Tuli tuossa laitettua 2,0 16V xantiaan jakoremeli. Ilmeisesti hieman liian tiukalle, koska piti ääntä, samantyyppistä, kuin huonokuntoinen laturin laakeri. Tosin samantyyppistä ulinaa pitää myös esim. liikkeessä laitetun pösön remmi. Alfamer- ohjeen mukainen remmin sorminkierto n.45ast. kyllä onnistuu helposti, vaikka liian tiukalla remmi olisikin. Nyt tämän xantian siiva oli valmis, koska kehä oli päässyt kiertymään liki 1/2-kierrosta. Ei ihme, että työkalulla kampiakselia kierrettäessä nappasi kiinni. Laitoin tilalle 1,8 16V siivan, se sopi ja on vaihtokelpoinen tähän. Olennaista onkin kampiakselin asento: Kiilan tulee osoittaa taaksepäin samassa linjassa, kuin ö-pohjan sauma/ siivan reikä kuuluu pyörimisuuntaansa olla kiilaa edellä n. vajaa neljänneskierros.
taistelen itsekkin tässä juuri 1.8 16v jakohihnan kanssa, vaihdoin uuden hihnan ja laitoin merkit kohdalleen nokka-akseleista ja kampiakselin päästä hihnapyörästä mutta jotenkin tuo ei nyt tunnu olevan kohdallaan vaikka ei mitään ääntä käsin pyörittäen kuulu niin kumminkin kun merkit on kohdakkain niin 1 pytty ei ole lähelläkään yläkuolokohtaa, joten juuri tuo hihna pyörän reikä alkoikin epäilyttämään kun vanhan koneen hihna pyörässä ja uuden koneen pyörässä ei ole edes reijät samalla kohdalla kiilaanähden, elikkäs jos jollain olisi jotain konstia millä saisi tuon 100% varmasti kohdalleen olisin hyvin kiitollinen:)
Moottori on siis lattialla tällä hetkellä.
http://citroen-foorumi.com/index.php/topic,5139.0.html
Ohjeissa käsketään ensin tapittamaan lukitukset nokka-akseleihin ja sen jälkeen tarkistus meneekö kampiakselin lukitustappi paikoilleen. Jos ei mene, on siivapyörä (vulkanointi tms) pettänyt ja se on pyörähtänyt väärään asentoon... (pyörähtäminen ei vaikuta varsinaisesti hampaiden ajoitukseen, mutta ajoitustapin reiän kohta muuttuu...)
Jollain valmistajalla oli tarkat ohjeet kuvineen ja on siihen linkki täälläkin, mutten vaan osaa löytää...
Tuolla hieman sivuavaa keskustelua:
http://citroen-foorumi.com/index.php/topic,8389.0.html
Itse tein karkeasti ottaen näin: Pultit nokka-akseleiden lukituskoloihin, vauhtipyörän suojapelti pois, omatekoinen lukitus hammaskehälle, renkaanmerkkaustussilla merkit vanhaan hihnaan ja vastaavasti hihnapyörään joka hihnapyörän kohdalle, hihna pois, rullat pois, vesipumppu pois, uudet tilalle, laskin hammasvälit (merkkien välillä) vanhasta hihnasta ja merkkasin vastaavat kohdat uuteen hihnaan (samalla tuli varmistettua että uudessa hihnassa on yhtä monta hammasta kuin vanhassa, eli on oikeaa tavaraa), nokka-akselin hihnapyörien lukitusruuvit löysälle (3 kpl/pyörä), uusi hihna paikalleen, nokka-akseleiden pyörien kääntö niin että hampaat osuvat hihna koloihin (muistaakseni myötäpäivään ohjeessa?) jne.
Hihnaa kiristettäessä taisi pitää olla ne nokka-akselin pyörät löysällä, että hihna pääsee kiristymään kunnolla.
Lopuksi kaksi ruuvia nokka-akselin pyöristä alustavasti kiinni, yksi kierretään niin auki että näkee onko ruuvi pitkulaisen reikänsä äärilaidassa vai ei. Ei saa nojata reiän äärilaitaan. Lähes keskellä olivat. Sitten vain niiden kaikkien nokka-akselin ruuvien kiristys ohjetiukkuuteen, ulkomuistista 10 Nm.
Hihnaan tehdyt merkit täsmäsivät hihnapyörien merkkien kanssa, eli hihna oli samalla tavoin kuin vanhakin hihna, ja auto toimii kuten kuuluukin. Apulaitehihnan pyörän "ajoitusreiästä" en välittänyt mitään, se kun osoitti (osoittaa aina) päin persettä, jos pyörä on käytetty. Itse jätin hihnan jälkikäteen ajatellen turhankin löysälle kun varoin niin ylikiristämistä, mutta en ole viitsinyt ainakaan vielä kiristää sitä lisää, 1,5 vuotta on kuitenkin hyvin toiminut, eikä hihna pidä mitään ylimääräistä ääntä.
noniin osaisiko joku kertoa jotain merkkejä mistä voisi tuon hihnapyörän ulkokehän oikean asennon tarkastaa? minulla on kaksi hihnapyörää toisessa reikä on kiilasta seuraavien 2 "tapin" puolessa välissä eli 30-40astetta kiilaa edellä ja toisessa 2 tapin 3/4 osaa kohdalla eli50-60 astetta kiilaa edellä. toivottavasti joku edes ymmärsi mitä haen takaa.
Kätevää tässä vaiheessa olisi jos joku olisi skannannut uuden hihnapyörän 1:1 kokoisena ni siitähän saisi tarkistus "sapluunan" askarreltua:)
???
Kun tapit on paikallaan niin männät on puolivälissä, eli kaikkien pitäisi olla samalla tasolla.
Ainakin XU10J4R koneessa näin on ja siinä on sitten sellanenkin hieno ominaisuus että se moniurahihnapyörässä oleva kohdistusreikä on siellä vulkanoidussa osassa. Ja kun tarpeeksi ikääntyy niin se alkaa kiertymään siitä vulkanoinnista ja tappi ei olekaan oikeassa paikassa.
Mutta koita mitata tulpan reiästä onko männät samassa tasossa keskenään ja totea sitten että mikä on oikea reiän paikka.
Lainaus käyttäjältä: pappalopippalo - toukokuu 09, 2010, 10:44:09laitoin merkit kohdalleen nokka-akseleista ja kampiakselin päästä hihnapyörästä mutta...reikä alkoikin epäilyttämään kun vanhan koneen hihna pyörässä ja uuden koneen pyörässä ei ole edes reijät samalla kohdalla kiilaanähden, elikkäs jos jollain olisi jotain konstia millä saisi tuon 100% varmasti kohdalleen olisin hyvin kiitollinen:)
Moottori on siis lattialla tällä hetkellä.
Siis kuinka sait edes nuo kaikki kolme lukittua paikoilleen, jos kampiakselin hihnapyörän reikä ei ole oikealla kohdallaan? Lukitsitko vasta kun olit ottanut vanhan hihnan jo pois?
No jos nokka-akselit ovat tapitetut ja siivan tappi ei sovikaan, niin uutta siivaa vaan hankkimaan. Tämä on tärkeätä, koska jos vaan laittaa alatapin kiertäen kampiakselia, niin jako saattaa olla pielessä enemmän,tai vähemmän, kuten jo tuossa aiemmin kerroin, luepa eka juttu. Ja männät ovat tasapäin, sekin on todettu. Toisaalta, jos kampiakseli on muulla tavalla lukittu paikoilleen, niin siivan reiän niin väliä. Niinhän se on ollut jo ennen vaihtoa. Kunhan pitää huolen siivan vaihtamisesta myöhemmin, ennen vulkanoinnin enemmän hajoamisesta. Myös silloin on hyvä ja helppo tarkistaa ajoitus/ uuden siivan pitäisi mennä paikoilleen ilman muuta. Kunhan nokka-akselit ovat ensin tapitetut.
no sitä tässä yritän juuri selvittää että onko tuo toinen hihnapyörä kunnossa ennen kuin lähtee uutta ostamaan. Koska toinen hihnapyöristä on juurikin tuon vajaan neljänneskierroksen edellä kiilaa kuten kerroit sen kuuluvan olla :)
Siis hihnan irroituksen yhteydessä vain nokka akselit oli lukittuna koska eihän sitä kampiakselia saa mitenkään järkevästi lukittua niin että pystyisi tarkistamaan oikean jaon jälkikäteen. (uuden hihnan asennuksen jälkeen). Tämä olisi aika tärkeä tieto kun en kumminkaan itse ole kuullut että moottori edes kävisi niin mitään varmuutta ei oikeasta jaosta ole.
Nokka-akselit on tapitettuina siivan tappi menee paikoilleen ja männät samalla korkeudella, kampiakselin kiila osoittaa taaksepäin samassa linjassa, kuin ö-pohjan sauma, niin eiköhän se ole siinä.
Kun siiva on paikoillaan ja ulkokehää koettaa sivuttain kammeta, niin jos näkyy vulkanoinnista avonaista saumaa, soppii eppäillä väsähtämistä, ainakin jossainvaiheessa. Käsin ei vielä saatu pyörähtämään vulkanoinnistaan. Niin tässä jutussa.
Mistä vuosimallista (1,8 - 2,0) lähtien saisi kiinteäsäätöisen kiristysrullan tilalle automaattisäätöisen laitettua. Kiinnityspaikan tulisi olla kuvan näköinen (1,8 16V-00).
(Vinkki vain: Jos siivan paikat vielä kohdillaan ja vähän epäilyttää, niin voisi laittaa pikaliimaa (Loctite 406) avosaumoihin. Tämä liima on pitänyt vetarin suojakumin pienen repeytymän kiinni monta vuotta, myös vaihdevivun nivelen kumivulkanoinnin repeämän. Ensin pitää kaikki rasva siivota vaikka jarrupuhdistusspraylla.)
No ainakin 95 valmistettuun 1.8 16v lohkoon sai, siis juuri siihen minkä kävin silloin talvella teiltä hakemassa (ealab). Jotenkin minulla on sellainen mieli kuva että kaikkiin saa tuon automaattisäätöisen.
Ja myyhän motonettikin seuraavaa: Jakohihna+rullasrj PSA-16V 96-
* 16V 1,8 96->?98? (alunperin MANUAALIkiristin, sarjan AUTOMAATTIkiristin korvaa.) [1996-2001]
Niin ja iso KIITOS kaikille vinkeistä!!! nyt jakohihnan pitäisi olla kohdillaan ja jännityksellä odotellaan että lähteekö käyntiin kun saa moottorin kiinni :)
Olin katsovinani Xantian 2,0 16V olevan tasopinta rullalle, jossain vuosimallissa. Siihen vain manuaalisäätöinen.
Olen laittanut sekä -95 2.0i- 16v santun ja -97 2.5 td xm:n remelit hyvällä menestyksellä oikealle kireydelle akustisesti. Molemmilla on menty lähelle vaihtoväliä ilman ylimääräsi ääniä ja tänä kesänä uusien vaihto edessä.
Tuohon löytyy kyllä ohjeita netistäkin, mutta periaatteessa homma menee näin: Katsotaan mitä kireyttä [N] vaadittu SEEM kireys vastaa. Sen jälkeen punnitaan uusi hihna gramman tarkkuudella esim. hyvällä keittiövaa'alla, mitataan hihnan kokonaispituus esim. mittaamalla 20:n hampaan pituus ja kertomalla se kokonaishammasluvulla ja jakamalla 20:llä. Näin saadaan selville pituusmassa eli esim. 0,1kg/m (en nyt muista noita arvoja).
Sitten asennetaan läppäriin jokin imaissofta jolla voi äänittää sekä joka näyttää ääninäytteen spektrin, esim. Audacity ja kiinnitetään jokin mikki koneeseen. laadulla ei juuri ole väliä, kolmen euron biltema mikki toimi mainiosti.
Laitetaan mikki lähelle hihnaa sellaisessa pyörävälissä joka on mahdollisimman pitkä ja helppopääsyinen. Hihnan vapaa väli pitää mitata kohdasta jossa hihna "istuu" pyörille, tässä tulee suurin mahdollinen virhe lopputulokseen ja sen takia kannattaa valita pitkä väli että mittausvirheen suhteellinen osuus ollsi mahdollisiman pieni. Hihnan värähtelypituudesta ja pituusmassasta saa perus fyssan kaavoilla laskettua em. Newton lukemaa vastaavan ominaisvärähtelytaajuuden, esim, 93 Hz.
Nyt sitten vaan hihnaa kiristelemään, sit rämpäytetään hihnaa kuin kitaran kieltä niin että äänitys on päällä ja mahdollisimman vähän muuta taustamelua. Nauhoitetaan esim. 5 s. Avataan ääninäyte ja otetaan siitä spektri jossa möllöttelee erittäin selkeästi havaittava piikki jossakin 20-200 Hz alueella. Jos liian korkealla, löysätään ja mitataan uudestaan jne. Helppo ja nopea homma. Mittaus on hämmästyttyvän tarkka. Ajattelin ensin ottaa viiden rämpäytyksen keskiarvon, mutta kun joka kerta sain hertsilleen saman tuloksen en katsonut sitä tarpeelliseksi. Hieman tuhon vaikuttaa miten rämpäyttää, jos päästää ttoisen reunan ensin irti sormista hihnaan tulee pieni kiertoliike, mutta täysin toispuoleinenkaan rämpäytys ei paria hetrziä enenpää sotke. Mulla jossain exceli tota varten jos jotakuta kiinnostaa.
Mielenkiintoista. Tässä pitänee nokka-akselien siivat olla siten löysätty, että pääsevät vapaasti pyörähtämään, jotta saa löysät pois "suoralta", kuten säädössä muutenkin. Liikkuuko excel sähköpostissa.
Lainaus käyttäjältä: ealab - toukokuu 13, 2010, 18:30:31
Mielenkiintoista. Tässä pitänee nokka-akselien siivat olla siten löysätty, että pääsevät vapaasti pyörähtämään, jotta saa löysät pois "suoralta", kuten säädössä muutenkin.
Muistaakseni noin.
Exceli ohessa. En nyt käynyt aamuyön tunteina säätäämän sitä käyttäjäystävälliseksi.., mutta tuossa Kireys ja taajuus tulee seem arvon funktiona hammas- ja moniurahihnalle erikseen. Pituusmassan laskenta laskenta pitää hanskata muuten.
Nyt kun hieman kurkkasin netistä huomasin että oheinen linkki antaa myös hieman eri arvoja seem-Newton vastaavuudelle, Eri seem mittareilla on hieman eroa, mutta tuolla periaatteella mitattaessa en usko että yksittäinen mittauskaan on oikealla mittarilla tarkasti toistettavissa tai erot ari mittareiden olisivat pienemät. Lienee riittävän tarkka.
http://www.autodata-online.com/uk/tbinfo.pdf
Alkuperäiset arvoni on joltakin ranskalaiselta rellufoorumilta josta koko ohje tallessa, mutten saa html:ää tähän liitteeksi
Edit: Tuunasin hieman tuota exceliä.
Liitetiedostossa toinen laskuri ja tässä (http://digilander.libero.it/i2phd/tcube/tcube.html) kevyt spektri analysaattori, ei tarvitse äänitellä kun näkee taajuuden livenä.
On hienoja vehkeitä, ei voi muuta sanoa!
Miten sitten kun hihna kuluu, venyy, on kumin "mujua" täynnä.
Joutuu ottamaan hihnan välillä pois, niin silloin täytyy varmaan soittaa "alkusoitto" että saa hihnan takaisin samaan kireyteen. ???
Lainaus käyttäjältä: Veky - toukokuu 19, 2010, 06:11:26
On hienoja vehkeitä, ei voi muuta sanoa!
Miten sitten kun hihna kuluu, venyy, on kumin "mujua" täynnä.
Joutuu ottamaan hihnan välillä pois, niin silloin täytyy varmaan soittaa "alkusoitto" että saa hihnan takaisin samaan kireyteen. ???
Ei mujua, ei sanottavasti edes veny. Vanhenee vain. Ja väsyy. Jos remmiä on käytetty jo ainakin 30tkm, niin uusiksi vaan. Samaan kireyteen, kuin entinen asennus, vai oikeaan kireyteen.
Eikös nuo hihnat ole yleensä hinnaltaan parin-kolmen kympin luokkaa.
Laittaa vaan uuden joka kerta jos joutuu irrottamaan, ei sitä kuitenkaan kovin usein yleensä irrotella.
Ei tarvitse sitten yöunien kärsiä sen takia.
Mutta tuo värähtelytaajuuteen perustuva kiristystiukkuuden mittaus on mielenkiintoinen. Riittääkö tosiaan pelkkä pituusmassa riittävän tarkkaan määrittelyyn? Gummin muut ominaisuudetko sitten eivät ole niin merkityksellisiä?
Olisi mielenkiintoista nähdä vertailutuloksia erimerkkisillä ja -ikäisillä remmeillä tehtyihin mittauksiin verrattuna kireysmittarin näyttämiin.
Muistaakseni joissakin ohjeissa oli eri seem arvo uudelle ja kuluneelle hihnalle. Toisaalta kuluneen hihnan massa alenee ja taajuus siten nousee joten uudelleen mittausta varten hihna olisi irroitettava ja punnittava ja samalla tosiaan vaihtaa uuden hihnan.
Värähtelytaajuuteen ei kumin ominaisuudet vaikuta, mutta vaimentumisnopeuteen kylläkin. Taajuuteen vaikuttanee tässä hieman pyörien mahdollinen pieni kääntyminen värähtelyn tahdissa jolloin taajuus alenee sekä värähtelevän massan kasvun johdosta, että hinan löystymisen johdosta. Näin jos hihnan kireys vaihtelu ylittää pyörien kitkan. Myös hinan epälineaarinen jännitys/venymä käyttäytyminen voi hieman sotkea tuota, mutta venymäalue jolla toimitaan on kapea ja myös em. suhde käytännössä lineaarinen.
Kun tuon tekee niin sen vaan huomaa että pienikin rämpäytys näkyy spektrissä ilman että pyörät mihinkään kääntyilee.
Luulen että noista oikeista mittareistakin joissa hihna kulkee kahden tapin ohi ja kolmannella painetaan välistä ja mitataan painuma lyhyellä matkalla virheitä ja epätarkkuuksia syntyy monistakin syistä esim. vino asento, tappien ja hihnan välinen kitka, mittaus- vaaka ja vivusto mekaanisissa malleissa jne.
Kiitos INikki tuosta analysaattorista, vaikuttaa kätevältä.
Minä väsäsin Jakohihnan mittalaitteen, on tosi näppärä ja helppo mitata. Heittokellosta luetaan hihnan tiukkuus. Jousi painaa aina samalla määrällä hihnaa. Mittapala on myös mukana, että saa kellon "nollattua" ja jousen painamaan samalla voimalla.
Mittaan hihnan kahdesta paikasta, silloin kun on tiukalla ja vastaavasti löysällä. Ja noiden mittojen keskiarvo, on mitä seuraan.
Harrastan muistiinpanoja nuissa hihna-asioissa, on hyvä seurata miten ne kuluu ja kestää.
Vaikka olis kuinka hienot mittalaitteet tahansa, kun tarttaushetki lähstyy. Tulee vietettyä helposti hiljainen hetki.
Entä jos...... :)
Lainaus käyttäjältä: JKiiski - toukokuu 19, 2010, 13:00:50
Eikös nuo hihnat ole yleensä hinnaltaan parin-kolmen kympin luokkaa.
Xm 2.1 td:n remmi näyttäisi olevan Sitrosella vajaan 50€ ja paikallisella tarvikekauppiaalla vähän reippaan 70€, eipä tuota viitti ihan joka yhteydessä vaihdella... Ennemmin ajan "koko rahalla", tietenkin säästämättä väärässä paikassa eli vaihtaen kuitenkin ajoissa..?
Beksien bensakoneisiin saakin remmejä tuolla hinnalla...
Lainaus käyttäjältä: wesa - toukokuu 13, 2010, 17:53:37
...Katsotaan mitä kireyttä [N] vaadittu SEEM kireys vastaa. ...
Onko missään tätä vastaavuutta? Mun haynesin oppaassa puhutaan vain SEEM-arvosta. Monta Seemiä on Nm? Sattuneesta syystä minua kiinnostaa eniten RFV (XU10 J4R) 2.0I 16V.
Kooklella löytyy vain afrikaansiksi merimaili: http://www.rieme.co.za/eenheidomskakeling.asp?unit=1&from=seem.%20%28seemyl%29&to=jt.%20%28jaart%29&E=Afstand
1 seem. (seemyl) = 2025.37183330941 jt. (jaart)
Tai sitten kyseessä on joku chiken-foot/mikey-mouse/frog*fudgefactor ranskaksi.
Muuten homma on tuttu ja teollisuudessa usein valmistaja ilmoittaa hihnan/taajuuden/kireyden suoraan. Yksi mittari on trumanmeter (taitaa käyttää valoa äänen sijaan) mutta muuten sama juttu.
VDK590