tulee myös jos ajelee suojatien yli pysähtymättä siinä tilanteessa kun auto on pysäköitä 5m lähemmäs suojatietä, tietenkään ei autoa niin saa pysäköidä, mutta tuossa kiellossa sentään on hyvä peruste, fillaristi joka sujahtaa sieltä auton takaa suojatielle tulee kohtalaisen äkkiä eteen, no silläkään ei ole merkitystä, että fillarilla ei saa ajaa suojatiellä, hengen varjeleminen on tärkeämpää ja siksi näin on säädetty.
Sitä periaatetta kannattaa aina pohtia, että ajoneuvo on kyettävä pysäyttämään ajoradan näkyvällä osuudella kaikissa ennalta-arvattavissa tilanteissa, suojatielle sukeltava fillari, kakara jne, periaatteessa ovat ennakoitavissa, kun niin toisinaan tapahtuu, jos ajelee siten, että jättää pelivaraa tuollaisen tilanteen verran, niin taitaa aika sama olla miten siellä autoja on suojatien lähistöllä tai mitä mikä muu pykälä sanookaan jostain asiasta, sillä noin ajaen ei ylipäätään joudu tilanteeseen jossa sitä lakimiestä ja vakuutusta alkaisi tarvitsemaan, tai jos joutuukin, niin oikeudessa on aika vahvoilla eikä tule sanktioita, kun on toiminut riittävän varovaisuuden ja huolellisuuden puitteissa jota kohtuudella voidaan odottaa.
Tosin joskus tuntuu, että lakia rikkovista pidetään paremmin huolta kuin lakia noudttavista, mutta näin sitä joudutaan menemään, kunnes asiaan riittävän moni hakee muutosta.
Lainaus käyttäjältä: HOTHeaDFIN1 - marraskuu 07, 2011, 00:24:52
No jos se matka oli pari metriä niin olisin itsekkin ajanut "läpi" kun ketään ei näkynyt....
Muuten vaan toteaisin, että sangen usein ne "näkymättömät" ovat suojatiellä jääneet auton törmäyksen kohteeksi. Ei kait kukaan järkevä ihminen tahallaan näkyvissä olevan ihmisen päälle aja. Sehän olisi pahimmillaan tappo.
Arvelisin, että tuon ristikkomaalauksen tarkoitus on juurikin, ettei huonommin vetävä kaista (Tuusulantien suuntaan) aiheuta Viikkiin tai keskustaan meneville pakollista pysähtymistä. Tuolla sivutiellä ei ole tässä merkitystä, eihän sieltäkään voi tälle ristikkomaalatulle alueelle tulla. Eli kun suojatien eteen ei voi pysähtyä, ei myöskään viereiselle kaistalle tarvitse pysähtyä.
http://g.co/maps/3rggu Tässä toinen ristikkomaalaus, jossa ideana olisi olla estämättä kääntymistä tuonne oikelle tai tulemista sieltä. Kovin usein siinä kuitenkin seisotaan, kuten tässäkin.
Tänään pohdiskelin asiaa lisää; entäpä jos ennen suojatietä on maalattu ns pysähtymisviiva noin 2 metriä ennen suojatietä. Silloinkaan vieressä ei ole suojatien eteen pysähtyneitä, vai? Usein tosin eivät näytä moisesta viivasta piittavan, mutta noin periaatteessa. Ristikkoviivoituksella ei saa olla pysähtyneenä, mutta onko tuo pysähtymisviiva kuinka velvoittava? Tulipahan vielä mieleeni, että nämä maalauksethan ovat valkoisia. Lienevät siis suosituksia? Keltaisina olisivat määräyksiä? Mistäköhän näihin löytyisi ihan virallista tietoa?
Lainaus käyttäjältä: marx - marraskuu 11, 2011, 20:35:49
Tänään pohdiskelin asiaa lisää; entäpä jos ennen suojatietä on maalattu ns pysähtymisviiva noin 2 metriä ennen suojatietä. Silloinkaan vieressä ei ole suojatien eteen pysähtyneitä, vai? Usein tosin eivät näytä moisesta viivasta piittavan, mutta noin periaatteessa. Ristikkoviivoituksella ei saa olla pysähtyneenä, mutta onko tuo pysähtymisviiva kuinka velvoittava? Tulipahan vielä mieleeni, että nämä maalauksethan ovat valkoisia. Lienevät siis suosituksia? Keltaisina olisivat määräyksiä? Mistäköhän näihin löytyisi ihan virallista tietoa?
Pysäytysviiva on yhtenäinen valkoinen tien poikkisuuntainen viiva. Sillä voidaan osoittaa paikka, jota ennen ajoneuvo on liikennemerkin tai liikennevalon mukaisesti pysäytettävä.
Säännöstö ei tunne keltaista pysäytysviivaa. Keltainen ja valkoinen yhtäjaksoinen viiva ovat yhtä velvoittavia sillä erolla, että keltainen yhtäjaksoinen viivaa erottaa vastakkaiset ajosuunnat ja valkoinen saman ajosuunna kaistat
Nyt kun luetaan säännöksiä kuin piru raamattua, niin tulee vastaan kummallisia ajatuksia.
TLL 32§ 2 Kohta
Jos ohitettava ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa.
Ensinnäkin, mikä on ajoneuvo?
Ajoneuvolla tarkoitetaan maalla kulkemaan tarkoitettua laitetta, joka ei kulje kiskoilla. Tämän mukaan suojatien eteen pysäytettyä polkupyörää, mopoa, autoa ym. ei saa ohittaa pysähtymättä. Ei myöskään liikkuvia ajoneuvoja, jos ne peittävät suojatien. Tuo 32§ kielto ei siis koske suojatien eteen pysäytetyn potkukelkan, tai vaikkapa suojatien edessä olevan työmaakopin, tai lumikasan ohittamista pysähtymättä.
Entä sitten pysäköity auto?
Lain mukaan pysähtymispakko koskee vain pysähtyneen ajoneuvon ohittamista. Jos auto on pysäytetty muun kuin liikenne-esteen vuoksi, niin se onkin pysäköity. Pykälässä pitäisi olla myös tämä maininta.
Miten tulkitaan sitten etäisyys suojatiehen?
Ajoneuvoa ei saa pysäyttää, eikä pysäköidä jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä ja pyörätien jatkeella sekä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai pyörätien jatketta. Poisluettuna pakolliset liikenne-esteet. 32§ sanotaan väljemmin. Siinä ei mainita 5m sääntöä.
Valkoisen pysäytysviivan merkitys?
Viiva edellyttää pysäyttämään ennen viivaa, jos liikennemerkki, liikennevalo, tai liikenne-este velvoittaa. Risteykseen ei saa ajaa, jos se ei ole vapaa. Ei edes vihreän valon palaessa. Pakollinen pysähtyminen velvoittaa pysähtymään vieläpä viivan kohdalle. Sikäli, kun näitä velvoitteita ei ole, niin pysähtyä ei tarvitse.
Keltainen väri tulkitaan kielletyksi alueeksi. Se päälle ei saa ajaa, ellei se ole ohituskieltona vastakkaisesta suunnasta keskiviivan vasemmalla puolella.
Risteysruudutus lienee aika uusi juttu. Siitä on mainintoja kokeiluna, joka olisi päättynyt 2010 loppuun mennessä ainakin osassa risteyksistä. Kuitenkin niitä on ilmestynyt viime kesänäkin lisää. Lakipykälistä en ole löytänyt niistä tietoa.
Merkinnän tarkoituksesta mainitaan: "Osoitetaan tiemerkinnöin se alue, jolla pysähtynyt ajoneuvo häiritsee
risteävän tien liikennettä." Elikä risteysruudutukselle ei saa mennä ruuhkaliikenteessä seisottamaan ajoneuvoa. Googlettamalla "risteysruudutus" löytyy jotain tietoa.
Linkissä esimerkki Salosta, jossa ei voi ajaa pitkällä yhdistelmällä edes liikennevaloihin, jos punaiset palaa. Perävaunu tukkisi ruudutuksen ja sitä kautta poikittaisliikenteen.
http://g.co/maps/myxe8
Nämä ajatukset ovat vain hajatelmia, enkä mene takuuseen niiden todenperäisyydestä. Monet pykälät ovat puutteellisia, joten lienee parasta käyttää vain sitä talonpoikaisjärkeä.
Lainaus käyttäjältä: Citikka99 - marraskuu 07, 2011, 17:01:33
Lainaus käyttäjältä: HOTHeaDFIN1 - marraskuu 07, 2011, 00:24:52
No jos se matka oli pari metriä niin olisin itsekkin ajanut "läpi" kun ketään ei näkynyt....
Muuten vaan toteaisin, että sangen usein ne "näkymättömät" ovat suojatiellä jääneet auton törmäyksen kohteeksi. Ei kait kukaan järkevä ihminen tahallaan näkyvissä olevan ihmisen päälle aja. Sehän olisi pahimmillaan tappo.
ei oo kukaan vielä kuollut ;)
Toisaalta tuo paikka on vähän outo. pitäis päästä jo paikalle jotta tietäis miten tuossa nyt on tehty tai itse tekis kun en oikein ymmärtänyt mitä tässä ajetaan takaa.
Jos en nää niin aina jarrutan/pysähdyn.
Pitää muistaa myös se lain henki kun noita lukee, sehän riittää jos toimii lain hengen vastaisesti, siitäkin muistaakseni sai sakottaa, mutta asianajille on tärkeää ettei liian tarkasti ole säädelty mitään niin voi pitkään kiistellä oikeudessa siitä mikä se lain henki nyt oikeastaan onkaan ja onko kohtuullista vaatia että sen kansalainen ymmärtäisi.
Ensinnäkin, mikä on ajoneuvo?
Ajoneuvolla tarkoitetaan maalla kulkemaan tarkoitettua laitetta, joka ei kulje kiskoilla. Tämän mukaan suojatien eteen pysäytettyä polkupyörää, mopoa, autoa ym. ei saa ohittaa pysähtymättä. Ei myöskään liikkuvia ajoneuvoja, jos ne peittävät suojatien. Tuo 32§ kielto ei siis koske suojatien eteen pysäytetyn potkukelkan, tai vaikkapa suojatien edessä olevan työmaakopin, tai lumikasan ohittamista pysähtymättä.
Entä sitten pysäköity auto?
Lain mukaan pysähtymispakko koskee vain pysähtyneen ajoneuvon ohittamista. Jos auto on pysäytetty muun kuin liikenne-esteen vuoksi, niin se onkin pysäköity. Pykälässä pitäisi olla myös tämä maininta.
Eikös se pysäköity ajoneuvo ole myös pysähtynyt eli 5 metriä lähemmäksi suojatien etureunaa ei saa edes pysähtyä - poikkeuksena väistötilanne, joka edellyttää pysähtymistä. Se ei kuulu kiellon piiriin. Ellet pysähdy on pysäköiminenkin mahdotonta. Rikkomus tapahtui jo pysähdyttäessä.
Kaikkia tilanteita ei tietenkään voida laissa mainita, jotka saattavat tulla eteen. Suojatietä lähestyessä kuljettajaa sitoo kuitenkin velvollisuus väistää jalankulkijaa, joka on suojatiellä tai astumassa suojatielle. Sitä velvollisuutta ei poista lumikinos tai muu säännössä mainitsematon vastaava tekijä. Pysähtymispakon se poistaa, mutta ei väistämisvelvollisuutta, joten vauhti pois peittää suojatielle näkyvyyden mikä tahansa este.
Lainaus käyttäjältä: Citikka99 - marraskuu 12, 2011, 11:36:48
Eikös se pysäköity ajoneuvo ole myös pysähtynyt eli 5 metriä lähemmäksi suojatien etureunaa ei saa edes pysähtyä - poikkeuksena väistötilanne, joka edellyttää pysähtymistä. Se ei kuulu kiellon piiriin. Ellet pysähdy on pysäköiminenkin mahdotonta. Rikkomus tapahtui jo pysähdyttäessä.
Kaikkia tilanteita ei tietenkään voida laissa mainita, jotka saattavat tulla eteen. Suojatietä lähestyessä kuljettajaa sitoo kuitenkin velvollisuus väistää jalankulkijaa, joka on suojatiellä tai astumassa suojatielle. Sitä velvollisuutta ei poista lumikinos tai muu säännössä mainitsematon vastaava tekijä. Pysähtymispakon se poistaa, mutta ei väistämisvelvollisuutta, joten vauhti pois peittää suojatielle näkyvyyden mikä tahansa este.
Juuri näin.
Pääsääntöisesti lain tulee kuitenkin olla aukoton. Onko se lain rikkomista, jos ohittaa suojatien eteen pysäköidyn polkupyörän pysähtymättä?
Jalankulkijan väistämissäännöt ovat sitten taas ihan eri juttu.
Miten määritellään jalankulkija, joka on aikeissa astua suojatielle? Varmaan löytyy monta mielipidettä. Hesasta löytyy monta valvontakameran videonpätkää jalankulkijoista, jotka ovat täyttä vauhtia juosseet suojatielle jääden auton alle. Kummassa lienee syy? Autoilijassa, vai jalankulkijassa?
Lisäksi voidaan puhua vaikka tilannenopeuden määrittämisestä.
"Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa."
Mikäs lähivaloilla pimeällä tiellä ajellessa olisi lain mukaan oikea tilannenopeus?
Tänään piti pysähtyä äkisti suojatien eteen ja antaa kettu repolaiselle tietä:) Niinkin periferiassa kuin Turun Vakka-Suomentiellä.
Lainaus käyttäjältä: Aakku - marraskuu 12, 2011, 12:18:59
Lisäksi voidaan puhua vaikka tilannenopeuden määrittämisestä.
"Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa."
Mikäs lähivaloilla pimeällä tiellä ajellessa olisi lain mukaan oikea tilannenopeus?
Tämähän riippuu täysin minkä oikeus katsoo ennalta arvattavaksi. Tuossa viikollakohan se oli kun uutisoitiin, että ne pari tyttöä eivät syyllistyneet mihinkään, kun ammatti-autoilija väisti heitä päin toista ammatti-autoilijaa ja kuolo korjasi satoa.
Ilmeisesti tuossa kohtaamistilanteessa sitten nuo jalankulkijat olivat ennalta arvattavia tekijöitä oikeuden mielestä.
Jos lähivalot kantaa 50 metriä, niin 60 nopeudella on jo jotain mahdollisuuksia pysähtyä näkyvällä osalla mikäli ei ihan horroksessa ajele, 80 nopeudella menee paljon tai vähän pitkäksi riippuen miten paljon horroksessa oikein on, näin ollen kohtaamistilanteessa pitäisi aina hidastaa 60 nopeuteen, jos haluaa varmistua että ei syyllisty lain rikkomiseen, kun yllättäen pimeästä voi paljastua jotain ennalta arvattavaa ::)
Lienee tuossakin tapauksessa osaltaan vaikuttanut liika kohteliaisuus pitkien valojen suhteen, isot autot varsinkin pudottaa lyhyet aivan liian aikaisin, toki lyhyillä näkee niistä paremmin, mutta usein mietin sitä, että mitä sitä nyt kilsaa ajamaan sokkona. No aika monessa tapauksessa ainakin on tuollainen tekijä osana sitä syiden kokoelmaa, yhtään onnettomuutta en tiedä jossa olisi yksi ainoa syy johtanut onnettomuuteen.
80 nopeudella siis pikkaisen yli 2 sekuntia on lyhyiden valojen oletettu näyttämä, 60 nopeudella 3 sekuntia, 1G hidastuvuudella 1,7 sekuntia on jarrutusaika 60 nopeudesta, tosin siihen on aika vaikea päästä maantiellä, mutta jos on hereillä ja 0.5 sekunnin luokkaan reagoi, kuten useimmat hereillä ollessaan tekevät, niin 60 vauhdista hiinä ja hiinä on kerkeääkö stoppaamaan, väistöön nyt ainakin on paremmat mahdollisuudet. Talvirenkailla kuivalla asfaltilla 0.5-0.7G on hidastuvuudet normaaleilla henkilöautoilla, renkaasta, autosta ja tien pinnasta etc. riippuen. Liikenneturvan mukaan 7m/s
2 olisi hidastuvuus kuivalla asfaltilla hyvissä olosuhteissa, sillä 80 nopeudesta noin 45 metriä jarrutusmatka ja jarrutusaika 2.5 sekuntia, joka on aika pahuksen hyvin jos ajatellaan normaalia keskivertotietä, autoa ja tilannetta, etenkin syksyllä märkä tie, ehkä talvirenkaat yms. haittaa hidastuvuutta, kuitenkin 60 nopeudesta jarrutusmatka on puolet mitä se on 80 vauhdista ja 1/4-osa siitä mitä se on 100 nopeudesta.
Reaktiomatka sitten tuohon päälle mitä se onkaan, turvan mielestä 1s, mun mielestä 0.5s ellei ole horroksessa ja kenenkään ei pitäisi olla horroksessä yleisillä teillä ajaessaan, toki moni haluaa päästä helpolla ja on horroksessa, ei kai niitä onnettomuuksia muuten sattuisi.
Käytännössä teillä joilla itse ajan on niin vähän liikennettä, että oikealla pitkien valojen käytöllä näkee tien vierustat kohtaamisen asti noiden jalankulkijoiden osalta, hirvet peurat yms. jää sitten murheeksi, onko sitten hirven tielle loikkaaminen ennalta arvattavaa, kuinka hirvivaara siihen vaikuttaa ja toisaalta onko kivaa ajaa reippaamin vaikkei lakia rikkoisikaan jos se hirvi kuitenkin tulee sieltä penkalta syliin?
Tympeää ja ärsyttäväähän se olisi kohtaamistilanteissa hidastaa, mutta numeroiden valossa se olisi järkevää.
edit: Tuossa valtion propagandaa:
http://www.liikenneturva.fi/taitolehti/pida_pelivaraa/liitetiedostot/Pidae_pelivaraa__nopeus.ppt (http://www.liikenneturva.fi/taitolehti/pida_pelivaraa/liitetiedostot/Pidae_pelivaraa__nopeus.ppt)
Mua huvittaa tuo lopussa oleva taulukko, kun olen tottunut 300-1000km matkoihin, niin noiden yritys osoittaa kuinka vähän säästät kääntyykin siihen, että kuinka paljion oikein säästääkään aikaa, nykyään vaan satkun ajaminen on aika hankalaa, jatkuvasti 90 ajavia tulee perä edellä vastaan ja jatkuvasti on noita hitaamman nopeuden alueita, joskus ei ollut mitään ongelmaa saavuttaa se satkun keskinopeus maanteillä ajamalla sitä 10% yli tasaisesti, muttei se nykyään tunnu olevan mitenkään mahdollista, liikenteen mukaan rauhallisesti ajaen nykyään keskinopeudet siellä 76 luokassa, ilman nopeusrajoituksien ylittämisiä.
Viikossa kumminkin eroa tunteja mun ajoissa ja kun viikonloppu saattoi olla sitten alle 40 tunnin mittainen niin kyllä sillä jotain arvoa oli, mutta kun sitä oli sitten vastaavasti enemmän naattikin noiden pisempien pätkien jälkeen, lunkisti ajellen edes yrittämättä ajaa satkua sitä on sen verran virkumpi, että käytännössä enemmän saa aikaan viikonloppuna. On siinä paljon puolia kumminkin.
Sitä tosin en opi koskaan enää ymmärtämään, että jotkut oikeasti yrittävät säästää aikaa jollain alle 30km matkoilla, eihän siinä saa mitään merkittävää säästöä aikaan, puhumattakaan noista parin kilometrin matkan kaupungissa poukkoilevista, ei oikein järkiperustetta löydy.
Lainaus käyttäjältä: jtbo - marraskuu 12, 2011, 15:49:36
Lainaus käyttäjältä: Aakku - marraskuu 12, 2011, 12:18:59
Lisäksi voidaan puhua vaikka tilannenopeuden määrittämisestä.
"Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa."
Mikäs lähivaloilla pimeällä tiellä ajellessa olisi lain mukaan oikea tilannenopeus?
Tämähän riippuu täysin minkä oikeus katsoo ennalta arvattavaksi. Tuossa viikollakohan se oli kun uutisoitiin, että ne pari tyttöä eivät syyllistyneet mihinkään, kun ammatti-autoilija väisti heitä päin toista ammatti-autoilijaa ja kuolo korjasi satoa.
Minusta tuossa ensimmäisessä lauseessa ei puhuta vielä mitään ennalta arvattavuudesta.
Tulkitsisin sen niin, että ajoneuvo on lain mukaan aina pystyttävä pysäyttämään näkemämatkalla. Siis myös lähivaloilla ja liukkaalla ajettaessa. Mikä on sitten oikea tilannenopeus, kun ajetaan valaisemattomalla tiellä lähivaloilla.
Lainaus käyttäjältä: Aakku - marraskuu 12, 2011, 18:23:46
Minusta tuossa ensimmäisessä lauseessa ei puhuta vielä mitään ennalta arvattavuudesta.
Tulkitsisin sen niin, että ajoneuvo on lain mukaan aina pystyttävä pysäyttämään näkemämatkalla. Siis myös lähivaloilla ja liukkaalla ajettaessa. Mikä on sitten oikea tilannenopeus, kun ajetaan valaisemattomalla tiellä lähivaloilla.
Se on sitten lain tulkinta taas, kuinka sen nyt tulkitseisi, kun siinä on kuitenkin tuo ja, jos meinaisi sitä että aina kyettävä pysäyttämään ajoradan näkyvällä osalla, niin mielestäni silloin ei olisi tuo ja mukana, mielestäni jos tilanne ei ole ennalta arvattava, vaan yllättävä, niin silloin ei vaadittaisi hidastamista alle 60 nopeuteen kohdattaessa, varmasti liikenteen sujuvuuskin on ollut tuossa takana, näkyvyys kohdattaessa jollain hetkellähän on alle 20 metriä, alle 50 vauhtiahan sitä pitäisi kohdata jos aina pitäisi pystyä pysäyttämään näkyvällä osalla, lain henki tuossa lienee se että pääsääntöisesti olisi pyrittävä niin toimimaan kohtuullisissa rajoissa, tosin pitäisi muistin virkistämiseksi lukea useampia ennakkotapauksia aiheesta, että olisi varmempi käsitys tuosta asiasta.
Monet lait on sellaisia, että niissä on tulkinnanvaraa, liekkö siksikin että ei joka tilanteeseen voida tehdä lakia toimimaan jos siitä tehdään liian tarkka, tulee äkkiä tilanteita jossa laki on epäreilu.
Valaisemattomalla tiellä lähivaloilla voi ihan hyvin ajella 80 jos pitkillä on sen osuuden tietä nähnyt, jos ei niin sitten fiksumpaa olisi himmailla, tukkiautosta tipahtanut tukki esimerkiksi tekee aika nopean stopin ja osaa tehdä kipeääkin jos moiseen törmää, tai jos taas vaihteeksi joku känniääliö hortoilee siellä kaistalla ilman heijastimia tjms. Siellä missä autoja menee tiuhempaan tahtoo olla nykyään tuota huonosti toteutettua valaistusta aika kattavasti. Joskus ei ollut tuossa Kempeleestä kun tullaan etelään, siellä pimeässä ajelivat satkua lähivaloilla aika paljonkin, ei siellä syksyn märillä teillä paljoa nähnyt, kilometrikaupalla autoletkaa vaan vastaan, tosin tiehän on aina ollut suora ja leveä.
Eri tilanteessa sitä tosiaan on kuitenkin eri nopeus, 50-60 kuitenkin on se nopeus mikä on maksimi jolla voi auton pysäyttää lähivalojen näyttämällä alueella, yhdistelmällä voi olla vinkeää ajella tosin jos joutuisi himmaamaan jokaisen vastaantulijan kohdalla sinne 40 alle, kun noissa jarrutusmatkat on vähän pisempiä, kulutuskin voisi olla mielenkiintoista luokkaa, ei kauaa laki olisi voimassa kun KTK älähtäisi :)
Lainaus käyttäjältä: jtbo - marraskuu 12, 2011, 23:51:57
Eri tilanteessa sitä tosiaan on kuitenkin eri nopeus, 50-60 kuitenkin on se nopeus mikä on maksimi jolla voi auton pysäyttää lähivalojen näyttämällä alueella, yhdistelmällä voi olla vinkeää ajella tosin jos joutuisi himmaamaan jokaisen vastaantulijan kohdalla sinne 40 alle, kun noissa jarrutusmatkat on vähän pisempiä, kulutuskin voisi olla mielenkiintoista luokkaa, ei kauaa laki olisi voimassa kun KTK älähtäisi :)
Niinpä..
Kyllä autoilija on lain suhteen aika ahtaalle pistetty. Sikäli kun jotain sattuu, niin kyllä helposti on syytettynä käräjillä. Se on sitten eri asia, mikä on tuomio.
Ei kukaan varmaan pudota vauhtiaan 50km/h normaalilla tiellä kohdatessa..., tai no ehkä joku. Itse kuitenkin ajelen useimmiten silmät siristäen liki samaa vauhtia toivoen, ettei siellä tänäänkään ketään olisi edessä.
Lainaus käyttäjältä: Aakku - marraskuu 13, 2011, 07:51:02
Niinpä..
Kyllä autoilija on lain suhteen aika ahtaalle pistetty. Sikäli kun jotain sattuu, niin kyllä helposti on syytettynä käräjillä. Se on sitten eri asia, mikä on tuomio.
Ei kukaan varmaan pudota vauhtiaan 50km/h normaalilla tiellä kohdatessa..., tai no ehkä joku. Itse kuitenkin ajelen useimmiten silmät siristäen liki samaa vauhtia toivoen, ettei siellä tänäänkään ketään olisi edessä.
Eihän siitä liikenteestä mitään tulisi jos kaikki hidastaisi aina vastaantulijan kohdattaessa mateluun, tosin jotkut tekee niin, olen muutaman sellaisen kohdannut matkoillani, jostain syystä oli pakko päästä pian ohi, kun sen hidastamisen lisäksi ohjasivat keskiviivan päälle, jotenkin päättelin ettei se hidastaminen tai siirtyminen keskiviivan päälle ollut kuitenkin mikään harkittu tietoinen ratkaisu noiden osalta ja saattoi tulla mieleen sekin, että ehkä ko. kuljettajalle taksi olisi ollut parempi vaihtoehto ::)
Kyllä siihenkin on varmaan syynsä miksi autoilija on niin ahtaalla, yleinen välinpitämättömyys muita kohtaan jne. Se oma kiireen tunne on tärkeämpi kuin kenenkään muun vastaava, sitten sillä asenteella kun tuolla jonkinlainen osa poukkoilee, niin sitä kai saa mitä tilaa.
Sellaista etäisyyttä pitäisi osata ottaa aian tilanteeseen missä sattuu olemaan ja pitäisi pystyä aina tarkastelemaan omaa toimintaa useamman muun näkövinkkelistä, sitten esittää kysymys onko toimintani järkevää? Se vaan on aika vaikeaa. Tosin tuskin millään enää noita sääntöjä saadaan rennommalle tasolle, tiukempaan vaan ollaan menossa ja sitten ihmetellään miksi kansa on ahdistunut.
Lainaus käyttäjältä: jtbo - marraskuu 13, 2011, 10:16:05
...hidastamisen lisäksi ohjasivat keskiviivan päälle...
Eikös jotain tohon suuntaan autokoulussa neuvota toimimaan pimeällä ajettaessa? Pois reunasta mahdollisia jalankulkijoita tms hipomasta, ja vauhdin sovitusta tilanteeseen..
Lainaus käyttäjältä: kappoa - marraskuu 13, 2011, 11:12:58
Eikös jotain tohon suuntaan autokoulussa neuvota toimimaan pimeällä ajettaessa? Pois reunasta mahdollisia jalankulkijoita tms hipomasta, ja vauhdin sovitusta tilanteeseen..
Ei meillä vaan, teroitettiin kylläkin sitä että minkään viivan päällä ei pidä ajella, siinä kun kaksi samanlaista sattuu kohdalle, niin turvallisesti osuvat toisiinsa ja pimeällä kun sitä vastaantulijaa nimenomaan ei saa katsoa, jos mielii nähdä mahdolliset känniläiset hoipertelemassa kaistalla, niin aika huolestuttavaa mielestäni on se keskiviivan päällä ajaminen pimeään aikaan.
Keskiviivan päällä ajaminenhan tarkoittaa sitä, että vähintään renkaat kulkee sen viivan päällä, joskus tosin näkee niitä joilla renkaat kulkee vastaantulijan kaistallakin.
^nii ,kyl. En tosiaan tarkoittanut viivan päällä ajamista, vaan keskemmällä tietä kuitenkin hyvin omalla kaistalla.