Moi
Kun lähden liikkeelle niin ohjaus on herkkä vasta 1-2 km lähdöstä. Onko toiminta oikea?
Ohjaus on selvästi herkempi (tehostus) vapaal rullates Vedätettäessä pyrkii karvaamaan vastaan kuljettajan kääntötoiveille ja tarkkaanottaen eritaval jäykkä oikealle käännettäes kuin vas käännettäes
Alusta on ajoittain upea mutta sitten tapahtuu jotain, tienpinnan epätasaisuudet alkaa jyristä läpi ja jousitus ikäänkuin lakkaa joustamatta tai siirtää jouston pyöriin huonoin tuloksin.
Sit taas palautuu jokskin aikaa.
Jarrut on toimiessaan kovast herkät mutta seuraavassa jarrutuksessa taasen huonosti pitävät. Vähän hankala ajaa, kun ei tiedä pitääkö seuraavas jarrutukses polkea poljinta vähän tai kovaa.
Jos jarrutan voimakkaammin niin ratin taakke syttyy hulppea merkkivaloryhmä. Onks auto vaan ilonen siitä kun poljen jarrua, vai "pitäskö" täst huolestua?
Ja viel yks. Kuljettajan puoleinen pyörä kulu sisäkantiltaan lähes kankaille muutaman tuhannen kilsan matkalla.
Pyöräst koittaen on hiukka välystä mut ei kai se vielä moist aiheuta.
Ongelma on kun en o ajanu "toimivaa" XM ei tiedä mikä on ominaisuus ja mikä vika????
Kiitos viimeisest. Terv OP
Ps liittees kuvat irtonaisest palast. Näkys olevan Bendix-merkkinen. Liekö valmistajaa enää olemas? irtopalas liukujälkiä molemmil puolil.Kun itse jarrupalan pinta ei o tasanen on kiilannu pyörää kiinni ajosuunnast riippuen.
Moi
Eiks kukaan foorumil aja XM:ää? Tietäis kertoa onko autoni oireet normaalia käytöstä?
Ohjekirja ainakaan ei kerro niistä?
Jos kysees vikaaa, mistäspäin pitäs lähtee remppaamaan?
Kiitos vastauksista. OP
Lainaus käyttäjältä: iloinen - kesäkuu 21, 2010, 14:09:53
Jos jarrutan voimakkaammin niin ratin taakke syttyy hulppea merkkivaloryhmä. Onks auto vaan ilonen siitä kun poljen jarrua, vai "pitäskö" täst huolestua?
Ja viel yks. Kuljettajan puoleinen pyörä kulu sisäkantiltaan lähes kankaille muutaman tuhannen kilsan matkalla.
Nuo kaksi nyt eivät ainakaan ole ominaisuuksia. Renkaan kulumisen kohdalla kannattaisi tarkistaa pyöränkulmat.
Vaikuttais siltä että jostain syystä järjestelmässä ei ole riittävästi painetta ja se nousee hitaasti.
-päävaraajapallon kunto? pumpun käyntiväli pitää olla noin minuutti paikoillaan seistessä.
-LHM-pöntön suodattimet tukossa? Puhdista.
-pumppu lopussa.
LainaaJos jarrutan voimakkaammin niin ratin taakke syttyy hulppea merkkivaloryhmä. Onks auto vaan ilonen siitä kun poljen jarrua, vai "pitäskö" täst huolestua?
Pitäis, ensimmäiseksi katsoisin kyllä että öljyä on riittävästi.
Tehostimen kyllä pitäisi lähteä toimimaan heti kun moottori käynnistyy, vaan sepä "putoaa" ensimmäisenä pois mikäli ei ole riittävästi pumpulta tuottoa, eli tähän on sitten kaksi vaihtoehtoa (yleensä), vähäinen neste tai väsynyt pumppu. Toki tukkoiset suodattimet, varsinkin imupuolen suodatin osaa tuota harmia tehdä... Päävaraajarungon jälkeen heti seuraavana on ns. virtausventtiili, joka sitten ohjaa nesteen virtauksia ohjaustehostimelle ja muulle hydrauliikalle, jarruille lähteekin oma linjansa jo suoraan paineenvaraajalta. Ja näin siis kaikissa muissa paitsi V6-malleissa, ja tämä ennen siirtymistä 2-piiriseen pumppuun...
Virtausventtiilin jumittaminenkin osaa sitten tehdä kaikenlaista jännää, sen oireita voi myös olla kuvaamasi jutut, se voi myös "hukata" paineet tietyillä kierroksilla, tai ihan milloin sille sopii, tai sitten se saattaa myös herätä toimimaan kun sen toimintahäiriötä etsii... Sielläkin on pari pientä "nukkasihtiä", jotka ovat kyllä yleensä hävittäneet verkkonsa järjestelmään kiertoon, ja jos sitten tätä purkamaan/puhdistamaan käyt niin siinä on omat jekkunsa eikä puhtautta voi liikaa korostaa...
(http://i88.photobucket.com/albums/k193/Jasun_kuveja/Xm/Misc/2009-04-08-1811-34.jpg)
Tuollainen on sitten se virtausventtiili sisältä, jos intoa riittää sen sisällön tutkimiseen...
Ja sitten sellainen pikkujuttu. Ei kannata heti hermostua jos vastausta ei tule välittömästi. Tänne vastaaminen ei ole kenenkään "työ eikä velvollisuus", puhtaasti harrastuneisuudesta tänne näitä juttuja naputellaan. Tottahan se on että kun on hätä suuri, niin mieluusti haluaisi sen tiedon mieluusti vaikka jo eilen, mutta kyllä näitä juttuja lukevilla/kirjoittavilla on monilla muutakin elämää kuin palstan väijyminen. Enkä tätä mitenkään pahalla/loukatakseni sano, vaan siksi että tällainen asia tahtoo monesti unohtua...
Toivottavasti tämäkin asia ratkeaa ja Xm saa jälleen iloisia kilometrejä..!
Moi
Öljyä on yli tarpeen. Holautin pullonlopun, kun en ollut selvillä tavast pinnankorkeuden mittaamiseksi.
Pumppu käy harvakseen, pitää jonkinverran rohinaa ja tyhjäkäynnil tuppaa jäämään käymään, poistuu kyl kuvioist ku näpäyttää kierroksia.
Oot purkanu ton venttiilin. Missäs kohdin järjestelmäs se piileksii?
Kiitos vaivannäöst.
(http://i88.photobucket.com/albums/k193/Jasun_kuveja/Xm/Engine_Swap/DSCN6627.jpg)
2.1td:ssä tuossa kohti, alakautta pääsee kivasti käsiksi...
Parilitraisessa bensakoneessa on luultavasti aika lähelle vastaavassa paikassa, mutta varmaksi en sano...
http://s88.photobucket.com/albums/k193/Jasun_kuveja/Xm/Engine_Swap/?start=all
Tuon linkin takaa löytyy 160 kuvaa liittyen enempi ja vähempi Xm:n moottoritilaan, lähinnä moottorinvaihtoon. Selviää monen palikan sijainti, sekä se miten niihin käsiksi pääsee. Kaikkia varten ei tietenkään ole pakko ihan noin paljoa osia pois purkaa...
Itse lähtisin liikkeelle helpoimmasta eli nesteiden vaihdosta ja säiliössä olevien suodattimien putsauksesta.
Varsinkin jos ei ole tietoa siitä milloin on vaihdettu/putsattu viimeeksi.
Moi
Öljyt vaihdettu marraskuun lopus, nyt 6000km sitten. Puhdistuksist ei ole mainintaa. järjestelmää ei ole ilmattu ainakaan jarrujen kautta?
Mahd jostain muualta??
Terv OP
Järjestelmää ei tarvitse ilmata mut jarruista kannattaa laskea aina nestettä pois että vaihtuu niissäkin.
Pese ne suodattimet, pöntöstä kansi irti ja suodattimet pois, pestä ne voi bensalla tai jollain vastaavalla, itse oon käyttänyt jopa vettä ja "lemonia", sitruunapitoista keittiöpesuainetta. ;D
Niissä ei tarvitse olla juurikaan näkyvää likaa, ohut möhnä tukkii ne aika hyvin.
Moi
Putsasin verkon ja laitoin takasin mut nyt ei nosta hydraulipainetta.
Kun hydarinesteen korkeutta ei pääse kattoon kun yläasennos niin kuis korkeal sen pitäs olla säiliös kun pikkukorkin avaa ja kattoo sisään?
Pitäisko tulla verkko-osan ylitse?
Oli lieväs ylämäes perä korkeemmal kuin nokka. Vaikuttaisko asiaan?
Hydraulisäiliö tapin(paloseinäs ja pultin (ilmanputsarin vieres) lisäks kiinni jousel, kuin katkaistu hakaneula. Mihis se tulee?
Kiitos neuvoist.
Jos auto on ala-asennossa, niin periaatteessa LHM-säiliöön voi laittaa sen verran tavaraa ettei tule yli. Ylimäärästä ei ole suurta haittaa (lähinnä sotkua), mutta jätä vähän varaa. Ilmeisesti autossa on pumppuongelma, kun ajossakin pudottaa paineita (ohjauksen takertelu, jousituksen häviäminen ja jarrungelma). Onhan turvaventtiilin (se josta laitoit kuvankin) päähän tuleva sähköjohto paikoillaan ja painekytkin ehjä? Se on paineen laskun merkkivalon piuha. Valon pitäisi palaa, kun järjestelmässä ei ole painetta tarpeeksi. Sama valo ilmaisee sekä nesteen vähyyttä että paineen puuttumista. Nestepinta on oikea kun ylimmässä asennossa säiliön päällä olevassa lasikuvussa oleva koho on viivojen välissä.
Painevaraaja pilkoittaa Jasun kuvassa taka-alalla. Vihreä pallo on siinä kiinni. Sen kyljestä löytyy 12 mm pultti, josta järjestelmä lasketaan paineettomaksi. Pultin alla on kuula, joten sitä EI saa avata kokonaan, ainoastaan 1,5 kierrosta max. Laita imuputki täyteen LHM:ää (tarkista myös, että imuletku on ehjä ja tiiviisti kiinni pumpussa ja säiliössä). Avaa paineruuvia kierros. Laita auto käymään, anna käydä noin minuutti ja sulje paineruuvi koneen käydessä. Anna käydä ja odottele paineen nousua. Oletettavasti pumppu on jo tehoton, joten sen joutunet vaihtamaan. Tarkista myös pumppua pyörittävän kiilahihnan kireys ja kunto. Jos luistaa, niin ei tee painettakaan. Hihna vedetään niin kireälle että naukuu.
Moi
Kiitos vastauksest. Onks se siis keskipallon vieres vai toises reunas?
Pumppu pelas hyvin ennen suodattimen puhdistust. Kävi suunnilleen kerran minuutis lyhyen aikaa. Citikka huolto Lahdes kehu sen ja systeemin olevan hyväs kunnos? Eikait ykskaks seisoessaan hajoo?
Jarrujenilmausruuvit on niin ruostees, et tuskin lähtee lämmittämättä.
Meneeks pumpun täyttöputkest aine muuallekin kun jo täytin sinne yli puol litraa ilman tulosta?
Terv OP
Moi taas.
Ohjeet oli hyvät. Pumppu lähti pumppaamaan. Ohjaus nyt tasasen kevyt eikä jarrutettaes merkkivalot syty.
Tarkkaanottaen jousituksest tuli jämäkämpi. Isommat heitot ei suju yhtä pehmeästi kuin ennen ja routareiät hypyttää - niin teki ehkä ennenkin?? Nimismieskihara ei ilmeisesti ole parasta citikal?
Ehkä niin pitää ollakin, en tiedä??
Kiitos avusta.
Ps se ilmauspaikka tai miks sitä sanotaan on ihan jäähdyttäjän vieres??? Ettin sitä puolestvälist autoa, eli liian kaukaa. se oli myös ihan erilainen kun Haynesin kirjas ja pystysuoras asennos.
Terv OP
Hyvä että lähti toimimaan. Jousituksesta tulee läpi terävät iskut, kuten esimerkiksi jyrsityn asvaltin reunat yms. Auto on luultavasti vähän korkeammalla kuin ennen, ehkä paineet eivät riittäneet aiemmin aivan ajokorkeuteen asti. Sen vuoksi se voi tuntua kovemmalta. Jousitushan on sitä kovempi mitä ylempänä se on, renkaanvaihtoasennossa ei jousitusta ole juuri lainkaan. Jousipallojen paineet olisi hyvä tarkistuttaa ja vaihtaa/täytättää jos ovat vajaat. Autoa kannattaisi myös jumpata korkeussäätimellä ala- ja yläasentojen välillä kymmenkunta kertaa. Samalla voit tarkistaa löytyykö kaikki asennot selkeästi. Eiköhän se sitten ole niin kuin citikan kuuluukin olla.
Hyvää Juhannuksen jälkeistä aikaa! Tuo kovuus? Moottori vaikka käyden, joustaako etu- ja takapää, painellen helposti ja paljon. Sitten voisi olla ok. Jousipallot vielä paineissaan. Lentokorkeus voisi sitten olla säätöasia. XM:stä en paljon tiedä, vaan eiköhän nämä seikat päde kaikkiin pallojousitettuihin.
Xm:n kohdalla tulee aina myös kysymys eteen, onko akun kaapelit olleet irti kun pyörät on ollut käännettynä..?
Äkkiselleen ei uskoisi tuon vaikuttavan, mutta kyllä se vaan vaikuttaa. Hydractive kun lukee ohjauspyörän sen hetkisen asennon nollakohdaksi kun akku kytketään kiinni, niin jos pyörät ovat käännettyinä niin jousitus ei mene ikuna pehmeään tilaan suoraan ajettaessa..!
Hauska vempele on tämä...
Tuo kovuus voisi johtua myös siitä, että auto on koko ajan ns. jäykemmässä tilassa. Eli keskimmäiset aktiivipallot on joko jostain
syystä erotettuna pysyvästi ( venttiili jumissa, venttiilille ei tule sähköä, venttiilien diodit palaneet tms.) tai sitten keskipallot ovat aivan tyhjät/jopa kalvot puhki vaikka järjestelmä muuten toimisi.
Nuo venttiilit selviää kuuntelemalla, suriseeko joku selvästi kun avaa jonkun ovista. Surinan kuulee kun kurkistelee helman alle jostain
noin etupyörän takapuolelta. Jos surisee, niin seuraava homma olisi kai varmistaa keskipallojen kunto.
Tämä on kirjoitettu sillä edellytyksellä, että kyseessä on XM, jossa on aktiivijousitus? Ja alkupään yksilöissä taisi yksi aktiiviventtiili ohjata sekä etu- ja takapäätä. Venttiili oli muistaakseni jossain sen etummaisen keskipallon lähettyvillä etuapurungon takareunan seutuvilla?
Uudemmissa on omansa etu- ja takapäälle.
Ei tuo jousitus tarvitse olla sitä kovempi, mitä ylempänä on. Ylin asento onkin asia aivan erikseen.
Mutta tuohon kovuuteen ja lentokorkeuteen vaikuttaa myöskin vivuston kunto. Korkeus pitää olla ensin oikein säädetty ( tosin aivan ensin kaikki muut ok - pallot, säätimet, ohivuodot yms), auto siis ajokorkeudessa ja tällöin manuaalisäädön vivusto ei saa kanittaa vastaan eli on
oltava ne manuaalivun hahlot (auton alla) niin, että automatiikan vivut ovat niin sanotusti keskellä niitä hahloja.
Seuraavaksi sen automaattisäätö-vivuston on liikuttava kaikissa saranapisteissään herkästi. Varsinkin sen messinginvärisen laakeripisteen
on oltava hyvin voideltu eikä väljä. Jos se takertelee, niin korkeuden säätö automaattisesti vaihtelee sen mukaan mihin vipu kulloinkin
sattuu pysähtymään. Useimmiten ajaa korkeuden liian ylös, kun vasta sitten voima saa tuon laakeroinnin hereille.
Vaikea selittää ehkä näin kirjallisesti, mutta nuo laakeroinnit vivustoissa ja niiden välyksettömyys ovat järjestelmän a ja o, aivan
kuten kunnossa olevat pallotkin...
Tuosta ohjauspyörän asennosta on myös eriäviä mielipiteitä. Sitä kun ei lueta kuin yhdellä anturilla, ei siis suuntaa vain käännön laajuutta ja nopeutta...
Teollisuudessa vastaavat useimmiten kahdella, jolloin myös suunta selviää ja nolla kohta voidaan määritellä.
Ranskankielisen lapun mukaan XM katsoo uudeksi keskikohdaksi sen kohdan, kun on kuljettu taas ohjauspyörää kääntämättä
joitakin metrejä, kait jotain 150 -200?
Mutten aio asiasta enempää väitellä, itse en vain ole saanut jäämään jäykkään tilaan irroittamalla akkua pyörät linkussa.
Ja voinhan itsekin olla väärässä, joten jokainen uskokoon mihin haluaa... aivan vapaasti.
Kunhan vain halusin tuoda hiukan pohdittavaa.
Hydractiven ykkösversiosta on ainaski sen seittemän eri päivitysversiota, ja nämä kaksi mitä ittellä on ollu ja kolomas velipojalla, ovat käyttäytyneet juuri noin. Sekä pari muuta mihin on näppini sotkenu...
Siinä anturissa on kaksi optohaarukkaa lukemassa hammastettua kehää, samaan tapaan kuin esim tietokoneen hiiressä. Nämä luettavat koloset ovat sitten sopivasti vaihesiirrossa että saadaan luettua liikkeen lisäksi myös suunta... Jos tuota suuntaa ei lukea haluttaisi, niin tuossa kohdassa tultaisiin toimeen pelkästään yhdellä anturilla, paikkatietoahan tuolle ei alkujaan ole tarpeelliseksi nähty toimittaa koska alkujaan näissä oli tuo maanmainio DiRaVi joka sen keskityksen sitten huolehti...
Moi
Korkeus pysy koko yön. Ei o tehny aiemmin.
Korkeudensäätövipu niin jäykkä, et puolisko ei sit varmaan saa siirrettyä mihkään. Itsekin tarvin paitaa suojaks, ettei kädet me rikki nahkast.
Rumppasin kymmenkuntakertaa huoltokorkeuteen ja alas. Huoltokorkeuden viimeinen osio tulee ikäänkuin pykälän takaa, nykäyttäen...
Nostaa ensin perän, sitten jonkin ajan peräst nokan.
Kun nostanut ajokorkeuteen.( Farkku näkyis kylkevan korkeammal ku puolcoupe ) niin
pumppu käy pari sekuntia kun sen aika tulee; käy harvakseltaan.
Jousitus takana pehmeä, pitkäjoustoinen, edes n 2x jäykempi siten, et kuljettajanpuoli on jäykempi kuin hangaarin puoli.
Ohes kuva renkaast. Vahinko kun ei oo merkitty missä alkuperin pyöriny.
Jos ois tavallinen auto epäilisin, et on ottanu peltiin kiinni pyöriessään.
Ilmeisesti pystykallistumat elää jonkinverran jouston myötä kun raidevälille annetaan jostain johonkin, edes 1520-1524 ja takan 1447-1451 mut tää kait ei pitäis hiertää rengast näin.
Kulumaero on 5mm luokkaa ulko- ja sisäreunan välil.
Oisko apurunko pois keskilinjast?
Onks pyörien pystykallistumal omaa säätöä?
Takaoven takareunas/helmas on törmäysjälki kuin vetokoun jättämä. Oisko se vääntäny jotain pois paikaltaan.
Parin viikon jälkeen palautuu jousituksen toiminta ennalleen, älä huoli. Valoaa niin kuin ennenkin. Onko tuo rengas oikeasti auton alla ja ajossa, vaihda edes vararengas alle ennen kuin käy hullusti. Jos tuossa on hydractive, niin sen toiminnassa lienee jotain ongelmaa. Etupäässä voisi olla kuskinpuoleinen jousipallo puhki.
Sovitaan Jasu, jotta oot oikeassa. Ei ole tämän ongelman ydin se, laitetaan akunnavat tästä lähin kiinni pyörät suorassa. Ehken ole perehtynyt tuohon kaksoisoptoanturiin tarpeeksi, mutta noissa spekseissä on myös maininta siitä, että tietokone palauttaa tilan takaisin "normaaliin" jos on ollut tilassa "jäykkä/sport" yli
kaksi minuuttia ajon aikana. No mene ja tiedä....
Tuo rengas on huiman oloinen, onkohan se kuuluisa ylätuki konehuoneen puolella enään ryhdissään, ettei ole kohta tulossa läpi?
Jostain ehjät renkaat alle, vaikka sitten kuluneetkin ja oitis johonkin nelipyörä-suuntaukseen. Se kertoo kyllä korutonta kieltään missä asennossa tuo etupyörä kulkee. Ekaksi nyt ennen sitä kattoisin, että tukivarren puslat on vielä olemassa, samoin alapallonivel ja pyöränlaakeri ovat vielä kunnossa. Niin ja se ylätuki samoin.
Tuo vipu ei saisi olla noin jäykkä, sehän liikuttaa vain säätimien karaa (etu- ja takamaavaransäätimellä) ja ne karat eivät liiku kuin muutamia millejä. Niihin liikuttamiseen ei paljon voimaa tarvita, elleivät ole totaalisen jumissa. Eli joko vivusto lienee jumissa tai säätimet huollon/putsauksen tarpeessa. Onkohan se verhoilun palanen sen säätövivun ympäriltä ollut pois paikaltaan. On helppo laittaa myös niin paikalleen, että se haitari ei mene ohjureihinsa, jolloin vipukaan ei helpolla liiku.
Kokeilepa ensin nostaa se muovi ylös pois paikaltaan ja liikkuuko vipu sitten paremmin. Nousee ihan kampeamalla - ei ole ruuveilla tms kiinni.
Ja jos vipu edelleen jäykkä, niin sen osalta vika lienee auton alla.
Tuo toisen puolen joustamattomuus voi johtua ihan rikki menneestä pallosta tai kaasut jo huvenneet ko. pallosta hyvin vähiin - joustaa vielä vähän.
Ja tuo perä nyt yleensä nousee ensin kevyempänä, keulan paino vaatiikin jo painetta ja monasti tuon huippukorkeuden saavuttaminen tapahtuu joissakin yksilöissä hiukan niinkuin "pumpun tahtiin" tai oikeammin päävaraajan latausventtiilin - juurikin nytkyttäen. Voisi kai kieliä myöskin pallosta josta on jo esitäytös (kaasu) huvennut.
Mutta itse veisin siihen nelipyörämittaukseen. Kustantaa kuitenkin vähemmän kuin nuo renkaat ja kuten todettu se kertoo kyllä mikä on pois toleransseista ja rajusti tuon kuvan perusteella.
Kiitos näistä taas.
Silmämääräisesti katsoen ei näyttäis olevan mitään isompaa - ehkä jonkinverran haritusta. Kitkarenkaan allevaihdon jälkeen ajaes puoltaa vasemmalle. Vanne kylläkin on eri, peltivanne kun muis pyöris pyörii aluvaluvanne.
Koitan korvakuulolt vetää auraukselle. Oliko arvot 0 - 3mm
Pyörält heiluttaen on klotaa hiukan. En ole saanut selville mistä väljyys tulee. Raidetangon pää on tiukka.
Pallonivelt en o päässy tutkimaan, kun en o sopinu autonalle.
Laakerist ei lähde ääntä. Koitan jossain vaihees kiristää lisää josko auttais. Hiekka/nurmikkopihal ei vaan taida kitkat riittää kiristämiseen.
Kun käsijarrun kiristää niin klotatkin kiristyy?
Vähän hankala itte tutkia. Tunkki kaatu jo pari kertaa ja etupää tuntuu senverta painavalt, ettei alle viittis jäädä?
yleensä noissa peltivanteissa on eri ET kuin alumiinisissa, ainakin XM:n omissa, joten hanki vaan jotkut siedettävät kiekot samanlaisille vanteille ja käy suuntauslaitteessa. Mutta selvittele ensin laakerien ja ripustuksien kunto jossain. Ja noita alusta hommia ei oikein onnistu muuten tsekkailemaan kuin nosturilla tai tukevilla pukeilla. Se käyttäytyminen kun on oikeanlaista vipujen yms suhteen kun nostat pyörien alta ilmaan ja alle tutkimaan. Jos nosturi nostaa helmoista, niin pyörät roikkuu ja vivut toisessa laidassa, ei anna todellista kuvaa ajoasennon suhteen.
Oletuksena on siis 0 - 3 mm N, eli haritusta tuon verran ja korvakuulolta turha yrittää, tämä tosin vain oma mielipiteeni.
Ja se laakeri ei ole kartiomallinen, ei kauheasti kiristelyt auta jos on niin väljä, että hakkaa pyörän tuohon jamaan.
Jos meinaat itsellesi ajoautoa, niin luulempa, että nurmikolla konttaillessa näiden huolien kanssa ei mene kuin hermot...
Maksaahan nuo pajat tietty jotain, mutta ei tarvitse ihan kaikkea arvuutella. Voi olla jo moni asiakin siellä pyöräkotelon suunnalla pielessä, tuo klonkse lienee merkki jostain ja se suuntaus ei paljoa auta mikäli pyörä ekan montun jälkeen osoittaa jo millitolkulla eri suuntaan.
Ja sen välyksen voisi löytää kun tunkee sormen alapallonivelen juureen kumia puristaen tai vetoakselin ja pyörännavan väliin, jolloin toisen heiluttaessa renkaasta melko pienikin väljä tuntuu. Silmä vaan ei aina tahdo hahmottaa moista asiaa.
Moi
Onkohan tääl Etelä Karjalas ketään luotettavaa pyöräsuuntaajaa?
Kerro jos positiivinen kokemus?
Köötos
Äkkiseltään tulisi mieleen esimerkiksi Vianorit Imatralla ja Lappeenrannassa.
Ei ole kytköksiä ko. firmoihin, mutta muualla heidän palveluaan asiassa käyttäneenä ihan tyytyväinen.
Ja näin sesongin ulkopuolella ei ollut ongelmia ajan suhteen, pääsi heti työn alle kunehti pihaan asti ajella.
Ja onnistui ainakin omassa XM:ssä ihan hyvin, hinta muistaakseni oli keväällä jotain 80-90 euron luokkaa.
Taisi olla hieman kalliimpi vuotta aiemmin paikallisessa AD-liikkeessä ja siihen en ollut aivan tyytyväinen, nuori poika taisi vähän harjootella koneen kanssa ja paneutuminen aiheeseen oli hiukan kiireistä minun makuuni, joten "äänestin jaloillani" seuraavan kerran ja kokeilin Vianoria.
Olikin ihan positiivinen yllätys, vanhempi asentaja viitsi keskittyä asiaan vaikka vieressä häiritsinkin.
Mutta lopputuloksena, kulku parani ja rattikin jäi suoraan tällä kertaa.
Hinta nyt on kai markoiksi muutettuna suht kallista työaikaan suhteutettuna, vaan maksaa ne renkaatkin jotain, varsinkin jos heti kuluvat nurkistaan kankaille.
Sielläpäin asustavat voivat kertoa kokemuksiaan paremmista paikoista tai edellä mainituista...
Mutta se klonkse vaivaisi ainakin minua, sekä nivelet ja laakerit täytyisi ensin tsekata ettei tule hukkareissua turhan päiten.
Moi
Sisälokasuoja on moottorinreunasta ikäänkuin irti. Ei ruuvin ruuvia mihinkään.
Tuli mieleen josko ilmavirta olis taivuttanu sitä renkaaseen kiinni. Enemmänkulunu alue renkaas on kouru, niinku kourutaltal sorvattu
Tää on eka auto sitten vapaitten nopeuksien jol oon päästelly satasta. Kokeilin ylikin mut jostainpäin rupes pyörät pomputtamaan. Aluvanteet ei oo tasapainotettu mielestäni oikein liimapainoilla.
Oon kyl kuullu,et sitikan pitäis mennä hyvin isoakin nopeutta. Pitkä "piilofarmarikausi" turrutti aina ajamaan 80??
Et Tällast vaa tul mieleen.
Moi
Huomasin, et ohjaustehostin toimii paremmin ja etujousitukses löytyy joustoja ylöspäin eikä tule tunnetta, et pyörät hyppää kuopissa, kun starttaan auton käyntiin jarrupoljin alas painettuna.
Nostaa myös tällä tavalla ensin etupään ja sitten vasta takapään
Onko tämä citikan ominaisuus vai vika?
Terv