HDI break -04,
:-\ näin siis kaikki alkoi, moottori ei sammunut vaikka avaimesta käänsi. Saman aikaisesti akku meni tyhjäksi. Ostin uuuden akun jota latailin joka yö. Sitten ensimmäinen vika loppu mutta kone ei välillä tahtonut ottaa kierroksia. Varsinkin tossa 80 km:ssa ei lähtenyt paitsi sitten yht äkkiä syösähti. Lopulta sitten hyvin käyneen aamun jälkeen vaimo heitti mut töihin ja palasi kotiin ja kone ei enään sen jälkeen ole käynistynyt. Startti toimii. Näyttää vähän siltä että virta-avain vaikuttaa ainoastaan startti moottoriin. Mikään muu ei toimi.
Olisikohan syytä toimittaa vikakoodien lukuun, saattaa olla ettei muuten pääse edes alkuun vian etsinnässä.
Menossa on mutta vasta 16.8 ???
Virtalukon piuhat mitattu?
Ei mutta virtalukon pohjaa epäilen. Eikä tässä muuten kaikki, dieselin siirtomoottori ulvoo hiljaa kokoajan, syöttää kyllä ainetta mutta taitaa olla senkin vaihto edessä :)
Moi kaikki,
Veho kertoi, että moottorin johtosarja skönä, uusi sarja 1150,- :). Onko kellään kokemusta johtosarjan korjaamisesta tai vaihtamisesta.
Ikävämpi juttu, kertoivatko mitä siellä on tapahtunut, onko kyseessä jonkinasteinen sähköpalo ja kaapeliniput ovat sulaneet yhteen vai onko kysymys puhkihankautuneista tai tärinän vaikutuksesta katkenneista kaapeleista? Tuon ikäinen on jo väyläsähköpeli ja viallisen johtosajan korjaaminen, jos on kyse sulaneista kaapelinipuista, on varsin haastellista ellei täysin mahdotonta. Puhkikuluneita tai katkenneita kaapeleita voi yrittää kojata jos omaa edes jonkinlaiset autosähköasentajan taidot ja dokumentaatio työn kohteesta on riittävä ( täydelliset sähkökuvat). Tämäkin saattaa, riippuen missä osassa johtosarjaa vaurio on, edellyttää johtosarjan irroittamista autosta. Lisäksi työn tekemiseen tarvitaan usein runsaasti aikaa ja tuo väyläsähköisyys jos niihin ei ole perehtynyt tuo lisää haastetta. Varmasti halvimmalla selviää, jos työn joutuu vieraalla teettämään, hankkimalla uuden johtosarjan ja asennuttamalla sen. Jo senkin vuoksi että jos korjattu johtosarja ei toimi niinkuin pitäisi on vastuukysymysten selvittäminen varmasti hankalaa.
Mitä eroa väyläsähköisessä käytännössä on perussähköiseen? (uteliaisuuttani utelen)
Tässä hieman teoriaa:
CAN-VÄYLÄ
Mikä on CAN-väylä?
CAN-väylä (Controller Area Network) suunniteltiin alun perin autojen hajautettujen ohjausjärjestelmien reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon. CAN-väylää voi käyttää esimerkiksi moottorinohjausyksikön, ABS-jarruyksikköjen ja vaihteistonohjausyksikön väliseen kommunikointiin. Ajoneuvojen lisäksi CAN-väylää sovelletaan mm. lääketieteellisissä laitteissa ja hisseissä. Periaatteessa CAN-väylää voidaan soveltaa missä tahansa koneessa, jossa tarvitaan reaaliaikainen kontrollereiden välinen kommunikointi.
Miksi CAN?
1)Elektroniikkalaitteiden määrä kasvaa jatkuvasti aiheuttaen johdotuksen kokonaismäärän kasvamisen. Johdotuksen suuri määrä aiheuttaa kustannus-, paino-, tila- ja varsinkin asennusongelmia. Joissakin paikoissa, kuten auton ovet, läpivientien läpimitta ilman väylätekniikkaa kasvaa epäkäytännöllisen suureksi.
2)Elektroniset ohjaukset tarvitsevat paljon anturitietoa. Väylän kautta yhden anturin tiedot voidaan välittää kaikille ohjausyksiköille. Ilman väylää tarvittaisiin jokaista yksikköä varten ehkä oma anturi.
3)Väylän kautta ajoneuvon diagnosointi on helpompaa, sillä kaikki anturitiedot ovat saatavilla väylän kautta testaustyökalujen käyttöön. Väylään kytketyn testaustyökalun avulla voidaan myös ohjata väylään liitettyjä toimilaitteita.
4)Uusien elektroniikkalaitteiden lisääminen sähköjärjestelmään helpottuu, sillä väylä tekee sähköjärjestelmästä selkeän ja modulaarisen.
Perusominaisuudet
CAN-väylä on luonteeltaan usean isännän väylä, jossa jokainen solmu voi oma-aloitteisesti lähettää väylälle sanoman. Yhdessä sanomassa voi lähettää korkeintaan 8 tavua (64 bittiä) tietoa. Sanoma lähetetään yleisesti vastaanotettavaksi, ja ne solmut jotka tarvitsevat kyseisen sanoman sisältämää tietoa, ottavat sanoman vastaan. Koska CAN-kommunikoinnissa ei käytetä lähettäjän tai vastaanottajan osoitetta, solmuja voi väylällä olla periaatteessa rajaton määrä. Enimmäisnopeus on 1 Mbit/s, jolloin väylän maksimipituus on noin 40 m.
Fyysinen kerros
CAN on topologialtaan bus-tyyppiä, eli väyläkaapeli kulkee jokaisen aseman kautta ja se päätetään päätevastuksilla. CAN-väylään liitettävien asemien maksimimäärä riippuu solmujen lähetin-vastaanotin- kytkennästä. Jos lähetin-vastaanotin toteutetaan valmiilla piirillä, solmujen lukumäärä voi parhaimmillaan olla yli 100 solmua. Solmujen määrää voidaan kasvattaa käyttämällä toistimia, mutta se lyhentävää väylän enimmäispituutta, koska ne lisäävät siirtotien viivettä. Enimmäispituutta ei voi kasvattaa parantamalla lähetin-vastaanotin-kytkentää, vaan enimmäispituus määräytyy siirtotien viiveen mukaan.
Bitit koodataan väylälle sähköisesti siten, että nollabitti kumoaa ykkösbitin. Tällöin ykkösbitin kirjoittanut solmu menettää valtuuden väylään, kun toinen solmu kirjoittaa nollabitin. CAN-prokollapiirit antavat mahdollisuuden kontrolloida bitin näytteenottohetkeä ja synkronointia. Täten tiedonsiirto voidaan optimoida sallimaan huonommat kellotoleranssit solmuilla tai sallimaan suuremman väyläpituuden, mutta ei molempia yhtä aikaa.
Normaalisti käytetään parikaapelia, mutta myös muut ratkaisut, kuten optinen kuitu, ovat mahdollisia. Korkeilla siirtonopeuksilla käytetään yleensä kierrettyä ja suojattua parikaapelia, mutta matalilla siirtonopeuksilla parikaapelin ei välttämättä tarvitse olla kierretty eikä suojattu. ISOn CAN-standardeissa ei määritellä liitintyyppiä, mutta joitakin sähköisiä parametreja liittimelle annetaan. Liittimet standardoidaan yleensä sovelluskohtaisissa standardeissa tai CAN-tukiryhmissä. Jos halutaan käyttää jotakin muuta fyysisen kerroksen ratkaisua kuin parikaapelia, vaatimuksena on, että väylälle lähetetyt nollabitit kumoavat ykkösbitit eli nollabitit ovat dominoivia ja ykkösbitit resessiivisiä.
Tiedonsiirron periaate
CAN-protokolla käyttää objektiorientoitunutta tiedonvälitystä eli asemilla ei ole varsinaisia osoitteita, vaan sanomat numeroidaan ja lähetetään väylälle yleisesti vastaanotettavaksi. Esimerkiksi CAN-väylään liitettävä paineanturi voisi lähettää paineviestiä vaikkapa tunnistenumerolla 200. Tällöin kaikki ne solmut, jotka tarvitsevat paineviestiä, sieppaavat väylältä sanoman, jonka tunniste on 200. Muiden solmujen on tietenkin tiedettävä, että paineviestin tunniste on 200. Kukaan muu ei saa lähettää samalla tunnisteella, sillä jos kaksi solmua lähettää sanoman samalla tunnisteella samaan aikaan, sanomat törmäävät tavalla, jota CAN-protokolla ei salli. Tunnistenumeron pituus on 11 bittiä standardiformaatissa ja 29 bittiä laajennetussa formaatissa.
Lähde:
http://www.machina.hut.fi/kurssit/41/4190/CanPerusteet_Alanen2003.pdf
Tekijät: Antti Pekkala ja Timo Pieti
Suomex sanottuna ihan sama sähkö se väyläjohtimessa ja "tavallisessa" narussa kulkee, ei väyläjohtojen korjaaminen niiiin vaikeaa ole jos tietää millä tavalla kyseessä oleva väylä (CAN, Multiplex, LIN tms. ja MOST verkko ei sitten ihan suoranaisesti kuulu tähän ryhmään vaikka väylä sekin on) toimii ja mikä on suotava johtimien rakenne esim. CANin häiriönpoistoa silmälläpitäen. Väylässä jännitettä katkotaan ja tästä "morsetuksesta" eli viesteistä ohjainyksikkö tunnistaa asioita. Pirun vanha keksintö. Mutta yksikään toimilaite ei toimi väylällä, ne toimii virtalähteen ja johtimien muodostaman virtapiirin avulla - vaikka maadotuksen TAI jännitteensyötön hoitaisikin sitten ohjainyksikkö. Väylässä kulkee pääsääntöisesti erilaisten anturien ilmoittamia tiloja joiden mukaan ohjainyksikkö ohjailee syöttöjä, siis syöttää jännitettä taikka maadottaa erilaisia laitteita. Tai katkaisee koko virtapiirin jos viestien perusteella saa tiedon järjestelmän (koko perhanan auton siis ;D ) toimimattomuudesta, oli vika sitten oikea tai mittavirhe tai viestin epäloogisuus. Ja vaikka autossa olisi kuinka monta eri väylää ja ohjainlaitetta - tai yksi ohjainlaite ja alkeellisin väylä niin harvemmin koko auton toinnot ovat "väylässä".
Sähkö on vähän niin kuin rakkaus...se kutisee pinnan alla mutta sitä ei pysty raapimaan ;D ...perusperiaate on aina sama vaikka ilmiasu olisi eri :P
Moi taas kaikki,
Moottorin johdot n. 30 sentin matkaalla entisiä. Tänään tarkoitus korjata. Katotaan sitten. Kaiken syynä oli lämmityslaitteiden johto mikä makasi moottorin johtojen päällä ja 180000km ajoissa oli kuluttanut johtojen suojan pois ja.......Tämän asennuksen oli maahantuoja teettänyt. ??? :-\
Toivotaan ettei muuta ole paskana.